Älä huoli, työt eivät katoa
Töissä

Älä huoli, työt eivät katoa

Kirjoittaja: Jenni Junkala Kuva: Marjaana Malkamäki

Pätkätyöt lisääntyvät, työurat lyhenevät ja perinteinen palkkatyö jää menneisyyteen. Nämä ovat yleisiä väittämiä työn muutoksesta. Oikeasti työelämässä on paljon jatkuvuutta ja sen sisältö muuttuu enemmän kuin työsuhdetyypit, työelämää tutkinut Satu Ojala lohduttaa.

1 Suurin osa meistä tekee töitä kuten aiemminkin

“Työurat eivät lyhene ja perinteinen palkkatyö unohdu. Työllisyystilanteessa ei ole mitään yleistä heikkenemisen trendiä. Ihmiset ovat edelleen vakaasti kiinnittyneitä työhön, joskin työtä teetetään enemmän osa-aika- ja freelancer-muotoisesti. Myös määräaikaistöitä teetetään edelleen paljon. Ne ovat liiankin yleisiä naisvaltaisilla aloilla. Kuitenkin tyypillinen työurakatkos on se, että korkeasti koulutettu ihminen hakeutuu itse toisiin tehtäviin.”

2 Työt eivät lopu digitalisaation takia

“Teknologisen kehityksen seurauksena työ muuttuu enemmän sisällöltään tai tekemisen tavoiltaan, mutta ei niin, että ihmisistä tulisi työttömiä. Työn loppumista pelätään helposti ja sitä myös lietsotaan esimerkiksi mediassa. Se, että työntekijät korvattaisiin koneilla, on kuitenkin virheellinen käsitys. Teknologia ei muuta kaikkea. Olemassa on aina aloja, jotka eivät muutu. Esimerkiksi hoiva- ja opetustyö vaatii kohtaamista ja läsnäoloa, jota kone ei voi korvata. 

Digitalisaatiota voidaan kuitenkin käyttää perusteena työsuhteiden purkamiseksi, kun organisaatio haluaa järjestellä toimintaansa uudelleen. Se ei liity enää teknologiseen muutokseen, vaan siihen, miten töitä teetetään. Toimialakohtaisilla työehtosopimusneuvotteluilla on nyt korostunut rooli siinä, että töitä teetetään eettisesti, kun kolmikantaisista neuvotteluista yritetään luopua.”

3 Työelämä on muutoksessa – niin kuin aina

“Kun tarkastelemme modernin teollisuustyön syntyä 1700-luvulla ja siirtymistä kohti nykyistä asiantuntija- ja palveluvaltaista työelämää, huomaamme, että työ on ollut aina murroksessa. Jos minun pitäisi kuvailla työelämää tällä hetkellä, sanoisin sen olevan jatkuvassa muutoksessa. Näemme tutkimuksissa, että sellaista pysähtynyttä hetkeä, jonka jälkeen asiat eivät enää olisi muuttuneet, ei ole olemassakaan. Se tarkoittaa myös, että tulemme tuskin koskaan jäämään pysyvään tilaan tai alavireeseen, esimerkiksi lamaan. On kuitenkin inhimillistä pelätä tulevaa. Pelkoa aiheuttaa etenkin tilanne, jossa ei tiedä, missä on vuoden päästä tai mitä on tulossa.”

Työelämän tunnuspiirteitä vuonna 2019

“Työelämä on jokaisella alalla ja työpaikalla erilaista – tälläkin hetkellä. Muun muassa markkina- ja suhdannetilanne, työehdot ja työpaikkojen käytännöt vaikuttavat siihen, millaista työelämä on. Yhtä yleispätevää näkemystä työelämän tilasta ei siis voi antaa, vaan sitä olisi järkevämpää tarkastella työpaikka- tai alakohtaisesti.

Jos kuitenkin jonkinlaisia huomioita nostetaan esille, voidaan työn kuvata olevan aiempaa intensiivisempää. Se voi olla ongelmallista ja näkyy esimerkiksi unihäiriöiden lisääntymisenä. Työelämä on muuttunut myös itsenäisemmäksi. Etätyöt lisääntyvät – joskin eniten korkeasti koulutetuilla. Työntekijöihin luotetaan ja työajat ovat vapaampia. Kiireisissä organisaatioissa johto voi vetäytyä ja työntekijöiden odotetaan hoitavan “oma tonttinsa”. Se on paljon vaadittu ja näkyy uupumisoireina. Organisaatiokulttuurin on ohjattava työntekijöitä pitämään vapaa-aikaa, jolla palautua. Toisaalta työntekijät voivat Suomessa nauttia korkeasta työautonomiasta ja työn johtaminen ja työyhteisöjen toiminta on keskimäärin organisoitu mielekkäällä tavalla.”

Kuka?

Satu Ojala on sosiaalipolitiikan ja työelämäntutkimuksen tutkijatohtori Tampereen yliopistossa. Hän on tutkinut viime aikoina muun muassa suomalaisten työuria.

Tällä kertaa söimme asiantuntijan kanssa lounaaksi linssikeittoa ja salaattia (7,50 e) Ravintola Telakalla Tampereella.