Optikot ovat parempia kuin koskaan ennen
Töissä

Optikot ovat parempia kuin koskaan ennen

Kirjoittaja: Juho Paavola

Taitavaa ja ihmisläheistä optikkoa tarvitaan aina. Tekniikan ja työnkuvan kehittyessä tärkeä ominaisuus on into opetella jatkuvasti uutta, ERTOn asiantuntija Markku Väänänen sanoo.

Vain muutos on pysyvää. Sanonta sopii myös optikkoliikkeiden arkeen.

Työsopimusten näkökulmasta suuri muutos käynnistyi, kun optikkoliikkeet alkoivat yhä useammin muuttaa suuriin kauppakeskuksiin. ”Kun aikaisemmin työssä oltiin yhdeksästä viiteen, ollaan siellä nyt iltayhdeksään”, ERTOn optikoiden työehtojen asiantuntija Markku Väänänen sanoo.

Ei ole yhdentekevää, mille aikavälille työtunnit sijoittuvat. Päiväsaikaan julkinen liikenne toimii, mutta iltayhdeksän jälkeen bussia voi joutua odottamaan puoli tuntia. Mitä hankalammat työajat ovat, sitä enemmän päivälle tulee pituutta.

Eniten Väänäselle tuleekin soittoja juuri työajan ja perheen yhteensovittamisen ongelmista. Lain mukaan työnantajalla ei ole muuta velvoitetta kuin kuulla työntekijöitä työvuoroja suunnitellessa.

”Jokaista toivetta ei voi huomioida, mutta hyvä työnantaja ymmärtää, että hyvät työntekijät kannattaa pitää tyytyväisenä. Asiakas aistii liikkeen ilmapiirin nopeasti, ja asiakkaan hyvä fiilis taas on varmasti kaikkien yhteinen tavoite.”

Myös osaamisen näkökulmasta optikon ammatti elää murroksessa. Kun Väänänen valmistui optikoksi 1982, työ oli näöntutkimusten lisäksi myös lasien korjausta ja linssien hiontaa.

”Nykyisin optikko tekee pääasiallisesti sitä työtä, johon hän saa koulutuksensa. Optikot ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä, jotka hoitavat valtaosan maamme ennaltaehkäisevästä silmien terveydenhuollosta”, Väänänen näkee.

Taustalla on koulutuksen vahva kehittyminen ja tutkimustekniikan nopea kehitys. Väänäsen toimiessa optikkona 80- ja 90-luvuilla hän huomasi, että asiakas ei näe, mutta saattoi lähinnä pohtia syitä. Sen sijaan lisääntyneen osaamisen ja nykyisten laitteiden avulla pystytään kartoittamaan näköongelmien syitä erittäin paljon laajemmin.

Lähes jokaisesta optikkoliikkeestä löytyvät digitaaliset silmänpohjan kuvauslaitteet, ja kuvaustulosten analytiikka kuuluu nykyisin myös optometristin perustutkintoon ammattikorkeakoulussa. ”Hyviähän mekin aikanamme olimme, mutta nykyisin koulusta valmistuvilla on erittäin paljon paremmat valmiudet ja osaaminen.”

Koulutus ja tekniikka yhdessä merkitsevät sitä, että nykyajan optikko kykenee yhä paremmin palvelemaan terveydenhuollon asiakkaita. ”Sillä että silmänpohjan kuvauksella voidaan nähdä merkit kansantaudiksi nousseesta kakkostyypin diabeteksesta, on suuri merkitys paitsi ihmiselle myös kansantaloudelle.” 

Muutokset ovat tehneet optikon työstä aiempaa antoisampaa mutta myös vaativampaa. Usein joudutaan kertomaan asiakkaalle huolestuttavistakin havainnoista. ”Se edellyttää varmuutta tulkita tuloksia. Ihminen on osattava kohdata inhimillisesti mutta silti asiat on kerrottava rehellisesti. Se vaatii optikolta ammattimaisuutta.”

Väänänen korostaa, että hyvä optikko osaa tulkita, mutta ei koskaan tee diagnooseja. Tutkimusten perusteella mahdollistetaan oikea-aikainen lähete silmälääkärin pakeille.

Vaikka optikon työnkuva kehittyy, reviirikiistoja silmälääkärien kanssa on turha rakennella, Väänänen sanoo.

”Päinvastoin, kiinnostuksen kohde on sama eli silmä, tai oikeammin ihminen. Optikkoa kiinnostaa näkö ja lääkäriä silmän sairaudet. Molemmat tutkivat asiaa omasta näkökohdastaan ja käyttävät toistensa havaintoja hyväkseen.”

Silmän leikkaustekniikka kehittyy, mutta niin silmälaseja kuin optikoitakin tarvitaan aina. Menestyminen kehittyvällä alalla vaatii kuitenkin jatkuvaa halua kehittää itseään.

Niin suuret ketjut kuin pienet yksityiset optikkoliikkeetkin kouluttavat väkeään Väänäsen mukaan melko hyvin. ”Se asenne kannattaa unohtaa, että yksi vanha juttu on parempi kuin pussillinen uusia. Jääräpäisyydellä muuttuvassa työelämässä kelkasta tippuu varmasti.”