Kun oma koti muuttuu päiväkodiksi
Töissä

Kun oma koti muuttuu päiväkodiksi

Kirjoittaja: Juho Paavola Kuva: Juho Paavola

Kun päivähoitopaikat ovat kortilla tai oma lapsi tuntuu vielä liian pieneltä päiväkotiin, kodinomainen hoitopaikka syntyy hoitoringin avulla. ”Tärkeintä on, että perheet ajattelevat käytännön asioista samalla tavalla”, hoitoringin perustanut Maria Pikkarainen sanoo.

Keväällä 2016 Maria Pikkaraisen perheessä elettiin onnenhetkiä. Perheen esikoinen oli syntynyt. Lapsen varttuessa Pikkaraisen ja hänen miehensä puseroon alkoi kuitenkin pesiytyä huoli, jonka he jakoivat lähipiirinsä vauvaperheiden kanssa. ”Asuinalueemme päiväkotien hoitopaikkatilanne oli todella huono ja monet perheet olivat saaneet hoitopaikkoja kaukaa, jopa toiselta puolelta kaupunkia”, Pikkarainen sanoo.

Paras paikka ratkoa ongelmia on hiekkalaatikko. Jos ongelmista uskaltaa avata suunsa, huomaa pian, ettei ole asian kanssa yksin. Kun hoitopaikan epävarmuuteen kyllästyneitä perheitä löytyi muitakin, he päättivät toimia yhdessä ja perustaa lapsilleen hoitoringin – muutaman perheen yhteenliittymän, joka palkkaa lapsilleen ammattihoitajan.

Hoitopaikkaongelma oli siis ratkaistu, paitsi ettei ei ihan ollutkaan. ”Kun haimme tietoa, olimme yllättyneitä, että Helsingin kaupunki ei tarjonnut rahallisen Helsinki-lisän ohessa minkäänlaista suunnittelu- tai järjestämisapua hoitoringin perustamiseen. Siitä huolimatta, että olimme itse auttamassa ratkaisemaan kaupungin ongelmia.” Lopulta iloisen reipas ja omatoimisuuteen taipuvainen hoitaja löytyi työpaikkailmoituksella.

Hoitajan työsopimuksen allekirjoittivat kaikki vanhemmat yhdessä. Palkat maksettiin yhden vanhemman tilille. Hän hoiti palkan ja lakisääteiset maksut Palkka.fi-verkkopalvelussa. Lisäksi toimintaan piti ottaa tarvittavat vakuutukset. ”Parhaiten apua saimme apua parilta perheeltä, jotka olivat perustaneet hoitoringin aiemmin.”

Hoitorinkiin osallistui kolme muuta perhettä, joista yksi vaihtui ensimmäisen vuoden jälkeen. Hoitaja työskenteli viikon kerrallaan yhden perheen kotona ja lapset tuotiin sinne hoitoon. ”Se perhe vastasi myös lounaasta. Laitoimme lapsille ihan tavallista kotiruokaa, jota muutenkin söimme. Saman tien sitä omalla vuorolla teki hieman isommankin satsin.”

Hoitorinki kesti kaksi vuotta. Käytännön arki sujui jopa yli odotusten. ”Me kyllä suunnittelimme todella tarkasti. Keskustelimme kaikista käytännön asioista varmasti puolisen vuotta ennen aloitusta. Onnistumisen edellytys on se, että kaikki ajattelevat käytännön asioista suunnilleen samalla tavalla.”

Ennen aloittamista suunniteltiin esimerkiksi juuri ruokailut. Perheet linjasivat, että lapsille valmistetaan monipuolista ja terveellistä kotiruokaa omien taitojen mukaan. Myös esimerkiksi päiväunipaikat piti valmistella kolmelle lapselle jokaiseen kotiin.

”Suunnitelmia pitää myös olla valmis muuttamaan. Lapset eivät nukkuneetkaan yhdessä niin hyvin, ja paikkoja piti vaihtaa. Meillä oli hienot laatikkosängyt makuuhuoneessa, mutta lopulta kaikki nukkuivatkin eri huoneissa”, Pikkarainen nauraa.

Perheet kohtasivat myös ennakkoluuloja. Joku kysyi, eikö hirvitä päästää lapset ja hoitaja omaan kotiin. ”Käyhän meillä vieraita muutenkin. Paljon auttoi sekin, kun ´downgreidasimme´ kotiamme rankalla kädellä ja pistimme piiloon tavarat, jotka eivät saaneet hajota. Puolisoni kunnostamalle puupöydälle laitoimme kontaktimuovin, mikä osoittautui todella käteväksi ja siivoustakin helpottavaksi suojaksi”.

Arjessa hoitorinki oli iso apu. Pikkarainen kokee, että pienet lapset saivat hoitoringissä riittävästi huomiota hoitajalta, joka pysyi samana ja kävi näin tutuksi. ”Lapset kiintyivät kahden vuoden aikana sekä toisiinsa että hoitajaansa.” Samalla se oli kuin pehmeä lasku päiväkotiin, missä perheiden lapset viettävät päivänsä nyt. 

Kiinnostuitko hoitoringin perustamisesta? Löydät tietoa siitä netistä esimerkiksi Kelan, Hoitopaikka.netin tai Hoivanetin sivuilta. Selvitä myös Kelasta, tukeeko oma kuntasi kotona hoitamista.