Vuorotteluvapaa on tarkoitettu yli 20 vuotta työelämässä olleille, mutta siihen liittyy myös muita kriteerejä. Voit tarvittaessa pyytää työttömyyskassaasi selvittämään, täytätkö vuorotteluvapaan ehdot. Muista myös varmistaa, että tulet toimeen vuorottelukorvauksella.
Vuorotteluvapaa kiinnostaa monia, sillä se tarjoaa mahdollisuuden keskittyä kokoaikaisesti harrastuksiin, lastenhoitoon, opintoihin tai ihan vain lepäämiseen. Joskus pidempi tauko työelämän vaatimuksista voi auttaa palautumaan uraputkesta ja löytämään uutta motivaatiota.
”Vuorotteluvapaa on työntekijän ja työnantajan yhteisellä sopimuksella sopima määräaikainen järjestely. Siinä työntekijä jää työstään tietyksi ajaksi vapaalle ja työnantaja sitoutuu palkkaamaan siksi aikaa työttömän työnhakijan”, Erityisalojen Toimihenkilöiden Työttömyyskassan etuuspäällikkö Minna Ropanen kertoo.
Vuorotteluvapaan pituus on vähintään 100 ja enintään 180 päivää. Vapaa on pidettävä yhdenjaksoisesti. Vuorotteluvapaan tarkoitus on edistää työntekijän työssä jaksamista sekä samalla parantaa tilalle palkatun työttömän työnhakijan työllistymismahdollisuuksia.
Vuorotteluvapaan ehtojen pitää täyttyä
On kuitenkin tiettyjä edellytyksiä, joiden tulee täyttyä ennen kuin vuorotteluvapaa on mahdollinen.
Vuorotteluvapaalle voi jäädä vasta kun työhistoriaa on vähintään 20 vuotta ennen vuorotteluvapaan alkamista.
”Lisäksi työsuhteen nykyiseen työnantajaan on täytynyt kestää vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän aikaan voi sisältyä enintään 30 päivää palkatonta poissaoloa. Työajan on täytynyt olla yli 75 prosenttia kokoaikaisen työntekijän työajasta. Lisäksi vanhuuseläkkeen alaikärajaan pitää olla yli kolme vuotta”, Ropanen luetteloi vuorotteluvapaan ehtoja.
Jos haluat jäädä vuorotteluvapaalle, sinun kannattaa siis ensimmäiseksi tarkistaa, että edellä kerrotut kriteerit täyttyvät ja ottaa sen jälkeen asia puheeksi työnantajan kanssa. Jos et tiedä, onko sinulla tarpeeksi työhistoriaa, voit pyytää omaa työttömyyskassaasi tarkistamaan asian.
”Ennen vuorotteluvapaan alkamista TE-toimistolle pitää toimittaa selvitys, että vapaan edellytykset täyttyvät sekä työnantajan kanssa tehty vuorottelusopimus. Lisäksi työnantajan tulee toimittaa TE-toimistolle selvitys työttömän palkkaamisesta vapaan ajaksi”, Ropanen selostaa.
Toimeentulon takaa vuorottelukorvaus
Vuorotteluvapaata harkitsevan kannattaa perehtyä myös siihen, mitä se käytännössä tarkoittaa.
Vuorotteluvapaan aikana saa vuorottelukorvausta. Sen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi työttömänä ollessaan oikeus ilman lapsikorotuksia. Vuorotteluvapaan aikana on siis tultava toimeen palkkaa huomattavasti pienemmällä summalla.
”Jos työntekijä on ollut vuorotteluvapaalle jäädessään työttömyyskassan jäsen vähintään 26 viikkoa, hän voi hakea vuorottelukorvausta omasta työttömyyskassasta. Muussa tapauksessa etuutta haetaan Kelasta”, Ropanen sanoo.
Vuorotteluvapaan aikana on myös halutessaan mahdollista tehdä jonkin verran töitä.
”Vapaan aikana voi olla työtuloja, mutta ne vähentävät vuorottelukorvausta samalla tavalla kuin työttömyysetuutta. Vuorotteluvapaan työtulosta ei kuitenkaan vähennetä työttömyysetuuden tavoin suojaosuutta eli rahamäärää, jonka voisit ansaita ensin ilman, että se vaikuttaa korvaukseen.”
Ropanen muistuttaa, että työskentely omalle työnantajalle tai yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö muulle työnantajalle estää kuitenkin korvauksen saannin kokonaan.
Vuorotteluvapaalla voi olla työuransa aikana useammankin kerran. Jos hakija on aiemmin saanut vuorottelukorvausta, työssäoloaikaa tulee olla vähintään viisi vuotta edellisen vapaan päättymisestä ennen kuin voi jäädä vuorotteluvapaalle uudelleen.