Hyvinvointi on uusi palkka
Töissä

Hyvinvointi on uusi palkka

Kuva: Liisa Valonen

Nykypäivän työelämä koetaan vaativaksi ja kovaksi. Erityisesti nuoret ovat huolissaan siitä, miten jaksavat koko työuransa loppuun asti. Ammattiliittojen edunvalvonnassa korostuukin tulevaisuudessa yhä enemmän myös hyvinvointi.

Nykypäivän työelämä näyttäytyy suomalaiselle kovana paikkana. Suomalaiset kuvaavat työelämää sanoilla kiireinen, vaativa ja tehokkuuden maksimoija.

Tämä tuli ilmi keskusjärjestö STTK:n tammi-helmikuussa tekemässä selvityksessä, jossa tutkittiin kansalaisten mielikuvia työelämästä ja ammattiliitoista.

Kun suomalaisilta kysytään, miltä tuntuu mennä töihin, tulos on kuitenkin toisenlainen.

”63 prosenttia vastaajista menee erittäin tai jokseenkin myönteisissä fiiliksissä töihin. Vaikka työelämä on kovaa, tunne työelämää kohtaan on kuitenkin lähtökohtaisesti positiivinen. Ainoastaan kaksi prosenttia menee kielteisissä tunnelmissa töihin ja jokseenkin kielteinen tunne on vain yhdellätoista prosentilla. Työ myös koetaan merkitykselliseksi”, kertoo STTK:n järjestöpäällikkö Juska Kivioja.

Selvityksessä kysyttiin myös, mitkä asiat huolestuttavat suomalaisia eniten. Tulokseksi tulivat oma ja läheisten terveys, jaksaminen ja hyvinvointi. Toisena tuli taloustilanteen epävarmuus tai heikkous.

”Olen sekä tästä tutkimuksesta, että muualtakin saanut ahaa-elämyksen siitä, että hyvinvointi on uusi palkka. En pätkääkään väheksy palkkaedunvalvontaa ammattiliittojen työssä, se on älyttömän tärkeää meille ja tulee aina olemaankin. Hyvinvointi kuitenkin nousee aina vain isompaan osaan ihmisten tarvehierarkiassa”, Kivioja sanoo.

Nuorille jaksaminen on taloudellinen kysymys

Kiviojan mukaan hyvinvoinnin painotuksessa on ero sukupolvien välillä.

”Eräässä haastattelussa nuoret kertoivat olevansa hyvin huolissaan hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan työelämässä. 20–30-vuotiaat pohtivat, miten voin jaksaa koko lopputyöurani, kun olen jo nyt näin väsynyt.”

Nuoret myös kääntävät hyvinvoinnin taloudelliseksi asiaksi. He ajattelevat, että uupuessaan myös heidän taloutensa kärsii, jos he joutuvat olemaan uupumuksen takia esimerkiksi vuoden poissa työstä tai joutuvat jopa opiskelemaan uuden ammatin, kun eivät jaksakaan nykyistä ammattia.

”Nuoret ajattelevat näitä asioita hyvin pitkälle. Itse näen, että nuorille tulee hyvinvointi olemaan vielä merkityksellisempää kuin aiemmille sukupolville. Hyvinvointi tulee siis koko ajan nousemaan enemmän edunvalvonnan sisältöön”, Kivioja sanoo.

Tulevaisuudessa rahan seuraksi neuvottelupöytään nousevatkin yhä enemmän esimerkiksi työaikaan ja sitä kautta työhyvinvointiin liittyvät asiat. Kuten se, miten työntekijät voivat vaikuttaa työvuoroihinsa, työn ja perheen yhteensovittamiseen ja sitä kautta työssä viihtymiseen.