Luovilla aloilla työtä tehdään rakkaudesta lajiin, ja sillä on hyvät ja huonot puolensa, muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamon asiantuntija Asta Boman-Björkell sanoo.
Hyvät uutiset aina ensin. Luoville aloille harvoin vain päädytään, sen sijaan niillä työskentelevät ihmiset seuraavat vahvasti omaa identiteettiään, muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamon asiantuntija Asta Boman-Björkell sanoo.
”Esimerkiksi muotoilualalla kolmannes tekee varsinaisen työn rinnalla toista työtä tai työllistää itsensä yrittäjänä. Se kertoo
siitä, että jos palkkatyö on ensisijaisesti toimeentuloa varten, omia intohimoja toteutetaan sitten sen sivussa.”
Boman-Björkell työskenteli kolme vuotta sitten Työelämä muuttuu – miltä se tuntuu? -tutkimushankkeessa, jossa Sitra oli
mukana kehittämässä menetelmiä muidenkin alojen sovellettaviksi. Moni tutkimuksen havainto on pysynyt muuttumattomana läpi vuosien. Kuten se, miten ja millä ehdoilla työtä myydään.
Oma osaaminen on kyettävä sanoittamaan
Yhä useampi työllistää itse itsensä freelancerina tai oman osakeyhtiön kautta. Yhtiömuodosta riippumatta tärkeä kysymys
niin muotoilu- kuin muillakin aloilla on se, miten myydä omaa osaamistaan, Boman-Björkell sanoo.
”Kenkäsuunnittelijalle se on vielä aika yksinkertaista sanoa, että tekee kenkiä, mutta esimerkiksi palvelu- tai digitaalista muotoilua tarjoavan pitäisi kyetä kertomaan, mitä hän oikeastaan tekee.”
Kysymys on tärkeä siksi, että yhä useampi luovan työn tekijä löytää asiakkaansa yrityselämästä. Näyttelijä voi antaa esiintymiskoulutusta, digi- tai palvelumuotoilija puolestaan auttaa yritystä uudistamaan liiketoimintaansa. Ornamon havaintojen mukaan osaaminen ei ole ongelma, mutta siitä viestiminen on. Se vaikeuttaa niin palvelun myyntiä kuin ostamistakin.
”Oma osaaminen on kyettävä sanoittamaan. Ei riitä, että kertoo voivansa uudistaa asiakasyrityksen liiketoimintaa, vaan asiakkaalle on konkreettisesti kyettävä kertomaan, mitä oma palvelu sisältää ja miten se asiakasta auttaa.”
Lisentointi kasvattaisi tuloja
Vaikka luovilla aloilla tehdään useimmiten omien intohimojen mukaista työtä, varsinaiseksi kultakaivokseksi niistä on vain
harvoille.
”Muotoilualalla mediaanipalkka 3300 euroa kuussa on alempien korkeakoulututkintojen valossa keskitasoa, mutta koska alalla työskentelee paljon sellaisia, joilla on ylempi korkeakoulututkinto, se voisi olla parempikin. Diplomi-insseihin ja arkkitehteihin on matkaa.”
Keskeinen ongelma luovaa suunnittelutyötä tarjoavilla aloilla on palkkionmuodostus, joka nyt usein perustuu kertasuoritteeseen. Boman-Björkell toivoisikin näkevän nykyistä useammin lisenssisopimuksia ja rojaltipalkkioita.
”Jos suunnittelee tuolin, käyttöoikeuden voisi myydä yhdelle asiakkaalle Eurooppaan viideksi vuodeksi ja toiselle
Pohjois-Amerikkaan kymmeneksi. Se leventäisi tulovirtaa ja pitäisi myös asiakkaan konkursseissa lisenssin tekijän käsissä.”
Matkalla on iso mutka. Etenkin nuorten tekijöiden neuvotteluasema suhteessa isoihin asiakkaisiin on usein heikko.
Korona tuhoaa ja luo
Kun alussa kerrottiin hyvät uutiset, on huonompien vuoro. Koronapandemia iski luoville aloille ja kovaa. Rajoitustoimet veivät yleisötapahtumat ja sulkivat teatterit, kahvilat ja galleriat.
”Muotoiluala ja suunnittelutyöt taas ovat suoraan riippuvaisia asiakkaiden tilanteesta, eli vaikka töitä on vielä nyt, tilanne voi muuttua, jos asiakasyrityksillä alkaa mennä tilanteen pitkittyessä huonommin”, Boman-Björkell sanoo.
Samalla hän on koronavitsauksen keskellä ylpeä ja toiveikas. Eri alojen artistit pitävät yllä kulttuuria etäyhteyksillä. Muotoilun maailmassa tekstiiliyritykset ovat nopeasti muokanneet osaamisensa suojamaskien ja -takkien tekoon. Verkkokauppa
puolestaan on viimeistään nyt pakon edessä herännyt kukoistukseen niissäkin yrityksissä, jotka ovat tulleet jälkijunassa.
”Voi myös olla, että nyt kun olemme kriisissä palanneet perusasioiden äärelle niin myös mietimme tulevaisuudessa tarkemmin, että tukisimme arvojemme mukaan toimivia, kotimaisia yrityksiä.”