Digiaika korostaa reilujen työehtojen merkitystä
Töissä

Digiaika korostaa reilujen työehtojen merkitystä

Kirjoittaja: Juha-Pekka Honkanen

Alustatalous ja automaatio uhkaavat kurittaa logistiikka-alan työpaikkoja. Paraikaa tehtävä eurooppalainen selvitys korostaa, etteivät alan ammattilaiset ole pelkästään sivustaseuraajan roolissa.

Digitalisaation eteneminen ja automaation lisääntyminen logistiikka-aloilla ei tarkoita yksinomaan menetettyjä työpaikkoja. Asiaa tutkinut lontoolaisen Labour Research Department -yksikön tutkija Lionel Fulton huomauttaa, että paremman tuottavuuden lopputuloksena voi olla myös parempi palkkataso tai lyhyemmät työpäivät entisillä ansioilla.

Fultonin viesti onkin selvä: logistiikka-alan ammattiliitot tukevat automaation lisäämistä, mutta sen etujen jakautumisesta on pidettävä huolta.

”On tärkeää, että ammattiliitot eivät ainoastaan seuraa kehitystä vierestä. Niiden on neuvoteltava etupainotteisesti työnantajapuolen kanssa ja sovittava, miten lisääntyvä automaatio vaikuttaa työsuhteisiin”, hän sanoo.

Fultonin koostama työkalupakki Euroopan kuljetustyöntekijäin liitolle ETF:lle pitää sisällään automaation ja digitalisaation vaikutukset logistiikan aloilla sekä maa-, meri- että lentoliikenteessä. Jatkossa siinä on myös valmiit sopimuspohjat paikallisiin neuvotteluihin.

”On neuvottelukysymys, miten automaation tuottamat etuudet jakaantuvat myös työntekijöille. Teillähän Suomessa käydään palkkakierrokset parin vuoden välein, ja ne ovat oikeita paikkoja nostaa asia esille”, Fulton vinkkaa.

Ihminen voi olla konetta kustannustehokkaampi

Mitä logistiikan lisääntyvä automaatio siis tuo tullessaan? Fulton sanoo, että pelko työntekijöiden korvautumisesta roboteilla on perusteltu mutta myös liioiteltu. Konsulttiyhtiö PwC:n selvityksen perusteella noin puolet kuljetus- ja logistiikka-alojen työpaikoista voi olla uhattuina 2030-luvun loppuun mennessä.

Fulton näkee, että arvio on yläkanttiin laskettu, sillä selvitys ei huomioi riittävästi investointeja: automaation lisääminen voi
tulevaisuudessakin maksaa osassa tehtäviä niin paljon, että on kannattavampaa maksaa ihmisille työn tekemisestä.

”Kyse on muutenkin hyvin monimutkaisesta kehityksestä. Lentoliikenteeseen voi tulla koneita, joissa ei tarvita perämiestä, mutta on eri asia haluavatko ihmiset lentää niillä.”

Fulton haluaakin kääntää huomion ajankohtaisempiin muutoksiin: yksityisyyteen ja työehtoihin. Tavaraliikenteessä automaatio voi säästää polttoainetta ja tehdä siitä turvallisempaa. Autonominen rekkaliikenne siintää vielä kaukaisessa tulevaisuudessa.

”Kun kuljettaja jää aikanaan ohjaamossa sivurooliin, työn kuormitus voi lisääntyä ja kuljettajaa seurataan entistä tarkem-
min erilaisilla sensoreilla.”

Fultonin mukaan ylipäänsä automaation läpilyönti vaatii niin suuria investointeja, että muutokseen menee pitkä aika. Se kannattaa käyttää työehtojen täsmentämiseen.

Työnantajan järjestämän koulutuksen osuus korostuu

Automaatio tulee vaikuttamaan tavalla tai toisella kaikkialla logistiikka-alalla. Fultonin mukaan työpaikkojen määrä ja laatu muuttuvat ensimmäisenä jakelutyössä.

Alustatalouden vaikutukset ruokalähettien työehtoihin jo tiedetäänkin.

Työpaikat voivat siis säilyä, mutta niiden luonne muuttuu varmasti. Fultonin mukaan työehdoissa korostuvat koulutukseen ja tehtävien muuttumiseen liittyvät asiat.

”Muuntautumiskyky ratkaisee sen, miten pitkän työuran voi luoda kuljetusliikenteessä.”