Mitä rohkeaa olet tehnyt töissä?
Töissä

Mitä rohkeaa olet tehnyt töissä?

Kirjoittaja: Jenni Junkala

Kysyimme neljältä asiantuntijalta, mitä rohkeaa he ovat tehneet töissä.

Pia-Maria Nickström ja Hanna Tikander ovat intohimoisia säästäjiä ja sijoittajia ja pitävät suosittua Mimmit sijoittaa -blogia ja podcastia. He ovat tunnettuja myös Instagramissa ja järjestävät Mimmit sijoittaa -tapahtumia. Nykyään Mimmit sijoittaa on osakeyhtiö, joka työllistää Nickströmin ja Tikanderin.

HANNA TIKANDER: ”Olen ottanut vastaan töitä ja luvannut hoitaa ne, vaikka en ole edes aina tiennyt mitä työn tekeminen vaatii. Myöhemmin olen sitten googlannut, mihin olen lupautunut. On ollut rohkeaa luottaa itseensä ja kykyihinsä. Haasteisiin tarttuminen on kannattanut aina. Olen saanut kokemusta sanomalla kyllä. Vielä vuosi sitten minua jännitti esimerkiksi Mimmit sijoittaa  yhteistyökuvioiden tapaamiset. Aluksi tapaamisissa tunsin olevani juniori, nyt jo ihan tasavertainen muiden kanssa.”

PIA-MARIA NICKSTRÖM: ”Ryhdyin yrittäjäksi. Silloin pitää kantaa rohkeasti itse vastuu työstään. Jos menee hyvin, voi olla ylpeä. Jos yritys ei menesty, pitää olla kanttia kantaa vastuu epäonnistumisestaan. Rohkeuden lisäksi yrittäjyyteen liittyy myös vastuunotto. Yrittäjyyden lisäksi rohkeaa on ollut oman itsensä arvostaminen. Olen päässyt vuosien saatossa huijarisyndroomasta eroon ja nähnyt oman arvoni. Minun mielipiteeni painaa yhtä paljon kuin jonkun toisenkin vaikkapa työpalavereissa.”

Aku Varamäki on yksi Workday Designers -yrityksen perustajista. Hän on työpäivämuotoilija, joka auttaa ihmisiä ymmärtämään työn murrosta ja yrityksiä kehittämään työelämän inhimillisyyttä. Vuonna 2019 Varamäki kirjoitti Future Proof –tulevaisuuden työkirja -teoksen työn tulevaisuudesta.

AKU VARAMÄKI: ”Mieleeni tulee Tove Janssonin lausahdus: Ei ole mikään konsti olla rohkea, jos ei pelkää. Olen usein toiminut rohkeasti jonkun muun mielestä, mutta en ole itse kokenut olevani rohkea. Enemmänkin siedän epämukavia tai vaikeita tilanteita. Rohkeus ja uskallus tarkoittaa muutenkin jokaiselle meistä eri asioita. Välillä saatan esimerkiksi suhtautua vastahakoisesti esiintymiseen, mutta pohdittuani asiaa tajuan, että minua jännittää. Moni meistä pelkää esiintymistä. Yleensä silti aina suostun, koska koen etuoikeudeksi tulla kutsutuksi esiintymään ja kertomaan mitä sanottavaa minulla on.

Minun on myös helppo toimia tavalla, jonka muut voivat nähdä rohkeana käytöksenä, koska minulla on vahva arvopohja. Minun on esimerkiksi pakko puuttua tilanteisiin, joissa joku tulee syrjityksi tai kohdelluksi väärin.”

Hanna Mutikainen on ollut ERTOssa töissä jo kolmisen vuotta. ERTOn järjestökoordinaattorina hän on muun muassa järjestänyt erilaisia tapahtumia. Koronakriisin puhjettua hän siirtyi töihin ERTOn työttömyyskassaan.

HANNA MUTIKAINEN: ”Huhtikuussa tartuin mahdollisuuteen siirtyä töihin työttömyyskassaan kolmeksi kuukaudeksi. Tällä hetkellä vastaan puhelimitse ja eAsioinnin kautta esimerkiksi ERTOn jäsenten kysymyksiin ansiopäivärahahakemuksista. Kassan neuvonnassa oli koronan takia kova hässäkkä, kun aloin tehdä minulle aivan uutta työtä.

Opettelin nopeasti paljon uusia asioita ja pääsin syventymään kassan toimintaan aiempaa paremmin. Aluksi jännitin puheluita ja sitä, osaanko vastata soittajan kysymykseen. Muutaman puhelun aikana tajusin kuitenkin, että kaikki ymmärtävät, että kaikkea ei voi tietää. Tärkeintä on kertoa se soittajalle, ottaa asiasta selvää ja palata asiaan. Olen saanut omaan päätyöhöni paljon uusia eväitä kassassa työskentelystä. Toisaalta olen muutenkin sellainen, että pidän uusien asioiden opettelemisesta ja haasteista.”