Siirry suoraan sisältöön

Näitä metataitoja tarvitset töissä

Työelämä muuttuu vauhdilla, mutta pelko pois: uusia perustaitoja hankkimalla muutoksesta on helppo edetä kohti seuraavia muutoksia.

Kädet pitelevät kiinni toisissaan kiinni olevia rattaita.
Sanaparia "työ muuttuu" hoetaan niin paljon, että muutos ei liene kenellekään epäselvää. Toimialat ja ammatit kuolevat ja uusia syntyy, työn tekemisen paikat ja tavat muuttuvat. Työn itsenäisyys ja määräysvalta sekä myös vastuut ja oikeudet ovat niin ikään muutoksessa.
 
Jokainen tarvitsee uusia taitoja pysyäkseen muutoksen rattailla. Tarvitaan kovaa ammatillista osaamista, mutta myös alasta riippumattomia yleisiä taitoja, jotka liittyvät esimerkiksi teknologiaan, itsensä ja muiden johtamiseen, inhimillisiin tunteisiin sekä kykyyn ymmärtää muita ihmisiä ja työyhteisöjä. Näitä yleisiä taitoja kutsutaan metataidoiksi.
 
”On aika vaikeaa löytää alaa, johon työelämän muutos ei olisi vaikuttanut”, sanoo palvelupäällikkö Matti Raatikainen Aalto-yliopistosta.
 
”Esimerkiksi huonekaluja tekevän käsityöläisen työ ei sinänsä muutu, mutta niiden myyminen ja se bisnespuoli muuttuu esimerkiksi verkkokaupan myötä”, Raatikainen havainnollistaa.
 
Aallon oppimispalveluissa työskentelevä Raatikainen sanoo, että niin työn välineet, työrytmi kuin etenkin asiakkaiden käyttäytyminen ja tarpeet ovat kaikki muutoksessa. Hän antaa esimerkin Aallon sisältä.
 
”Kirjastopalveluissamme vuoden 2002 jälkeen painettujen aineistojen lainaus on vähentynyt yli 70 prosenttia. Samassa ajassa sähköisten aineistojen käyttö on kasvanut yli 700 prosenttia.”
 
Suurin muutoksen ajuri onkin kaiken myllertänyt digitalisaatio. Mutta on muutoksia ollut ennenkin.
 
”Jokainen sukupolvi pitää oman aikansa muutosta kaikkein merkittävimpänä. Pitää kuitenkin muistaa pitkä historia, kuten siirtyminen keräilytaloudesta maatalouteen tai teollinen vallankumous. Silloinkin ajateltiin, että eletään ennennäkemätöntä muutoksen aikaa. Kieltämättä tällä hetkellä muutoksen vauhti on hyvin nopea, se erottaa ehkä tämän ajan aiemmista.”
 
Seuraavat seitsemän metataitoa ovat Matti Raatikaisen tärkeimpien metataitojen listan kärjessä:
 

1. Digitaalisten työkalujen tuntemus

 
”Aina kun ihminen tulee uuteen työpaikkaan, hänen on osattava ottaa haltuun työssä käytettävät välineet ja ohjelmistot. Jos pitää saada aikaan tulosta, erilaiset järjestelmät ovat siinä keskeisessä osassa.
 
Järjestelmien ja ohjelmistojen määrä on kasvanut vauhdilla, ja kokonaisuuden hallinta on välillä haastavaa. Siinä voi olla suunnittelunkin puutetta, eli ei ole mietitty sitä, ovatko kaikki uudet järjestelmät aina järkeviä työn kannalta. Aina uuden järjestelmän tullessa käyttöön pitäisi myös miettiä, voisiko vanhoja poistaa tai yhdistellä siten, että kokonaisuus säilyy kohtuuden rajoissa.”
 

2. Kyky yhteistyöhön

 
”Kyky toimia muiden kanssa on tärkeää, koska yhä vähemmän on tehtäviä, joita tehdään täysin yksin. Pitää pystyä sopimaan muiden kanssa tekemisen tavoista ja töiden jakamisesta sekä osattava pitää kanavat auki joka suuntaan.
 
Joillakin ihmisillä on näitä kykyjä enemmän kuin muilla, mutta kaikki on silti opeteltavissa. Jos on yhteistyökyvytön, se huomataan nopeasti – mutta toivottavasti myös kerrotaan, että parannettavaa olisi, koska sekin on tärkeä taito.”
 

3. Uuden oppimisen taito

 
”Koska muutoksen tahti on kiivas, uutta on voitava oppia koko ajan. Pitää olla utelias ja kiinnostunut. Samoilla taidoilla ei pärjää työuran alusta sinne eläkeikään saakka – eikä toki ole voinut pärjätä tähänkään asti. Uuden oppimisen taito liittyy myös laajemmin siihen, miten ihminen kykenee sopeutumaan uusiin tilanteisiin ja vaikka asiakkaiden tarpeisiin. Nämäkin ovat kykyjä, joita kaikilla ei ole luonnostaan, mutta niitä voi opetella. Liikaan turvallisuushakuisuuteen ja muuttumattomuuteen ei oikeastaan enää ole mahdollisuutta.” 
 

4. Kyky johtaa itseään ja hallita kiirettä

 
”Jos tätä taitoa ei ole, sen huomaa. On työntekijöitä, joilla kaikki asiat eivät pysy hallinnassa. Asioita ei osata priorisoida, ja kaikki vanhat ja työn alla olevat asiat jäävät uusien asioiden alle. Itseohjautuvuus lisääntyy, eikä enää kysytä aina pomolta. Nyt ollaan menossa suuntaan, että työntekijä itse voi päättää, missä järjestyksessä hän töissään etenee.
 
Tämä ei ole kansallinen kysymys, mutta itseohjautuvuuden osaamisessa voi olla kulttuurisia eroja. Suomalaiset ovat ehkä tottuneet noudattamaan ohjeita ja meillä on tietty kuuliaisuus esimiehiä ja viranomaisia kohtaan.”
 

5. Asenne työhön

 
”Oma asenne vaikuttaa paljon työn sujumiseen ja tuloksiin. Nuoremmilla sukupolvilla työ ei ehkä ole elämässä samanlaisessa asemassa kuin vanhemmilla sukupolvilla. Työtä tehdään elääkseen, kyllä, mutta se ei ole elämän koko sisältö. Jos tehtävät tai työyhteisö ei tunnu omalta, työpaikkaa voidaan myös helposti vaihtaa.”
 

6. Kohtaamisen taito

 
”Kun ollaan asiakaspalvelutöissä, päivittäisten kohtaamisten taito korostuu. Asiakkaille pitää pystyä antamaan tarvittavat tiedot ja palvelut, mutta siitä palvelutilanteesta on osattava tehdä sellainen, että siitä jää hyvä mieli.”
 

7. Tunteet

 
”Tunteet ovat aina mukana myös työelämässä. Tunteille ei aina voi mitään, mutta sitä voi opetella, miten niitä voi näyttää. Kun oppii kertomaan tunteista ja ilmaisemaan niitä, se helpottaa usein monia asioita. Ovatko tunteet opeteltavia asioita? Ehkä.”

Jaa artikkeli:

Tutustu muihin artikkeleihin