Lain suojassa
Töissä

Lain suojassa

Kirjoittaja: Jenni Junkala Kuva: Meeri Utti

Työelämä, työn tekemisen tavat ja työt muuttuvat villiä vauhtia, joten myös työtä koskevan lainsäädännön on pysyttävä mukana muutoksessa. “Kun lait ovat ajan tasalla, myös työelämän yhteiset pelisäännöt ovat”, ERTOn edunvalvontajohtaja Saara Arola sanoo.

Yhteistoimintalaki uudistuu

“Nykyinen yhteistoimintalaki eli YT-laki ei ole toiminut kaikilta osin toivotulla tavalla, koska se ei ole kannustanut riittävästi henkilöstön ja työnantajan väliseen vuoropuheluun, vaan se on usein yhdistetty irtisanomisiin. Uuden yt-lain valmistelun tarkoitus on ollut kiinnittää entistä enemmän huomiota jatkuvaan vuoropuheluun työpaikalla, työntekijöiden osaamisen ja koulutustarpeiden kartoittamiseen ja työhyvinvoinnin tukemiseen.

Jäsenkyselyidemme mukaan hälyttävän suuri osa työntekijöistä ei ole saanut ollenkaan työnantajan maksamaa ammatillista koulutusta viimeisen vuoden aikana. Samalla työssäjaksaminen on heikentynyt merkittävästi. Ammatillinen lisäkoulutus parantaa kyselyidemme mukaan eniten työssäjaksamista, joten sillä on suora vaikutus työhyvinvointiin. Työnantajienkin toivoisi ymmärtävän työntekijöiden kouluttamisen tärkeyden.

Uusi YT-laki on lähdössä pian lausuntokierrokselle. Sitä on valmisteltu kaikkien työlakien tavoin kolmikantaisesti ministeriön edustajan ja työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajien kanssa. Mukana on STTK:n edustaja, joka edustaa myös ERTOa. ERTO evästää STTK:n neuvottelijaa ja pitää huolta, että ertolaisten näkökulmat tuodaan lainsäädännön valmistelussa esiin. Jokainen ertolainenkin pitää siis jäsenmaksullaan huolta siitä, että lakien säätäminen on reilua.”

Työaikalaki muuttui joustavammaksi

“Työaikalaki muuttui vuoden 2020 alussa. Uudessa laissa liukuvan työajan käyttömahdollisuuksia laajennettiin ja otettiin käyttöön työaikapankit ja joustotyöaika. Uusi laki mahdollistaa aiempaa joustavammat työajan järjestelyt ja lisää sitä kautta työhyvinvointia. Toisaalta taas se vastuuttaa yksilöä aiempaa enemmän omasta työhyvinvoinnistaan, kun työpaikalla voidaan sopia siitä, että työntekijä saa itse laajemmin päättää, milloin työtään tekee.

Kun lakia alettiin uudistaa, jotkut toivoivat, että työajan sijaan mitattaisiin tuloksia. Työaikoihin perustuvaa lakia pidettiin vanhanaikaisena. Laki on kuitenkin säädetty työntekijän suojaksi. Sen avulla työajat pysyvät kohtuullisissa rajoissa. Muutenhan työnantaja voisi vaatia työntekijää tekemään vaikka ympärivuorokautisesti töitä, kunhan vain tulosta syntyisi.”

Rajoituksia kilpailukieltosopimuksiin

“Joillain ertolaisilla aloilla, kuten esimerkiksi taloushallinnossa, laittomat kilpailukieltosopimukset ovat ollut suuri ongelma. Työnantajat ovat niihin vedoten pyrkineet estämään työntekijöidensä työllistymistä kilpailijoille työsuhteen päättymisen jälkeen. Koska kilpailukieltosopimuksen voi tehdä vain erityisen painavasta syystä, ilman tällaista syytä tehty sopimus on nykyisenkin lainsäädännön perusteella mitätön. Ne aiheuttavat kuitenkin työsopimuksiin ujutettuna suurien sopimussakkojen takia pelkoa työntekijöissä ja saattavat jopa estää vaihtamasta työpaikkaa.

Olemme pitäneet teemaa esillä ja vaatineet muutosta lainsäädäntöön. Nyt valmisteilla on kilpailukieltosopimuksia rajoittavaa lainsäädäntöä, jonka mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan kilpailukieltosopimuksesta työntekijälle rahakorvausta. Lakimuutos on edennyt eduskuntakäsittelyyn ja tulee todennäköisesti voimaan vuonna 2022.”

Lakimuutos ei ole ainoa ratkaisu

“Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, vaikka pohdimme ERTOssa paljon työelämän muutoksia. Ja vaikka työhön liittyviä lakeja muutetaan, laahaavat ne usein vähän perässä. Toiset lait taas kestävät aikaa yllättävänkin hyvin. Toisaalta laki ei ole ainoa keinomme vastata jäsentemme tarpeisiin työelämässä. Tukea voidaan antaa myös neuvottelemalla työehtosopimuksia, antamalla jäsenille neuvotteluapua ja järjestämällä heille koulutusta. Työehtosopimusten kirjausten kautta pidämme myös huolta, että työnteon ehdot, kuten työajat, tukevat työhyvinvointia.

Haluamme vaikuttaa työelämään myös lisäämällä henkilöstön edustajia eli HEDejä työpaikoilla. Koulutettu HED pystyy viemään tehokkaasti osaamiseen, työhyvinvointiin tai mihin tahansa työelämän asiaan liittyvää teemaa työpaikallaan eteenpäin.”

Myös muun muassa nämä asiat ovat ERTOn agendalla:

  • Lainsäädäntö, jolla varmistetaan reilu ja oikeudenmukainen sosiaaliturva ja asema työnteon muodosta riippumatta eli myös itsensätyöllistäjille ja monityötä tekeville
  • Nollasopimuslaisten turvaa entisestään parantava lainsäädäntö
  • Työhyvinvoinnin edistäminen, esimerkiksi subjektiivinen oikeus etätyöhön

Kuka?

Varatuomari Saara Arola on ERTOn edunvalvontajohtaja. Hänellä on työehtosopimuksen neuvotteluvastuu yksityisen puolen sosiaali- ja terveyspalvelualoilla. Arola on ollut ERTOssa töissä yli 6,5 vuotta.