Logistiikassa vain muutos on pysyvää
Töissä

Logistiikassa vain muutos on pysyvää

Kirjoittaja: Juho Paavola

Tavarat ja ihmiset kulkevat jatkossakin, mutta huolinta- ja logistiikka-alan ammattilaisten on kyettävä omaksumaan uusia digitaalisia taitoja. Yrityksille elinehto ovat uusien palveluiden kehittäminen ja alan imagon monipuolistaminen.

Huolinta ja logistiikka-ala on ollut olemassa niin kauan kuin kauppaa on käyty. Ala on aina elänyt aikojen, sopimusten ja tekniikan kehityksen mukana.

Myös tällä hetkellä moni asia alan sisällä on murroksessa. Merkittävä syy murrokseen on korona, joka laittoi huolitsijat etätöihin. Mahdottomaksi luultu asia muuttui nopeasti mahdolliseksi.

”Muita suuria alaa mullistavia asioita ovat digitalisaatio sekä Suomen päästötavoitteet, joihin yltäminen vaatii paljon toimia myös logistiikka-alalla”, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry:n (SHLL) elinkeinopoliittinen asiantuntija Anna Haakana summaa.

Vuoteen 2030 mennessä liikenteen päästöt pitäisi puolittaa verrattuna vuoden 2005 tasoon. Tavoite on merkittävä, sillä liikenneala aiheuttaa globaalisti noin seitsemän prosenttia maailman päästöistä.

SHLL ja kuusi muuta liikenne- ja logistiikka-alan organisaatiota ovat tehneet tiekartan, jonka perusteella säästöjen aikaansaa-
minen olisi mahdollista.

”Tärkeää olisi muun muassa määräaikaisen raskaan liikenteen hankintatuen saaminen biokaasurekoille ja sähköisille jakeluautoille. Hankintatuen avulla kalustomuutokset saataisiin alan yrityksissä käyntiin”, SHLL:n toimitusjohtaja Petri Laitinen sanoo.

Tarve uudelle osaamiselle

Digitaalinen murros puolestaan merkitsee sitä, että logistiikka-alalla osaamistarpeet muuttuvat. Tulevaisuudessa huolinta- ja logistiikkayritykset tarvitsevat ihmisiä, jotka ymmärtävät tietojärjestelmien toimintaa, robotiikkaa ja data-analyysia.

”Jokaisen huolitsijan ei tarvitse osata data-analytiikkaa tai koodaamista, mutta jokaisen on ymmärrettävä, mitä niiden avulla voidaan saada aikaan. Isompi kysymys on se, miten digitaalisuudella luodaan alalle kokonaan uusia palveluita, ja se taas vaatii aivan uudenlaista ajattelua”, Laitinen sanoo.

Muutos ei tapahdu hetkessä, mutta se tapahtuu varmasti. Työssä oleville se merkitsee sitä, että omaa osaamista on päivitettävä ajoissa. Yrityksille kyse on myös siitä, miten logistiikka-alan houkuttavuutta onnistutaan kasvattamaan. Moni nuori näkee logistiikka-alan tällä hetkellä rekan tai trukin ajamisena, mutta tulevaisuudessa jo nyt yleinen asiantuntijatyö vain lisääntyy robottien tehdessä rutiinitehtäviä.

”Monelle nuorelle työn merkityksellisyys on tärkeää, ja logistiikkajärjestelmähän on kuin verisuonisto, joka pitää yhteiskunnan elossa”, Haakana miettii.

Ulkomaankauppa ja huolinta kulkevat käsi kädessä

Vaikka koronavuosi on sujunut logistiikka- ja huolinta-alalla maaliskuun sulkutoimia seuranneita pelkoja paremmin, pelkkää auvoa ei globaalin tavaraliikenteen sujumisesta huolimatta taloustilanne alalle tarjoa.

”Logistiikka-ala ja erityisesti huolinta kulkevat samassa tahdissa Suomen ulkomaankaupan kanssa. Huolinta-alan liikevaihdon huippu osui kesälle 2019, josta nyt on tultu noin 15 prosenttia alas”, Laitinen sanoo.

Koronan piikkiin ei siis ongelmia voi laittaa, joskin koronaviruksen myötä kuljetusvolyymien tippuminen on hieman kiihtynyt. Hyvää on ollut se, että kevään suurista peloista huolimatta suuret irtisanomiset on kyetty korvaamaan lomautuksilla ja muilla kevyemmillä toimenpiteillä.

”Nyt monessa yrityksessä menee ihan hyvin, mutta tulevaisuus on utuinen, eikä toimintaa voi tavalliseen tapaan suunnitella kuukausiksi eteenpäin.”

Työmarkkinoiden kehitys riippuu paljon siitä, miten suomalainen teollisuus saa uusia tilauksia, kun nykyinen tilauskanta loppuu.