Monelle tulee työnhakutaidoista mieleen LinkedInin päivittäminen, videohakemukset, visuaalinen CV ja muut ajantasaiset ilmiöt. Ne kannattaa pitää tietysti mielessä, mutta kannattaa hypätä taidoissa myös vähän syvemmälle. Katso tästä viisi tärkeää ja ajatonta työnhakutaitoa, joihin jokaisen kannattaisi kiinnittää huomiota.
Uracoach Heli Koppelo antaa viisi vinkkiä tämän hetken tärkeimmistä työnhakutaidoista. Kun nämä taidot kunnossa, luovat ne hyvän pohjan myös esimerkiksi LinkedIn-profiilin luomiselle.
1. Oman osaamisen kirkastaminen
"Tuotetta ei voi myydä, jos sitä ei ensin tunne. Siitä oman osaamisen kirkastamisessa on kyse", Heli Koppelo sanoo.
"Kenties yleisin kysymys, joka minulta työssäni kysytään on, että miten oppisin kehumaan itseäni. Se, että pitäisi osata kehua itseään on tavallaan myytti. Sen sijaan pitää osata kertoa omasta osaamisestaan. Se on avointa viestimistä ja faktojen kertomista. Kun oman osaamisen tunnistaa, kannattaa vasta alkaa tehdä ansioluetteloa tai LinkedIn-profiilia. Moni hätiköi ja yrittää lähteä itseään tuntematta liikkeelle suoraan niistä. Osaamista voi alkaa perata suuntaamalla katseen omaan työ-, opiskelu- ja harrastushistoriaan: mitä kaikkea osaamista niistä on omaan reppuun kertynyt?"
Omaa osaamistaan hahmottaessa kannattaa olla rehellinen, muttei torpata omia mahdollisuuksiaan. "Yleensä sen sijaan, että neuvoisin töitä hakiessa olemaan täysin oma itsensä, neuvon olemaan avoin ja rehellinen. Se tarkoittaa, että töitä hakiessa esittelee työnantajalle kolikon kirkkaamman puolen", Koppelo tiivistää.
Hän muistuttaa, että tämä on yksi eniten työtä vaativista vaiheista työnhaussa, mutta kun se on tehty huolella, loppu on helpompaa.
2. Motivaatio
"Motivaatiota työnhaussa on tutkittu kautta vuosien ympäri maailman. Se on aina ykkössijalla, kun tarkastellaan, mitkä tekijät vaikuttavat rekrytointipäätökseen tasaisten hakijoiden kesken. Motivoitunein hakija saa useimmin hakemansa paikan, usein vaikka ei olisi edes osaavin", Koppelo sanoo.
Hänen mukaansa motivaation merkitystä työnhaussa ei voi ylikorostaa, niin tärkeä tekijä se on. Motivoituneisuus ei kuitenkaan tarkoita, että keksii päästään asioita saadakseen unelmiensa työn, vaan sitä, että kertoo aidosti omista motivaatiotekijöistään ja perustelee niiden avulla, miksi haluaa juuri hakemaansa työtä tehdä. Jotta tuntee motivaatiotekijänsä hyvin, on siis tunnettava myös itsensä.
Siksi motivaation löytämisessäkin auttaa aiemmin mainittu oman osaamisen kirkastaminen. Työhakemuksessa tai -haastattelussa motivaatiotaan voi avata kertomalla oman työhistoriansa kautta siitä, mistä nauttii tai saa energiaa työelämässä ja miksi juuri haettu työ osuu niiden kanssa hyvin yhteen.
Joskus tilanne kuitenkin on se, että oikein mikään ei tunnu motivoivan. Silloin kannattaa muistaa, että motivaatiotakin voi herätellä esimerkiksi ottamalla asioista selvää ja tutustumalla paremmin eri aloihin, työnkuviin ja ammatteihin. Voisiko jostain mälsältä tuntuvasta työstä löytyä innostavia puolia – tai voisiko sitä ajatella askeleena kohti jotain toista, enemmän kiehtovaa työtä?
3. Luottamuksen rakentaminen
"Työnhakutilanteessa työnhakija pyrkii rakentamaan luottamusta. Jotta työantaja palkkaa työntekijän, hänen on uskottava, että työntekijä pystyy hoitamaan hommat", Koppelo sanoo.
Luottamusta rakennetaan olemalla avoimia ja läpinäkyviä. "Itsestään kannattaa kertoa kuin ihminen ihmiselle. Työnantajat eivät halua töihin mitään robotteja, vaan oikeita ihmisiä, joten aitous on arvostettava asia."
Koppelo muistuttaa, että vaikka työnhakija olisi kuinka pätevä, mutta työnantaja pitää häntä epäautenttisena tai epäilee luotettavuutta, ei työsopimusta usein synny. "Menneet meriitit eivät välttämättä paina, jos työnantaja ei saa kuvaa siitä, millaisen ihmisen kanssa hän on tekemisissä."
Avoimuus ja läpinäkyvyys eivät tarkoita kuitenkaan sellaista rehellisyyttä, että työhaastattelutilanteessa latelee kaikki huonot puolensa tiskiin, vaan sitä, että tuntee itsensä ja osaa kertoa niin vahvuuksistaan, motivaatiostaan kuin kehittymisalueistaan.
Jos itsestään kertoo avoimesti ja läpinäkyvästi, työnantajan on myös helpompi arvioida, kuinka hyvin työnhakija sopii vaikkapa yrityksen kulttuuriin tai tiimiin, jossa hän olisi tarkoitus työskennellä. Sellaiseen yritykseen tai tiimiin joutuminen, joka sotii omia arvojaan vastaan, on työntekijällekin karhunpalvelus.
4. Omien uskomusten kyseenalaistaminen
Neljäs uracoach Heli Koppelon vinkkaama työnhaun tärkeä taito liittyy uskomuksiin. Omat uskomukset itsestään tai työstä pitäisi pystyä työnhaussa kyseenalaistaa. Mitä se sitten tarkoittaa?
"Tapaan jatkuvasti ihmisiä, jotka ovat yli 50-vuotiaita ja vakuuttuneita siitä, että eivät tule enää koskaan saamaan töitä. Se ei pidä paikkaansa. En väitä, etteikö iällä olisi työelämässä merkitystä, mutta yli 50-vuotiaatkin saavat jatkuvasti töitä. Jos olet kuitenkin jo lähtökohtaisesti sitä mieltä, ettet tule onnistumaan, se vaikuttaa varmasti omaan käyttäytymiseen töitä hakiessa."
Jotta omat uskomukset voisi kyseenalaistaa, pitää usein kääntyä jonkun toisen puoleen.
"Jokaisella meistä on valtava määrä osaamista ja taitoa ja motivoidumme jostain. Ei anneta oman itsemme tulla työnhaun eteen", Koppelo muistuttaa.
Joskus uskomukset voivat liittyä myös töihin, joita haetaan. Avoinna olevista työpaikoista tai mahdollisuuksista ei ehkä löydetä mitään positiivista, tai tarjolla olevat työt tuntuvat epäkiinnostavilta. "Silloin voi yrittää miettiä työn niitä puolia, joita arvostaa ja jotka kiinnostavat. Jokainen työ on osa jotain suurempaa kokonaisuutta."
Koppelo muistuttaa, että osalle riittää se, että omat tarpeet tulevat tyydytetyiksi vapaa-ajalla, josta muodostuu hyvä työelämän vastapaino.
"Työ harvoin vastaakaan kaikkiin inhimillisiin tarpeisiin. Saamme merkityksellisyyden kokemuksia niin erilaisista asioita. Jonkun toisen unelmatyö on toisen inhokki."
5. Aktiivisuus
Viides työnhaun tärkeä taito eli aktiivisuus on kuin kirsikka kakun päällä – paitsi että se on tärkeä pohja, joka sitoo kaikki muut taidot yhteen. "Ilman omaa aktiivisuutta työnhausta ei tule mitään", Koppelo tiivistää.
"Jos etsii omalta alalta töitä, pitää pysähtyä ja tarkastella löytyykö töitä, mistä ja millaisia taitoja nyt tarvitaan. Kukaan ei tee tiedonhankintaa puolestasi. Välineitä siihen on netti pullollaan."
Koppelo muistuttaa lisäksi, että nykyaikana 70–80 % työpaikoista on piilotyöpaikkoja. Se tarkoittaa, etteivät ne ole avoimissa hauissa, vaan löytyvät niitä etsivälle.
"Jos tähtää uudelle alalle, kannustan selvittämään, mitä työ sillä alalla tai haetussa työnkuvassa todellisuudessa on. Oma mielikuva vaikkapa työn sisällöstä tai alan tulevaisuudesta saattaa olla kapea. Tämän tiedon hankkiminen onnistuu esimerkiksi haastattelemalla jotakuta alalla työskentelevää."
Koppelo kannustaa hyödyntämään omia verkostoja. "Jokaisella meillä on sellaisia. Niitä voi löytää, kun miettii ketä kaikkia tuntee, esimerkiksi keiden kanssa on tehnyt töitä tai opiskellut ja keitä tapaa harrastuksissa tai vapaa-ajalla", hän listaa.
"Kannustan kertomaan omasta tilanteesta ja tavoitteista avoimesti ja antamaan ihmisille mahdollisuuden auttaa."