Korona on laittanut kuluneen vuoden aikana työntekijät koville. Jo keväällä luottamusmiehet kokivat, että joka neljännellä oli jaksamiseen tai henkiseen kuormitukseen liittyviä ongelmia. Kysyimme neljältä yritykseltä, millaisia kokeiluja niissä on tehty työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Voisiko joku inspiroivista ideoista toimia sinunkin työpaikallasi?
Perjantaikyselyssä saa purkaa sydäntään
Finanssialan ohjelmisto- ja asiantuntijapalveluyritys Profit Software työllistää 250 työntekijää Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Valtaosa yrityksen työntekijöistä teki ennen koronaa töitä asiakkaiden tiloissa. Koronan myötä koko henkilöstö siirtyi muutamassa päivässä etätöihin.
“Muutos oli nopea, emmekä enää nähneet työntekijöitä kasvotusten. Silti meidän oli pystyttävä jollain tavalla seuraamaan heidän hyvinvointiaan. Loimme siihen tarkoitukseen anonyymin palautekanavan, jollaista meillä ei ollut aiemmin”, yrityksen markkinointi- ja viestintäjohtaja Linda Strömsten sanoo.
How are you doing? -kysely oli aluksi viikoittainen. Nyt sitä lähetetään kaksi kertaa kuussa.
“Jo ensimmäisen kyselyn vastausprosentti oli 40. Alusta alkaen kysely on tuntunut olevan tärkeä väylä työntekijöille. He ovat voineet purkaa sen avulla sydäntään ja kertoa ideoitaan ja toiveitaan. Niihin me olemme reagoineet mahdollisuuksien puitteissa”, yrityksen Hr Manager Sanna Hyvönen sanoo.
Kyselyn ideat ovat johtaneet jo moneen konkreettiseen tekoon, kuten esimerkiksi etätyön ergonomiaa parantavien työvälineiden kuljettamiseen työntekijöiden kotiin, hulvattomaan vappuradioon ja erilaisiin taukojumppavinkkeihin.
“En näe syytä siihen, miksi emme jatkaisi kyselyä, vaikka näkisimmekin toisiamme taas. Se on osoittanut hyväksi työkaluksi”, Strömsten sanoo.
Niin paljon lomaa kuin sielu sietää
Vuonna 2015 perustettu vaikuttajamarkkinoinnin palveluita tarjoava Asennemedia on kasvuyritys. Työntekijöitä yrityksessä on 12.
“Rekrytoimme usein uusia ammattilaisia joukkoomme. Uudelle työntekijälle alku tarkoittaa aina sitä, että lomakertymää ei ole varastossa. Osa osaa neuvotella vuosilomista jo työhaastattelussa, mutta kaikki eivät. Pahimmillaan työntekijä joutuu siis odottamaan vuoden ilman lomia”, yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Ulla Vartiainen sanoo.
“Päätimme aloittaa elokuussa 2020 vuoden kokeilun vapaasta lomaoikeudesta. Työntekijöillämme on oikeus lomailla niin monta päivää kuin haluaa, ja palkka juoksee silti. Kokeilun on tarkoitus vahvistaa jokaisen työntekijän jaksamista mutta myös tiimityöskentelytaitoja, sillä lomat pitää tietenkin sumplia kollegaa kunnioittaen.”
Ensimmäiset työntekijät tarttuivat lomaoikeuteen lokakuussa. “Silloin varmaan osaa vaivasi pieni syysväsymys. Jouluun mennessä jokainen oli käyttänyt mahdollisuutta. Tähän mennessä emme ole kärsineet ylimääräisistä lomapäivistä mitenkään, vaikka niitä on kertynyt yhteensä jo noin 30. Sen sijaan olemme saaneet virkeämpiä kollegoja.”
Kokeilun on tarkoitus loppua elokuussa 2021, mutta Vartiainen povaa jo nyt, että se saattaa jatkua vakiintuneena käytäntönä. “Toivoisin, että yritykset etsisivät rohkeasti uusia ja innovatiivisia ideoita työntekijöiden ja koko organisaation hyvinvoinnin tukemiseksi. Niistä rakentuu tulevaisuuden työelämä.”
Sähköpostisulku iltaisin
Vuonna 2018 tapahtumatoimisto Tapauksen toimitusjohtaja Timo Aalto ilmoitti johtoryhmän kokouksessa uudesta kokeilusta. “Taisin sanoa, että oli kuka mitä mieltä tahansa, me kokeilemme nyt kahden viikon ajan sitä, että johtoryhmän jäsenet eivät pääse sähköpostiinsa tietyllä aikavälillä”, hän muistelee.
Aalto oli tuolloin kamppaillut jo pitkään muutaman alaisensa uusiutuvan uupumisen kanssa. “He päätyivät aina punaiselle, huilasivat hetken ja palasivat töihin. Yritin keksiä, miten ratkaisisin yhtälön.”
Kokeilu lähti pienestä porukasta, mutta laajeni lopulta yrityksen esimiehiin ja hieman alle sataan työntekijään.
“Sumplimme it-tuen kanssa, että jokainen sai itse päättää menisikö sähköposti lukkoon esimerkiksi klo 16 vai 18, mutta siitä eteenpäin se olisi 12 tuntia poissa pelistä. Kokeilun tarkoituksena oli estää se, että ihmiset roikkuvat iltaisin sähköpostissa töiden parissa.”
Sähköpostisulku kirvoitti nopeasti palautetta.
“Yksi kovasti arvostamani kollega, joka muuten oli aluksi skeptinen, totesi nukkuneensa paremmin kuin koskaan aiemmin. Toinen henkilö kertoi lapsensa kiittäneen, ettei vanhempi enää lätkätreenejä seuratessa roikkunut kännykällä, vaan seurasi peliä.”
Osalle sähköpostisulusta ei ollut mitään apua. “Ehkä he eivät olleet niin kuormittuneita ja osasivat vetää itsekin rajat työn ja vapaa-ajan välille”, Aalto veikkaa.
“Saimme kuitenkin esimiehille käyttöön uuden työkalun työntekijöiden jaksamisen parantamiseen. Ilman rohkeaa kokeilua jahkailisimme vieläkin.”
Työterveyspalveluita henkisen hyvinvoinnin tukemiseen
Peliteknologiayritys Unitylla on yli 3700 työntekijää 18 maassa, Suomessa heistä työskentelee 200. Globaalin yrityksen toiminta perustuu monikansallisiin ja etänä työskenteleviin tiimeihin. Koronan aiheuttama etätyösiirtymä ei siis ollut järkytys yritykselle.
“On se silti muuttanut asioita. Koko toimintamme pohjaa yhteisöllisyyteen. Helsingin toimistomme viihtyvyyteen on satsattu paljon, mutta nyt tilat ovat melkein tyhjillään. Palkkasimme viime vuonna Helsinkiin 80 uutta työntekijää, joista yli 60 korona-aikana, joten koko rekryprosessi ja perehdytys on nyt hoidettava virtuaalisesti”, Suomen ja Ruotsin Unityn Senior HR Location Partner Jenni Hautala sanoo.
Koronapandemian alettua yrityksessä on painotettu, että työntekijöiden on kuunneltava omaa jaksamistaan ja haettava apua, jos tilanne niin vaatii. Tästä ovat yhtä mieltä kaikki esimiehet kansainvälistä johtoa myöten.
“Työterveyshuoltoa on lisätty ja olemme ottaneet käyttöön esimerkiksi erilaisia chat-palveluita ja lyhytterapiamahdollisuuksia. Meillä on nyt myös 24 tuntia vuorokaudessa auttava puhelin, johon soittamalla saa välittömästi apua ammattilaisilta. Soittaa saa koronan lisäksi mistä tahansa muustakin mieltä painavasta asiasta.”
Kun ylintä johtoa myöten sanoma on selvä, on työntekijöidenkin helpompi vetää rajoja. Ja on jaksamiseen panostettu kevyemmin ja viihteellisinkin keinoin. “Kahvitaukoja, yhteisiä lounaita, kahden viikon pikkujoulujuhlat, drinkkityöpajoja, Pride- ja Mielenterveysviikon viettämistä, maalauskursseja, afterworkeja, etäillallisia – ja kaikki etänä”, Hautala listaa.
“Olemme saaneet paljon positiivista palautetta ihan pienistäkin jutuista. Työntekijöille tulee sellainen olo, että heistä välitetään. Olemme onnistuneet pitämään yhteisöllisyyden elossa.”