Korona-aika on kehittänyt markkinointialan toimintatapoja ja lisännyt keskinäistä solidaarisuutta. Maarit Aarrekangas iloitsee suuntauksesta. “On todella hienoa, että ihmiset auttavat kysymättäkin toinen toistaan.”
Markkinointialan tyytyväisyys työelämään ei ole koronapandemian vuoksi rapautunut. Päinvastoin, sanoo DigiMaMan pitkäaikainen tiedottaja, Marketing Finlandin Senior Advisor Maarit Aarrekangas. Moni niistä, jotka ovat pystyneet työskentelemään etänä, ovat jopa tyytyväisempiä työelämäänsä kuin ennen pandemiaa. ERTOn syyskuussa tekemässä kyselyssä digimamalaisista 80 prosenttia kertoi viihtyvänsä etätyössä.
“Päivään on tullut lisää tunteja, kun esimerkiksi matkat työpaikalle ja työmatkat ovat jääneet pois. Digitaaliset asiakastapaamiset säästävät todella aikaa. Moni on nauttinut myös siitä, että töitä on voinut tehdä paremmin omassa rauhassa ilman keskeytyksiä. Niinpä ihmiset kokevat olleensa tehokkaampia ja se lisää tyytyväisyyttä. Ylipäätään työhön on monella tullut lisää joustoa.”
Digiloikka on monen kohdalla totta viimeistään nyt. Ja mikä hienointa, eristäytyminen onkin näkynyt avautumisena.
“Enää ei hävetä paljastaa, jos vaikka Teamsin käyttö takkuaa. Esimerkiksi Facebookiin on perustettu sivustoja, joilla yksittäiset ihmiset ja yritykset jakavat ratkaisuja käytännön digipulmiin. On upeaa lukea postauksia, joissa kerrotaan, että hei me on huomattu, että siinä tai tuossa ongelmassa kannattaa toimia tietyllä tavalla. Tämä on sellaista yhteisöllisyyttä, jota on syytä vaalia.”
Tutkittua tietoa
Aarrekangas ei perusta valoisaa näkemystään markkinointialan kehityksestä vain mututuntumaan. Työterveyslaitos nimittäin selvitti suomalaisten työikäisten työtyytyväisyyttä ennen koronapandemiaa. Poikkeustoimien iskettyä samat ihmiset kutsuttiin tutkimukseen uudestaan.
Tutkimuksen tulosten mukaan työn imu kasvoi korona-aikana ja toisaalta työuupumuksen keskeinen oire krooninen väsymys väheni. Suuntaus oli samanlainen jopa lapsiperheissä. Uusien työtapojen omaksuminen on tutkimuksen mukaan yhteydessä työn imuun ja pienempään riskiin uupua työssä.
Työyhteisön tuki nousee tärkeäksi tekijäksi työhyvinvoinnin kannalta.
“Jotenkin tuntuu, että työkavereiden tukikin on nyt enemmän pinnalla. Kun itse kukin tekee töitä eristyksissä ja näkee muita vähemmän, tulee kaverin kuulumisia kysyttyä eri tavoin kuin aiemmin. Kun toisen fiilikset aisti lähityössä samantien kun astui samaan tilaan, nyt tsemppipuheluja soitetaan aktiivisesti. Tämäkin on hieno suuntaus, välitetään aidosti toisista.”
Hybridikoulutukset ovat tulevaisuutta
Markkinointialalla järjestetään runsaasti koulutuksia ja kokoonnutaan erilaisissa työryhmissä ja tapahtumissa. Koronavuonna kaikki siirtyi verkkoon: osallistujia on ollut enemmän kuin milloinkaan aiemmin.
“Olemme sosiaalisia eläimiä ja kaipaamme kontakteja. Kouluttautuminen vastaa tähän tarpeeseen sen lisäksi, että tiedon tarve on suurta. Oman osaamisen kehittäminen kiinnostaa selvästi.”
Virtuaalitapahtumat on otettu niin hyvin vastaan, ettei niistä luovuta. “Meidän tapahtumamme ovat jatkossa hybridejä, voi tulla paikan päälle tai osallistua etänä. Uskon, että näin toimivat myös muut organisaatiot uudessa normaalissa.”
Jaksaminen tapetilla
Aivan kaikille koronavuosi ei ole ollut myönteinen kokemus. ERTOn tekemässä kyselyssä reilu kolmannes digimamalaisista sanoi jaksamisensa huonontuneen kuluneen vuoden aikana. Lisäksi markkinointialankin työpaikoilla on ollut lomautuksia ja irtisanomisia. Heille Aarrekankaalla on selkeä viesti:
“Pitäkää huoli osaamisestanne ja hyvinvoinnistanne, pysykää ajan hermolla. Tutkikaa menestyviä yrityksiä ja sitä, minkälaista markkinointia ne tekevät. Eikä vain Suomessa, vaan kansainvälisesti. Olkaa löydettävissä. Eivät työpaikat ole kokonaan loppu, uusia syntyy koko ajan ja ala kehittyy.”
Viimeistään nyt onkin Aarrekankaan mukaan selvää, ettei markkinointi ole paikkasidottua. “Ala kulkee sykleissä. Yhtenä hetkenä yritykset palkkaavat ihmisiä taloon sisään, toisena markkinointipalvelut ostetaan ulkoa. Tähän kannattaa varautua myös kouluttautumalla.”