Hyvä teknologia vapauttaa aikaa
Töissä

Hyvä teknologia vapauttaa aikaa

Kirjoittaja: Laura Pörsti

Optisen alan tulevaisuudessa näkyy entistä älykkäämpiä laitteita, jotka osaavat analysoida dataa itsekseen. Ihmisille jää silloin tilaa syventää osaamistaan, uskoo teknologiatoimittaja Topconin tuotejohtaja Ville Wuotila.

Näöntutkimus voi tulevaisuudessa sujua nappia painamalla ja algoritmien voimalla. Sen suorittava laite on niin älykäs, että asiakkaan tutkiminen ja datan kerääminen hoituu siltä itsenäisesti.

”Kun laitteiden älykkyys lisääntyy, koulutettua ihmistä ei tarvita kaikkiin niihin tehtäviin, joihin häntä nykyään tarvitaan”, toteaa Ville Wuotila.

Se on hänestä mahdollisuus optikoille ja optometristille, jotka voivat vapautuneen ajan myötä syventää osaamistaan. Väestön ikääntymisen myötä alan asiakaskunta kasvaa.

”Silmäsairauksia ja myös yleissairauksia pitää entistä enemmän pystyä löytämään ennaltaehkäisevästi. Uskon, että optometrian ammattilaisten osaaminen ja vastuu lisääntyvät”, Wuotila sanoo.

Tietojen keruu koneille, hoitaminen ihmisille

Topcon myy tutkimuslaitteita ja ohjelmistoja optikkoliikkeisiin ja sairaaloihin, mutta Ville Wuotila ei ole mikään mahdollisimman monien härveleiden puolestapuhuja.

”Teknologiatoimittajana tehtävämme on huolehtia siitä, että tulevaisuuden laitteet auttavat ammattilaisia eivätkä kuormita lisää”, Wuotila linjaa.

Hän uskoo, että perussilmäterveyttä tutkivat laitteet, kuten silmänpohjakamera, löytyvät tulevaisuudessa jokaisesta optikkoliikkeestä – mutta ennen kaikkea laitteista kehittyy entistä monipuolisempia ja helppokäyttöisempiä. Yhden laitteen pitää osata tutkia useita eri sairauksia ja ohjelmistojen yhdistää eri laitteista saatavia tietoja.

”Kun laite on niin älykäs, että se analysoi datan ja liittää sen muuhun tietoon asiakkaan silmäterveydestä, optometrian ammattilainen vapautuu tietojen käsittelystä”, Wuotila selittää.

Kun laitteista tulee helpompia käyttää ja standardeiltaan yhteneväisiä, myös henkilökunnan kouluttaminen helpottuu. Ammattilaisen kannattaakin Wuotilan mielestä nyt keskittyä hoitoprosessien laadukkaaseen hallintaan ja kliinisen osaamisen syventämiseen. Niille on kasvava tarve.

”On tärkeää ymmärtää aina vaan paremmin silmän anatomiaa ja silmäsairauksia. Samalla on lisättävä vuoropuhelua lääkäreiden kanssa: mitkä ovat riittävät kliiniset perusteet suositella asiakkaalle silmälääkärin vastaanottoa.”
Vuoropuhelussakin auttaa teknologia. Wuotila antaa esimerkin.

”Optikon tutkimuksessa voidaan käyttää laitteita, jotka keräävät kaiken tarpeellisen datan. Ohjelmistojen avulla data voidaan jakaa, joten lääkärintarkastusta tarvitsevan asiakkaan ei tarvitse odottaa kahta viikkoa sitä, että silmälääkärillä on aikoja optikkoliikkeessä. Lääkärin etävastaanotto riittää.”

Pienikin yritys voi olla etujoukoissa

Pienten yritysten ei välttämättä ole helppo hankkia uusinta teknologiaa. Joutuvatko nyt siis altavastaajan asemaan ne alan ammattilaiset, jotka työskentelevät pienemmissä yrityksissä? Wuotilan mielestä asia ei ole niin yksinkertainen.

”Laitteita ja ohjelmistoja voi ostamisen lisäksi vuokrata, mikä voi toimia pienelle yritykselle paremmin”, hän sanoo.
Wuotila muistuttaa, että teknologian kehityksen myötä perusteknologia halpenee – ja verkostoitumisesta ja mahdollisuudesta etäkonsultaatioon voi olla pienille yrityksille paljonkin etua.

”Optikkoliikkeiden partneroituminen silmäklinikoiden kanssa on maailmalla iso juttu. Tämän tyyppinen toiminta olisi pienille toimijoille hankalaa ilman uudenlaista alustateknologiaa ja etäyhteyksiä”, Wuotila huomauttaa.

Hän kehottaa alan ammattilaisia seuraamaan laitteiden kehitystä ennakkoluulottomasti. Esimerkiksi teknologiatoimittajien tarjoamat webinaarit ovat siihen hyvä keino.

”On kiinnostavaa nähdä, miten paljon näöntutkimusprosessi automatisoituu älykkään softan ohjattavaksi. Laitteiden sisäänrakennetussa älyssä on paljon mahdollisuuksia.”