Työelämän tunnetaitoja kannattaa opetella
Töissä

Työelämän tunnetaitoja kannattaa opetella

Kirjoittaja: Leena Filpus Kuva: Meeri Utti

Tunteita on mahdoton kääntää pois päältä. Ne kulkevat mukanamme koko ajan, niin työssä kuin vapaallakin. Tunteiden tunnistamista voi harjoitella ja se myös kannattaa, työelämän tunnetaitoja tutkiva psykologi Jarkko Rantanen sanoo.

Tunteita ei voi kääntää pois päältä

“Toisin kuin joku ehkä kuvittelee, tunteet ovat aina päällä. Ne ovat keskeinen osa vuorovaikutusta. Koemme jatkuvasti erilaisia tunteita, käytämme tunnetaitoja päivittäin ja vaikutamme ympärillemme leviävään tunneilmastoon: tervehdimme hyväntuulisesti tai neutraalisti, kannustamme ongelman kanssa kamppailevaa työkaveria tai manaamme tulevaa it-uudistusta.
Tunnetaitoja käytetään muihin ihmisiin sekä omaan itseen tiedostaen ja tiedostamatta. Niinpä omista tunteistaan kannattaa tulla tietoiseksi ja kehittää tunnetaitojaan. On tärkeä ymmärtää, miten monella tapaa tunteet vaikuttavat muun muassa energiatasoon, ongelmanratkaisukykyyn, oppimiseen, sitoutumiseen ja jopa fyysiseen terveyteen.

Usein hyvät tunnetaidot omaavat ovat nimittäin myös fyysisesti terveempiä. En toki väitä, että huonot tunnetaidot aiheuttaisivat sairauksia. Mutta se tiedetään, että tilastollisesti tarkastellen käsittelemättömät ja tukahdutetut tunteet aiheuttavat esimerkiksi kohonnutta verenpainetta, matala-asteista tulehdusta sekä ahdistusta ja masennusta.”

Hyvät tunnetaidot auttavat menestymään

“Tunteet ovat ikkuna psykologisiin perustarpeisiimme. Meillä on kaikilla tarve tulla nähdyiksi ja kuulluiksi, olla kiinnostavia ja arvostettuja toisten silmissä, tulla ymmärretyiksi ja reilusti kohdelluiksi. Käsittelemättömät tunteet sekä täyttymättömät psykologiset tarpeet ovat usein työelämän ja työyhteisöjen ongelmien ytimessä.

Tunnetaidoissa taitava osaa lukea tilanteita tarkasti ja sovittaa toimintaansa muiden tunteet huomioiden. Joskus esimerkiksi jossain palaverissa ymmärtää heti, että nyt pitää mennä suoraan asiaan. Toisessa tilanteessa tietää, että asiat edistyvät parhaiten, kun ensin puhutaan ihan muita asioita ja pureudutaan vasta hetken päästä päivän agendaan.

Tutkimuksissa on selvinnyt, että hyvät tunnetaidot omaavat tekevät usein enemmän vapaaehtoisesti asioita toisten hyväksi. He auttavat muita ja levittävät ympärilleen positiivista ja kannustavaa tunneilmastoa. Heidän kanssaan on mukava tehdä yhteistyötä ja heitä myös autetaan mielellään ja enemmän, silloin kun he pyytävät ja tarvitsevat apua. Eikä heidän menestyksensä herätä samalla tavoin kateutta kuin sellaisten, jotka eivät tarjoudu muiden avuksi. Ajatellaan, että he ovat ansainneet menestyksensä.”

Tunnetilat vaikuttavat aivoihin

“Tunneilmastolla on iso merkitys, sillä tunnetilat vaikuttavat aivojen toimintaan. Esimerkiksi pelon tunteet kapeuttavat huomiokykyä ja ajattelua. Vaaratilanteessa se onkin fiksua: keskitytään selviämään tilanteesta ja pääsemään karkuun. Työelämässä on harvoin oikeasti vaaratilanne, mutta jos työpaikalla joutuu esimerkiksi pelkäämään työkaverin ikävää käytöstä tai painostavaa ilmapiiriä, kykymme ajatella joustavasti ja luovasti heikkenee. Alamme myös herkästi ajatella itsestämme negatiivisesti, että emme osaa tai kelpaa. Silloin ensimmäinen tehtävä on sanoa itselleen, että tämä on vain tunnetila, eikä se kerro minusta ihmisenä tai työntekijänä.”

Voimakkaat tunteet leviävät tehokkaimmin

“Ihminen on herkkä aistimaan ympärillään olevaa tunneilmastoa. Usein jo huoneeseen astuessaan tietää, onko työkaveri iloisella mielellä vai myrskyn merkki. Vahvasti tunteitaan näyttävien tunteet leviävät tehokkaammin kuin hillitymmin käyttäytyvien. Erityisesti negatiiviset tunteet leviävät tehokkaasti.

Toisinaan työyhteisössä on töksäyttelijöitä, jotka saavat muut tuntemaan olonsa epämukavaksi, epävarmaksi tai pelokkaaksi. Tällaisen töksäyttelijän käytökseen pitää puuttua, ottaa se esiin hänen kanssaan rakentavasti ja nolaamatta. Hän ei välttämättä itse edes huomaa puhuvansa ikävällä tavalla, sillä harvoin kukaan haluaa ehdoin tahdoin käyttäytyä työpaikalla huonosti. Omaa toimintaa voi aina säädellä ja kehittää, joten minä nyt satun olemaan tällainen, ei ole hyväksyttävä selitys.”

Aloita tunnetaitojen kehittäminen itsestäsi

“Tunnetaitojen kehittäminen lähtee omasta itsestä. Tarkkaile, miltä sinusta tuntuu eri tilanteissa ja miten itse toimit - vievätkö tunteet mennessään vai koetko voivasi vaikuttaa käytökseesi? Heräätkö aamulla levänneenä ja iloisena vai ahdistaako työpäivä jo etukäteen? Tutkaile, minkä sävyinen ilmapiiri työpaikalla vallitsee ja minkälaisia tunteiden ilmauksia havaitset. Kuuletko naurua, näetkö hymyjä? Kuinka monta rasittunutta huokausta tai ystävällistä kommenttia päivän aikana kuulet? Ovatko ihmiset työpaikalla hyväntuulisia vai neutraaleja, turhautuneita vai ärtyneitä? Saatat havaita, miten täynnä tunteita työpaikka onkaan, ja miten tunneilmasto vaihtelee ihmisten käytöksen mukaan. Vanha sanonta niin metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan, pitää paikkansa.”

Kuka?

Jarkko Rantanen on psykologi, tietokirjailija, valmentaja ja työelämän tunnetaitoihin ja tunnejohtamiseen erikoistuneen Emergyn perustaja.