Palkkakyselyiden tulokset
Töissä

Palkkakyselyiden tulokset

ERTO lähetti lokakuussa 2021 jäsenilleen palkka- ja työehtokyselyitä, joilla kartoitettiin eri alojen palkkakehitystä sekä etätyöhön ja työhyvinvointiin liittyviä asioita. Katso alta oman alasi palkkakyselyn tulokset.

  1. Avaintes
  2. Eläintenhoitoala
  3. Henkilöstöpalveluala
  4. Logistiikka
  5. Markkinointi- ja tietoala
  6. Optinen ala
  7. Sosiaalialan järjestöt
  8. Yksityinen terveyspalveluala
  9. Yksityinen sosiaalipalveluala


1. AVAINTES

Avaintyönantajat Avainta ry:n työehtosopimusta sovelletaan laajasti eri toimialoilla. Mediaanikuukausipalkka kyselyn perusteella on 2 777 euroa. Vastanneista 10,9 % ilmoitti saavansa erillislisää, määrävuosilisää 19,6 % ja kokemuslisää 81,8 %. Kyselyyn vastasi yhteensä 46 jäsentä.

Kyselyyn vastanneista 63 % vastasi tehneensä etätöitä viimeisen vuoden aikana. Yleisin este etätyön tekemiselle on vastausten perusteella se, että työtehtävät eivät mahdollista etätyötä. Enemmistö etätyötä tehneistä sanoo etätyön parantaneen työssä jaksamista ja saavansa etätyössä samassa ajassa enemmän aikaiseksi.

Tiesitkö, että työnantajan tiloissa tapahtunut tapaturma on paremmin vakuutettu kuin etätyössä tapahtunut tapaturma? Selvitimme kyselyssä, onko työnantaja ottanut lakisääteistä laajemman vakuutusturvan etätyötä varten. Kysymykseen vastanneista 65,5 prosenttia ei tiennyt työnantajan ottaman vakuutusturvan kattavuutta. 17,2 % vastasi, että työnantaja on ottanut lakisääteistä laajemman vakuutusturvan etätyötä varten ja samoin 17,2 % vastasi, että työnantaja ei ole vakuuttanut työntekijöitä lakisääteistä paremmin.

Suosittelemme, että mikäli etätyötä tehdään, työntekijät selvittävät työnantajalta, kattaako voimassa oleva vakuutus kattavasti myös etätyön. Pakollisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen työntekijöilleen ottanut työnantaja voi parantaa vakuutusturvaa liittämällä vakuutukseen työtapaturma- ja ammattitautilain 199 §:n mukaisen vapaaehtoisen vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen. Kannustamme keskustelemaan aiheesta!

Selvitimme kyselyssä myös, miten vastaajat arvioivat työn määrän muuttuvan työpaikassa seuraavan kuuden kuukauden aikana. 56,5 % arvioi, että työn määrä kasvaa seuraavan puolen vuoden aikana.

2. Eläintenhoitoala

Kuukausipalkat

Kyselyyn vastanneista 87 prosenttia oli kuukausipalkkaisia. Tuntipalkkaisten osuus oli noin kymmenys (12 %).

Kaikkien eläintenhoitoalan vastaajien kuukausipalkkojen keskiarvo ilman luontoisetuja, ylityökorvauksia ja muita työaikalisiä oli 2021 syyskuussa 2215 e/kk. Mediaani, eli keskimmäinen palkka, oli 2200 e/kk.

Pk-seudulla alle 2 vuoden kokemuksella työskentelevistä:

  • 25 prosenttia ansaitsee alle 1800 euroa/kk.
  • 50 % eli puolet ansaitsee alle 2000 e/kk ja puolet vähintään 2000 e/kk (eli mediaanipalkka 2000 e/kk).
  • 75 prosenttia ansaitsee alle 2080 e/kk ja 25 % vähintään 2080 e/kk.

Tuntipalkkaisten keskiarvopalkka eläintenhoitoalalla oli 2021 syyskuussa 12,82 e/tunti.

Palkkataso ja palkkaryhmä

Kysyimme, mihin palkkaryhmään tehtäväsi kuuluvat tai arvioisit niiden kuuluvan? Palkkaryhmien kuvauksiksi annettiin seuraavat:

Palkkaryhmä 1: esimiestehtävät ja laaja-alaiset erityistehtävät
Tehtävät edellyttävät ammattikoulutuksella tai työkokemuksella hankittuja tietoja ja taitoja. Tehtävät ovat usein laaja-alaisia ja niihin saattaa liittyä toimiminen tiimin tai ryhmän vetäjänä, suunnittelua, koulutusta ja taloudellista vastuuta tai tehtävät ovat alan ulkopuolisia erityistehtäviä, esimerkiksi esimiestehtäviä.

Palkkaryhmä 2: erikoisammattitehtävät
Tehtävät edellyttävät ammattikoulutuksella tai työkokemuksella hankittuja erityistietoja tai -taitoja sekä ammattialaan kuuluvien laajojen asiayhteyksien hallintaa.

Palkkaryhmä 3: ammattitehtävät
Tehtävät edellyttävät alan aikaisempaa kokemusta tai ammatillista koulutusta sekä harkintaa annettujen ohjeiden pohjalta.

Palkkaryhmä 4: perustehtävät
Ei edellytetä aikaisempaa kokemusta, esimerkiksi avustaa ohjeiden mukaan toisen valvonnassa tehtävien hoitamisessa.

Syyskuun 2021 kuukausipalkkojen keskiarvo ilman luontoisetuja, ylityökorvauksia jne. oli eri palkkaryhmissä (en tiedä tarkoittaa, että vastaaja ei ole "valinnut" palkkaryhmää):

  • Palkkaryhmä 1: 2590
  • Palkkaryhmä 2: 2295
  • Palkkaryhmä 3: 2019
  • Palkkaryhmä 4: 1765
  • En tiedä: 2056

Omaeläinklinikka johtaa palkoissa

Kyselyn perustiedoissa kysyimme työnantajaa. Valittavana oli kolme vaihtoehtoa: Evidensia, Omaeläinklinikka ja Joku muu.

Vastausten mukaan Evidensian ansiotaso alittaa selvästi muiden työnantajien palkat. Omaeläinklinikka on palkkajohtaja. Evidensian keskipalkka alittaa Omaeläinklinikan keskipalkan yhdeksällä prosentilla. Ero on erittäin suuri.

Ilta-, yö- ja lauantailisät

Ilta-, yö- ja lauantailisiä maksetaan eläintenhoitoalalla vaihtelevasti. Jos arki-illasta maksetaan iltalisää, on se yleisimmin 15 tai 25 prosenttia tuntipalkasta klo 18 alkaen.

Arkiyönä klo 23–06 maksetaan joka toiselle vastaajista (55 %) yötyölisää. Lisän määrä on yleisimmin 30 % tuntipalkasta.

Lauantaina tehdystä työstä maksetaan kahdelle kolmesta (66%) lauantailisää. Lisän määrä vaihteli 15 ja 50 prosentin välillä ollen ylivoimaisesti useimmiten 50 prosenttia.

Alalla menee hyvin – työn määrä kasvaa, henkilöstön määrä vähemmän

Puolet vastaajista (50%) ennustaa työn määrän kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Yksi sadasta ennustaa myynnin vähenemistä.

Kolmannes (34 %) ennustaa henkilöstön määrän kasvua ja lähes joka viides (19 %) ennustaa henkilöstön vähenemistä. Työn määrä kasvaa joka toisessa työpaikassa ja henkilöstö noin kolmanneksessa. Töissä olevien työpaine on siis edelleen kasvamassa.

Jaksamisessa isoja haasteita

Suomen työmarkkinoiden suurin ongelma on jaksaminen. Mielenterveydelliset syyt ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden peruste. Koronan aikana mielenterveyden ongelmien aiheuttamien sairaspoissaolojen määrä on kasvanut työmarkkinoilla arviolta viidenneksellä.

Eläintenhoitoalan jaksamisongelmat tulivat poikkeuksellisen vahvasti esille ERTOn kyselyssä. ERTO teki lokakuussa 2021 useita eri alojen palkka- ja työehtokyselyjä. Yhdelläkään muista aloista jaksamisongelmat eivät tulleet yhtä voimakkaasti esille kuin eläintenhoitoalalla. Puolet eläintenhoitoalan vastaajista sanoo jaksamisensa heikentyneen vuoden 2021 aikana. Tilanne on kriittinen ja hälyttävä.

Yli 90 prosenttia vakituisia

Eläintenhoitoalalla toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet ovat yleisempiä kuin työmarkkinoilla yleisesti. ERTOn kyselyssä 91 % eläintenhoitoalan työsuhteista on toistaiseksi voimassaolevia eli vakituisia. Yleisesti Suomen työmarkkinoilla toistaiseksi voimassaolevien työsuhteiden osuus on miehillä 85 ja naisilla 80 prosenttia (Tilastokeskus 3/2021).

Kyselyyn vastanneista 86 prosenttia on kokoaikaisia. Tarvittaessa töihin kutsuttavia ja nollasopimuksella töitä tekevien osuus oli vastaajista viisi prosenttia.

Muita huomioita

Eläintenhoitoalalla yksi kymmenestä (10 %) on tehnyt vuoden aikana etätyötä. Etätyön ilmoittaa parantaneen työssä jaksamista kolme vastaajaa neljästä (73 %).

77 prosenttia vastaajista tiesi, että ERTO edustaa ammattiliittona klinikkaeläinhoitajia ja julkaisee alan palkkasuosituksen.

Viisi prosenttia vastaajista luulee virheellisesti, että Yleinen työttömyyskassa YTK on ammattiliitto. YTK ei ole ammattiliitto, se on pelkkä työttömyyskassa. Se ei esim. anna maksutonta oikeusturvaa, ei tee kyselyitä ja viesti tällaisista kyselyistä, ei hoida eläintenhoitoalan edunvalvontaa eikä anna työoikeudellista neuvontaa. ERTOn jäsenyys on kaskovakuutus, YTK:n enintään pakollinen liikennevakuutus.

Vastaajajoukko

Kyselyyn vastasi 1.–24.10.2021 yhteensä 417 henkilöä, joista naisia oli 97 prosenttia. 34 prosenttia vastaajista oli 21–30-vuotiaita. Yli 45-vuotiaita oli vastaajista 15 prosenttia.

Yleisin koulutuspohja vastaajilla oli ammattitutkinto/erikoisammattitutkinto (61 %). Ammatillinen tutkinto oli 26 prosentilla. Amk-tutkinto oli seitsemällä prosentilla, alempi korkeakoulututkinto kolmella prosentilla ja ylempi prosentilla.

3. Henkilöstöpalveluala

Työsuhde ja palkat

Vastaajista 72,7 %:lla noudatetaan henkilöstöpalvelualan työehtosopimusta. 65,9 %:lla on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Vastaajista yhdeksän kymmenestä on kokoaikaisia ja joka kolmas työskentelee vuokratoimihenkilönä käyttäjäyrityksessä. 61,4 % työskentelee henkilöstöpalvelualan omassa toimistossa. Vastaajista 72,7 %:lla on kuukausipalkka ja keskimääräinen kuukausipalkka on 3 063,17 euroa.

Työn määrä ja työssä jaksaminen

Vastaajista 37,2 % arvioi työn määrän pysyvän työpaikalla samana seuraavan puolen vuoden aikana ja 58,1 % arvioi työn määrän kasvavan. Kyselyyn vastanneista 46,5 % arvioi henkilöstön määrän lisääntyvän työpaikalla vastaavana aikana. Riittävän henkilöstön mitoitus suhteessa työn määrään on yksi tärkeimmistä avaintekijöistä henkilöstön työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen turvaamisessa.

Työssä jaksaminen koetaan ongelmana ja tällä saralla riittääkin paljon vielä parannettavaa. Kyselyyn vastanneista 35,7 % kokee työssä jaksamisen heikentyneen kuluneen vuoden aikana. Työssä jaksamiseen vaikuttavat mm. työolot, työyhteisötekijät, työkyky, työn mielekkyys, tarvittava osaaminen ja yksityiselämän tasapaino. Työssä jaksamista edistävät mahdollisuudet vaikuttaa työhön ja työoloihin sekä mahdollisuudet kehittää oman työtä ja osaamista.

Etätyö ja sen vakuuttaminen

Etätyön merkitys on korostunut merkittävästi koronan jälkeen. Etätyö on otettu käyttöön tai sen määrää on laajennettu merkittävästi entisestään sellaisilla työpaikoilla, joissa etätyöhön on suhtauduttu kielteisesti ennen koronaa. Vastaajista 84,1 % on tehnyt etätöitä viimeisen vuoden aikana. Yleisin este etätyön tekemiselle on vastaajien mukaan se, ettei työnantaja tai työtehtävät tai mahdollista etätyötä. Vastaajista 86,5 % saa tehdä mielestään riittävästi etätöitä. Heistä lähes 67 % kokee etätyön parantavan työssä jaksamista joko kokonaan tai osittain.

Tiesitkö, että työnantajan tiloissa tapahtunut tapaturma on paremmin vakuutettu kuin etätyössä tapahtunut tapaturma? Selvitimme kyselyssä, onko työnantaja ottanut lakisääteistä laajemman vakuutusturvan etätyötä varten. Vastaajista 67,6 prosenttia ei tiennyt työnantajan ottaman vakuutusturvan kattavuutta. Vastaajista vain 8,1 % tiesi työnantajan ottaneen lakisääteistä laajemman vakuutusturvan etätyötä varten ja 24,3 % vastasi, että työnantaja ei ole vakuuttanut työntekijöitä lakisääteistä parempitasoisesti.

Suosittelemme, että etätyötä tekevät työntekijät selvittävät työnantajalta, kattaako voimassa oleva vakuutus kattavasti myös etätyön. Pakollisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen työntekijöilleen ottanut työnantaja voi parantaa vakuutusturvaa liittämällä vakuutukseen työtapaturma- ja ammattitautilain 199 §:n mukaisen vapaaehtoisen vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen. Kannustamme keskustelemaan aiheesta!

4. Logistiikka

Etätyö lisää tuottavuutta – miksi sitä ei vakuutettaisi?

Työnantajan tiloissa tapahtunut tapaturma on paremmin vakuutettu kuin etätyössä tapahtunut tapaturma. Etätyö lisää tuottavuutta, parantaa työssä jaksamista ja vähentää työnantajan kustannuksia. 30 prosenttia vastaajista ilmoittaa työnantajan ottaneen lisävakuutuksen etätyötä varten. Hieman yli 10 prosenttia kertoo, että työnantaja ei ole lisävakuuttanut etätyötä. Loput, eli yli puolet vastaajista ei tiedä, onko etätyö vakuutettu lisävakuutuksella.

ERTO suosittelee keskustelemaan työpaikalla vakuuttamisesta. Suosituksemme on, että jokaisella työpaikalla tulisi harkita lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen sisällä olevan vapaaehtoisen vakuutuksen ottamista. Tämä vakuutus varmistaisi, että tapaturma olisi yhtä kattavasti vakuutettu työnantajan tiloissa ja etätyössä. Vakuutus kattaisi sekä terveyskulut että sairasajan palkat. Kysy vakuuttamisesta esimieheltäsi.

5. Markkinointi- ja tietoala

Lokakuun palkkakyselyyn vastasi yhteensä reilut 500 ammattilaista. Heistä vajaa kolmannes ilmoitti työskentelyalakseen mainos-, media- ja markkinointialan. Noin viidesosa kertoi työskentelevänsä IT-konsultoinnin ja ohjelmistokehityksen alalla ja toinen viidennes puolestaan yrityksen sisäisellä in house -alalla. Lisäksi vastaajia löytyi muutamien prosenttien verran myös mm. julkisen sektorin in house -työstä, järjestöjen sisältä, digitoimistoista, markkinatutkimusalalta ja pelialalta.

Lue koko yhteenveto markkinointiuutiset.fi-sivustolta »

6. Optinen ala

Palkkaus

Kyselyyn vastasi 314 optisen alan jäsentä ja optikoiden työehtosopimuksen piirissä olevien keskipalkka oli kyselyn perusteella 3410 euroa kuukaudessa ja mediaani 3421 euroa kokoaikaisella työntekijällä. Tänä vuonna kysyimme ensimmäistä kertaa tarkemmin työntekopaikkakuntaa, jotta saisimme parempaa tietoa palkkojen jakaantumisesta alueellisesti.

Palkkatutkimuksen perusteella pääkaupunkiseudulla, Itä-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa maksetaan keskiarvoa pienempää palkkaa. Keskiarvollisesti parasta palkkaa maksetaan muun Etelä-Suomen alueella, jossa keskimääräinen palkka on 3542 euroa ja pienintä palkkaa maksetaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, jossa palkan keskiarvo on 3226 euroa ja Lapissa 3181 euroa.

Normaalin kuukausipalkan tai tuntipalkan lisäksi 68,3 % vastaajista saa bonuksia tai tulospalkkiota. Tulospalkkio tai bonus perustuu 63,6 %:lla vastaajista yrityksen/toimipisteen tulokseen ja 17,7 %:lla henkilökohtaiseen suoritukseen ja lopuilla näiden yhdistelmään. Tulospalkkioiden suuruudessa on havaittavissa suurta vaihtelua 100–4000 euron väliltä.

Työmäärä kasvaa ja työssä jaksaminen koetuksella

Yli puolet vastaajista arvioi työmäärän kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana, mutta vain 16,3 % vastaajista arvioi henkilöstön määrän lisääntyvän seuraavan kuuden kuukauden aikana. Tämä tilanne heijastuu varmasti työssä jaksamiseen ja 46,7 % vastaajista onkin arvioinut työssä jaksamisen heikentyneen kuluneen vuoden aikana.

Työmäärän kasvu ei kuitenkaan ole lisännyt kokoaikaisten työntekijöiden määrää, vaan osa-aikaisuudet ovat lisääntyneet pari prosenttiyksikköä viime vuoteen verrattuna ja yli kolmannes vastaajista on nyt osa-aikaisessa työsuhteessa. Optikoiden jaksaminen herättää myös suurta huolta meillä täällä liitossa ja yritämme tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa vaikuttaa jaksamisen parantamiseen.

Koulutus

Ilahduttavaa oli nähdä tuloksissa selvä muutos palkallisen koulutuksen osalta. Vuonna 2020 vain 36,3 % vastaajista oli päässyt työnantajan järjestämään työhön liittyvään palkalliseen koulutukseen viimeisen vuoden aikana ja tänä vuonna luku oli 67,1 %. Edelleen moni vastaajista (45,8 %) kokee, että ammatillista koulutusta ei ole riittävästi.

Etätyö

Kysyimme tällä kertaa myös etätyöstä ja vain noin 5 %:lla vastaajista on mahdollisuus tehdä etätyötä.

7. Sosiaalialan järjestöt

Etätyö lisää tuottavuutta – miksi sitä ei vakuutettaisi?

Työnantajan tiloissa tapahtunut tapaturma on paremmin vakuutettu kuin etätyössä tapahtunut tapaturma. Etätyö lisää tuottavuutta, parantaa työssä jaksamista ja vähentää työnantajan kustannuksia. 27 prosenttia vastaajista ilmoittaa työnantajan ottaneen lisävakuutuksen etätyötä varten. Neljännes kertoo, että työnantaja ei ole lisävakuuttanut etätyötä. Noin puolet ei tiedä onko etätyö vakuutettu lisävakuutuksella.

ERTO suosittelee keskustelemaan työpaikalla vakuuttamisesta. Suosituksemme on, että jokaisella työpaikalla tulisi harkita lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen sisällä olevan vapaaehtoisen vakuutuksen ottamista (työtapaturma- ja ammattitautilain 199 §:n mukainen vapaa-ajan vakuutus). Tämä vakuutus varmistaisi, että tapaturma olisi yhtä kattavasti vakuutettu työnantajan tiloissa ja etätyössä. Vakuutus kattaisi sekä terveyskulut että sairasajan palkat. Kysy vakuuttamistilannetta esimieheltäsi.

Yli 90 prosenttia vakituisia

Sosiaalialan järjestöissä toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet ovat yleisempiä kuin työmarkkinoilla yleisesti. ERTOn kyselyssä 91 % työsuhteista on sosiaalialan järjestöissä toistaiseksi voimassaolevia eli vakituisia. Yleisesti Suomen työmarkkinoilla vakituisten työsuhteiden osuus on miehillä 85 ja naisilla 80 prosenttia (Tilastokeskus 3/2021).

Etätyö yleistä

Työmarkkinoilla yleisesti etätyötä on tehnyt viimeisen vuoden aikana noin puolet. Järjestöissä etätyötä on tehnyt 89 prosenttia vastaajista. Etätyön yleisin este on se, että työtehtävät eivät mahdollista etätyötä. Kymmenys vastaajista ei halua tehdä etätyötä. Viidellä prosentilla vastaajista etätyön on estänyt työnantajan epäluottamus etätyössä työskentelyyn. Viidellä prosentilla etätyön on estänyt se, ettei etätyön periaatteista ole työpaikalla sovittu.

Etätyötä saa tehdä haluamansa määrän, mutta eriarvoista kohtelua ilmenee

91 prosenttia vastaajista saa tehdä etätyötä mielestään riittävästi. Syitä sille, ettei saa tehdä halumaansa määrää etätyötä voi olla samanaikaisesti monia. Niistä, jotka eivät saa tehdä haluamaansa määrää etätyötä, ilmoittaa 70 % syyksi sen, että työtehtävät eivät mahdollista etätyön tekemistä niin paljon, kuin vastaaja toivoisi. Toiseksi yleisin este yksin tai yhdessä muiden kanssa on se, että työnantaja suhtautuu epäillen etätyön tekemiseen (40 %). Huolestuttavaa on se, että viidennes vastaajista ilmoittaa yhdeksi syyksi sen, että työnantaja kohtelee työntekijöitä epätasa-arvoisesti. Osa saa tehdä haluamansa määrän etänä, osa ei saa.

Etätyö parantaa työssä jaksamista ja tuottavuutta

Etätyö parantaa selvästi työssä jaksamista ja tuottavuutta. 43 prosenttia vastaajista on täysin samaa mieltä etätyön jaksamista parantavasta vaikutuksesta. Vain 3 prosenttia on täysin eri mieltä.

Työn ja vapaa-ajan erottamisessa ei ole merkittäviä haasteita. 60 prosenttia on samaa tai täysin samaa mieltä väitteestä, että pystyy erottamaan etätyössä työ- ja vapaa-ajan.

Etätyö lisännyt harvalla työn määrää mutta se on lisännyt tuottavuutta/tehokkuutta

Vastaajista 43 prosenttia arvioi työn määrän kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana, mutta henkilöstön määrän lisääntymiseen uskoo vain 11 prosenttia.

Etätyö on lisännyt vain harvalla työn määrää. 30 prosenttia vastaajista on täysin eri mieltä väitteestä, että etätyö on lisännyt työtä. 18 prosenttia vastaa, että etätyö on lisännyt työtä ainakin jonkin verran.

Etäilevä työyhteisö

Työtoveruuden ja yhteistyön kehittäminen vaikeutuvat etätyössä. Vastaukset teemasta hajoavat mutta ne ilmentävät jonkinlaista ongelmaa. Etätyön aikakaudella yhteisöllisyyden ylläpitämiseen pitää keskittyä vahvasti.

Etätyön periaatteista keskustellaan

81 prosenttia vastaajista kertoo, että työnantaja on joko kuullut tai kuulee henkilöstöä ennen etätyön periaatteista päättämistä (40 % vastaajista) tai työnantaja joko sopii tai on sopinut etätyön periaatteista henkilöstön kanssa (41 %). Yhdeksän prosenttia vastaajista ilmoittaa, että työnantaja on yksipuolisesti päättänyt tai päättää periaatteet kuulematta henkilöstöä.

Matka-aika korvataan

Säännöllisen työajan ulkopuolinen matka-aika korvataan vaihtelevasti mutta kattavasti. Yleisintä on korvata matka-aika tunti tunnista joko vapaana tai rahana (31 % vastaajista). Lähes 10 prosentille korvataan matka-aika tunti-tunnista vapaana. Tällä kymmenyksellä ei ole mahdollisuutta saada korvausta rahana, vaan pelkästään vapaana. Toiseksi yleisintä (30 %) on korvata matka-aika 50 prosenttisesti joko vapaana tai rahana. Korvausprosentti on joissain paikoissa 50–100 % ja osassa matka-aikaa ei korvata (9%). 15 prosenttia ei tiedä miten matka-aika omalla työpaikalla korvataan.

Paikallinen sopiminen yleistä

Yli puolella vastaajien työpaikoista oli sovittu työsuhteen ehdoista paikallisesti. Neljännes vastaajista ei tiennyt, onko työehdoista sovittu paikallisesti. Viidenneksessä työpaikoista ei ollut työehdoista sovittu.

Mediaanipalkka 3 100 e/kk

Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän soveltamisessa on vakavia ongelmia. 56 prosenttia ei koe tietävänsä millä perusteella kukin työntekijä sijoittuu palkkausjärjestelmän vaativuusryhmiin. Erityistekijälisää (määrä vaihtelee kymmenistä satoihin euroihin kuukaudessa) maksetaan kolmannekselle, kymmenys ei tiedä saako lisää. Puolet kokee ymmärtävänsä täsmälliset perusteet henkilökohtaisen palkanosansa muodostumiseen.

Kyselyyn vastanneiden kokoaikaisten mediaani kuukausipalkka oli 3 100 euroa. Tilastollisesti riittävä vastausmäärä saatiin vaativuusryhmiin 3–6. Palkkataso on pääkaupunkiseudulla selvästi muuta maata korkeampi.

8. Yksityinen terveyspalveluala

Palkkakyselyn tulokset

Palkkakyselyn perusteella ei selvinnyt alan palkkaukseen liittyen mitään radikaalia muutosta aiempaan. Alan mediaanipalkka on kokoaikaisilla kuukausipalkkaisilla työntekijöillä ERTO:n kyselyn mukaan 2 623 euroa kuukaudessa eli tasoltaan hyvin samankaltainen, kuin viime vuosina. Suurin osa työehtosopimuksen piiriin kuuluvista kuuluu vaativuusryhmään 3.

Kyselystä kävi ilmi, että suurin osa työntekijöistä (63,9 prosenttia vastaajista) ei saa erityistekijälisää. Yksityisen terveyspalvelualan tes:n mukaisesti, jos työtehtävän sisältö poikkeaa vaativuusryhmän tavanomaisista tehtävänsisällöistä ja vaativuusryhmän töiden normaalista vaativuustasosta, tulisi tällaiset erityistekijät tehtävässä huomioida palkan määrää korottavasti.

Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä mahdollistaakin sen, että tehtävä voidaan sijoittaa korkeampaan palkkaryhmään kuin työehtosopimuksen esimerkkiluettelo edellyttää. Mikäli epäilet, ettei oma palkkauksesi vastaa tehtävän vaativuutta tai palkkaukseen liittyen on muuta epäselvyyttä, niin olethan yhteydessä ERTO:n työsuhdeneuvontaan.

Huolestuttavaa on, että 41,8 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, ovatko erityistekijälisän maksuperusteet nähtävillä työpaikalla ja 38,5 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että maksuperusteet eivät ole nähtävillä työpaikalla. Yksityisen terveyspalvelualan tes:n mukaan erityistekijöiden soveltamisperiaatteet sekä erityistekijälisän saajien lukumäärä, erityistekijälisien arvot ja jakautuminen eri ammattinimikkeiden välillä on oltava kaikkien työntekijöiden nähtävillä työpaikalla.

Myöskään henkilökohtaisen palkanosan maksuperusteiden osalta 49,2 prosentilla maksuperusteet eivät olleet nähtävillä, ja 42,6 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, ovatko ne kaikkien nähtävillä. Edellä mainittujen perusteiden nähtävillä olo olisi tärkeää siinä mielessä, että työntekijät voisivat niistä vapaasti tarkistaa, millä perusteella kyseistä lisää on mahdollista ansaita.

Etätyö

Valitettavaa oli kuulla, että työssä jaksaminen oli heikentynyt isolla osalla vastaajista (47,6 prosenttia). Yksi keino lisätä työssä jaksamista ja helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista on etätyö. Tällä hetkellä 39,3 prosenttia vastaajista oli tehnyt etätöitä viimeisen vuoden aikana. Yleisin syy sille, miksi etätyö ei ole kaikilla onnistunut, on se, etteivät työtehtävät sitä mahdollista (86,2 %). Etätyötä tehneistä 83,7 prosenttia vastaajista katsoi etätyön parantavan työssä jaksamista. Suurin osa vastaajista kertoo saavansa samassa ajassa enemmän aikaiseksi etätyössä. Iso osa vastaajista (73,2 prosenttia) tekisi mielellään koronan jälkeenkin etätöitä.

Moni ei tiedä, että työnantajan tiloissa tapahtunut tapaturma on paremmin vakuutettu kuin etätyössä tapahtunut tapaturma. Tätä vakuutusturvaa parantaisi työtapaturmista ja ammattitaudeista annetun lain mukainen vapaaehtoinen vapaa-ajan tapaturmavakuutus, jonka työnantaja voi halutessaan ottaa työntekijöilleen. Suurimmalla osalla vastaajista ei kuitenkaan ollut tietoa siitä, onko heidän työnantajansa ottanut tällaista, lakisääteistä laajempaa vakuutusta etätyötä varten.

Mikäli teet tai toiveenasi on tehdä etätöitä, on etätyöntekijän etu ja turva tiedustella, onko työnantaja huolehtinut etätyöntekijän paremmasta lisävakuutusturvasta.

9. Yksityinen sosiaalipalveluala

Palkkakyselyn tulokset

Palkkakyselyn perusteella ei selvinnyt alan palkkaukseen liittyen mitään radikaalia muutosta aiempaan. Alan mediaanipalkka on kokoaikaisilla kuukausipalkkaisilla työntekijöillä ERTO:n kyselyn mukaan 2 600 euroa kuukaudessa. Kokonaisuudessaan palkkaus on tasoltaan hyvin samankaltaista kuin viime vuosina. Suurimmalla osalla vastaajista oli yli 11 vuotta kokemusta alalta ja palkka keskimäärin 2 785 euroa kuukaudessa. Prosentuaalisesti suurin osa työntekijöistä kuuluu palkkaluokkaan G20. Kyselystä kävi ilmi, että suurin osa työntekijöistä (74 prosenttia vastaajista) ei saa tehtäväkohtaista lisää.

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaisesti, mikäli työntekijän työtehtävät ovat selvästi kyseisen palkkaryhmän perustyötä vaativammat, vastuullisemmat tai edellyttävät erityistä koulutusta tai kokemusta, tulisi tämä huomioida joko vähimmäispalkkaluokkaa korkeampana G-palkkaluokkana tai euromääräisenä tehtäväkohtaisena lisänä.

Työntekijän palkan tasoon tulisi siis vaikuttaa hänen työtehtäviensä vaativuus. Mikäli epäilet, ettei oma palkkauksesi vastaa tehtävän vaativuutta tai palkkaukseen liittyen on muuta epäselvyyttä, niin olethan yhteydessä ERTO:n työsuhdeneuvontaan.

Huolestuttavaa on, että suurimmalle osalle ei ollut selvitetty tehtäväkohtaisen lisän maksuperusteita. Sosiaalipalvelualan tes:n mukaisesti sovellettavat tehtäväkohtaiset lisät ja niiden euromäärät tai vaihteluvälit eri palkkaryhmissä tulisi selvittää luottamusmiehelle ja henkilöstölle. Myöskään henkilökohtaisen pätevyyslisän maksuperusteita ei ole suurimmassa osassa työpaikkoja (69,9 prosenttia) selvitetty työehtosopimuksen vaatimalla tavalla luottamusmiehelle ja henkilöstölle.

Etätyö

Valitettavaa oli kuulla, että työssä jaksaminen oli heikentynyt suurimmalla osalla vastaajista (52,9 prosenttia). Yksi keino lisätä työssä jaksamista ja helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista on etätyö. Tällä hetkellä 41,2 prosenttia vastaajista oli tehnyt etätöitä viimeisen vuoden aikana. Yleisin syy sille, miksi etätyö ei ole kaikilla onnistunut, on se, etteivät työtehtävät sitä mahdollista. Iso osa vastaajista (42,9 prosenttia) tekisi mielellään koronan jälkeenkin etätöitä.

Moni ei tiedä, että työnantajan tiloissa tapahtunut tapaturma on paremmin vakuutettu kuin etätyössä tapahtunut tapaturma. Tätä vakuutusturvaa parantaisi työtapaturmista ja ammattitaudeista annetun lain mukainen vapaaehtoinen vapaa-ajan tapaturmavakuutus, jonka työnantaja voi halutessaan ottaa työntekijöilleen. Suurimmalla osalla vastaajista ei kuitenkaan ollut tietoa siitä, onko heidän työnantajansa ottanut tällaista, lakisääteistä laajempaa vakuutusta etätyötä varten.

Mikäli teet tai toiveenasi on tehdä etätöitä, on etätyöntekijän etu ja turva tiedustella, onko työnantaja huolehtinut etätyöntekijän paremmasta lisävakuutusturvasta.