Hyvä työelämä, parempi muisti
Töissä

Hyvä työelämä, parempi muisti

Kirjoittaja: Jenni Junkala

Oletko kuullut hyvästä kognitiivisesta ergonomiasta? Kun se on kunnossa, aivotyöt luistavat ilman turhaa kuormitusta. Liika kuormitus työssä nimittäin johtaa stressiin, joka voi näyttäytyä muistin ongelmina.

Työterveyslaitos tekee laajaa jatkuvaa aivotyökyselyä, joka perustuu 39 väittämään työn vaatimuksista. Kyselyssä on nyt jo lähes 15 000 vastaajaa. Kyselyn perusteella on tunnistettu, että eniten työntekijöiden aivotyötä kuormittavat työn keskeytyminen ja häiriintyminen ja epäselvät tai ristiriitaiset ohjeet. Työn keskeytymistä ja häiriintymistä esiintyy keskimäärin päivittäin, kun taas epäselviin ohjeisiin törmätään useasti viikossa.

Jos koet, että työsi keskeytyy tai häiriintyy jatkuvasti, voisiko joku näistä keinoista auttaa?

  • Yritä hahmottaa, milloin sinua ei saa häiritä ja sinun on keskityttävä häiriöherkkään työtehtävään. Vetäydy silloin hiljaiseen työskentelytilaan tai käytä vastamelukuulokkeita. Laita kaikki muistutukset, hälytykset ja viestiäänet pois päältä. Aseta älä häiritse -tila päälle digitaalisissa kanavissa. Neuvotelkaa yhteisistä pelisäännöistä, jotka mahdollistavat sen, että tarpeen vaatiessa on lupa vetäytyä tällaiselle hiljaiselle tunnille.
  • Ottakaa työpaikalla käyttöön “häirintätunti” eli tunti, jolloin saa kysyä ja keskeyttää. Opetelkaa olemaan hyviä keskeyttäjiä! Hyvä keskeyttäjä kerää useamman asian ennen kuin häiritsee kollegaa ja miettii, mikä on hyvä väli keskeyttää toista. Jos on pakko keskeyttää, voi toiselle antaa aikaa hoitaa meneillään oleva tehtävä sopivaan kohtaan – joskus siihen riittää 10 sekuntia.
  • Älä yritä pitää kaikkea mielessä, vaan käytä työkaluja varamuistina. Pidä itsellesi muistiota asioista, äläkä luota vain muistiisi. Kirjoittakaa yhteisistä keskusteluista ja sovituista asioista myös yhteisiä muistioita, joista jokainen voi tarkistaa asioita jälkikäteen.
  • Sähköposti on usein yksi kuormittavimmista työvälineistä työpaikoilla, jos se on pääviestintäkanava. Siirtäkää tietotulva sähköpostista sopivampiin kanaviin ja sopikaa, milloin ja mihin mitäkin työvälinettä käytetään. Muista, että sähköpostien hoitaminen ja muiden viestintäkanavien seuraaminen ovat työtehtäviä, joten varaa niille aikaa päivästäsi, äläkä oleta, että niistä suoriutuu muun ohella.
  • Monitekeminen kuormittaa valtaosaa Työterveyslaitoksen kyselyyn vastanneista. Kokouksissakaan ei kannata tehdä montaa asiaa yhtä aikaa, koska asioista menee ohi eivätkä ne tartu muistiin, jos mieli on muualla. Lyhentäkää ja tehostakaa kokouksia, jotta kiusausta hoitaa samalla muita hommia ei synny. Sopikaa, että kokoukset päättyvät kymmenen minuuttia ennen seuraavaa kokousta, jotta niiden väliin jää siirtymäaikaa viimeistellä edellisen kokouksen asiat ja varautua uuteen.

Näin kuormitus heikentää muistia

Ihmiset kestävät hyvin kuormituspiikkejä eli pientä stressiä. Jos kuormitus jatkuu pitkään ja sitä tulee monesta eri lähteestä, alkaa erilaisia stressioireita ilmaantua. Stressi voi näkyä huonoina unina, ärtymyksenä ja keskittymisongelmina ja altistaa lopulta mielen ja kehon sairauksille.

Vaikka kova kuormitus työssä näyttäytyy muistamisen ongelmina ja keskittymisen vaikeuksina, ne ovat tutkimuksien mukaan korjautuvia tiloja, eivätkä pysyviä kuten vaikkapa muistisairaus.
Jos olet huolestunut muististasi ja koet sen pätkivän, keskustele työterveydessä asiasta. Yleensä tilanne on ratkaistavissa sillä, että kuormitusta työssä vähennetään.

Käytä näitä muistivinkkejä:

  1. Muistia tarvitaan jatkuvasti. Pidä huolta, että voit keskittyä, koska silloin muisti toimii parhaiten. Turhat keskeytykset panevat työmuistin koville, koska sinne mahtuu vain muutama asia kerrallaan!
  2. Unohdamme nopeasti asioita. Käytä muistamiseen apuvälineitä, kuten kalenteria, muistutuksia ja muistioita. Hyväksy se, että tarvitset ulkoisen muistin.
  3. Muistaminen on rajallista, ja se näkyy hyvin uutta asiaa opeteltaessa. Oppiminen eli uuden asian jääminen muistiin vaatii lukemattomia toistoja ja opittujen asioiden soveltamista ja käyttämistä – on kyse sitten tiedoista tai taidoista. Tutkimusten mukaan paras keino ottaa uusi asia haltuun on pilkkoa viikossa opetteluun käytettävä aika esimerkiksi neljään vartin rupeamaan yhden tunnin sijaan. Niin opetteluun jaksaa keskittyä ja joka kerralla asian palauttaa mieleen uudestaan. Se viestittää muistijärjestelmällemme, että kyse on jostain toistettavasta asiasta. Vinkki pätee kaikille ikäryhmille!
  4. Ikä ei ole este. Usein ajatellaan, että vanhempi työntekijä ei opi enää uutta, koska muisti ei toimi yhtä terävästi kuin nuoremmalla. Ihminen on kuitenkin nopea jäsentelemään uutta tietoa aiemman opitun avulla. Vaikka nuoret asiantuntijat ovat nopeita, iäkkäämmillä eksperteillä on omat valttikorttinsa: he hahmottavat asiat laajoina kokonaisuuksia ja se taas auttaa muistamaan.

Jutun asiantuntijalähteenä käytetty Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikköä Virpi Kalakoskea. Kalakoski on erikoistunut työn kuormittavuuteen, aivotyöhön ja muistiin.