Kun erilaisia ihmisiä laittaa työpaikoilla yhteen, konflikteja ei voi välttää. “Meillä on kuitenkin hyviä keinoja estää väärinkäsitysten ja konfliktien syntymistä, ja ratkoa konflikteja”, sanoo konfliktintutkija ja sovittelija Pia Lappalainen.
Hyvän työyhteisön tunnusmerkit
“Hyvässä työyhteisössä uskaltaa olla eri mieltä ja tuoda ristiriidat esiin. Jokainen meistä voi testata seuraavilla kysymyksillä, onko oma työpaikka tällainen: Kokeeko jokainen kuuluvansa porukkaan? Huomioidaanko jokainen työpaikalla? Saako kritisoida ja olla eri mieltä? Siedetäänkö erilaisuutta ja innostutaanko moniäänisyydestä? Saako töissä erehtyä ja tehdä virheitä? Esimerkiksi palkituissa parhaissa työpaikoissa on mekanismeja, joiden avulla juhlitaan virheitä, jotta niistä opittaisiin.”
Kysy tarkentavia kysymyksiä
“Konfliktien juurisyinä on usein väärinymmärrys. Meillä on kuitenkin monia keinoja välttää väärinymmärrysten ja konfliktien syntymistä työpaikoilla. Suomalainen hienotunteisuus kuitenkin ruokkii konflikteja, koska emme ole hanakoita tarkistamaan toisten sanomisia. Jos oppisimme tekemään tarkentavia kysymyksiä, moni konflikti jäisi juurilleen. Jos yhtään mietityttää, kannattaa heti kysyä “Hei, mitä sä tarkoitit?” tai “Hei, mulle jäi huoli tästä asiasta!” – tietenkin ilman aggressiivisuutta.”
Tulkitse myönteisesti, puhu positiivisesti
“Hyväntahtoinen tulkinta on toinen konkreettinen tapa estää konflikteja syntymästä. Työkaverin teoista ja niiden motiiveista voi valita sen positiivisen tulkinnan. Positiivinen puhe synnyttää hyvää turvallista työyhteisöä. Entäpä jos seuraavan kerran puhuisit toisen selän takana kehuja, miten hän onnistui hyvin jossain asiassa. Aivotutkijat ovat huomanneet, että jos luottaa toiseen ihmiseen, hän yleensä vastaa siihen luottamuksella. Luottamus synnyttää luottamusta – sitä ei tarvitse ansaita, vaikka perinteinen suomalainen sananlasku niin sanookin.”
Syntynyt konflikti pitää nostaa puheeksi
“Kun työpaikalle on päässyt pesiytymään konflikti, se kannattaa nostaa puheeksi. “Hei, meillä on tunnelma rikki, haluaisin puhua siitä” on tärkeä lause kenen tahansa suusta. Konfliktin ratkaisussa on tärkeää se, että kaikki pääsevät puhumaan oman näkökulmansa. Usein havaitaan, että kyse on lopulta väärinkäsityksestä, kun on tehty vajavaisin tiedoin tulkintoja toisten motivaatioista.
Tärkeä taito konfliktien ratkaisussa, niin esihenkilölle kuin kenelle tahansa, on kaiuttaminen. Vaikka toinen sanoisi tunnekuohuissaan ikävästi, vastataan siihen esimerkiksi “Tuo kuulostaa tärkeältä asialta, kun sanot että…”
Aivotutkijat ovat huomanneet, että kun ihminen kuulee saman, mitä on itse sanonut, se antaa mahdollisuuden ottaa vastuuta sanomisistaan. Konfliktin esiin nostaminen on tuhannen taalan paikka. Siitä joko lähtee rakentumaan ratkaisu ja luottamuksen pyörre, tai sitten konflikti saattaa eskaloitua edelleen. Jokainen voi valita, kumpaa haluaa edistää.”
Ulkopuolinen sovittelija apuun
“Jos työyhteisössä on konflikti, jota ei saada omin voimin ratkottua, kannattaa paikalle kutsua yksi tuhannesta koulutetusta työyhteisösovittelijasta. Itse koulutan sovittelijoita ja olen sovitellut yli 80 työyhteisökonfliktia. Niissä olen oikeastaan nähnyt vain ihmisiä, jotka ovat olleet hyvin kuormittuneita ja asiat ovat vain alkaneet mennä väärään suuntaan.
Sovittelijoilla on käytössä hyviä työkaluja, joiden avulla puhe saadaan ohjattua konfliktin juurisyihin eli asioihin, jotka ovat haavoittaneet ja loukanneet. Kun niistä päästään puhumaan ja ratkomaan väärinkäsityksiä, konflikti alkaa purkautua. Ei siis kannata pelätä sovittelijan kutsumista paikalle.”
Pia Lappalainen on sovitellut yli 80 työyhteisökonfliktia ja hän kouluttaa sovittelijoita yliopistoissa. Hän on konfliktinhallinnan dosentti ja opettaa konfliktinhallintaa Maanpuolustuskorkeakoulussa. Lisäksi hän tutkii esimiesviestintää ja johtamista Lappeenrannan yliopistossa sekä opettaa tietojohtamista Aalto-yliopistossa.