Vuoden 2022 palkkakyselyiden tulokset julkaistu
Töissä

Vuoden 2022 palkkakyselyiden tulokset julkaistu

ERTO lähetti lokakuussa 2022 jäsenilleen palkka- ja työehtokyselyitä, joilla kartoitettiin eri alojen palkkakehitystä. Katso alta oman alasi palkkakyselyn tulokset.

Eläintenhoitoala

ERTOn palkkakysely laajin eläintenhoitolan palkkakysely koskaan. Keskiarvopalkka 2 215 e/kk. Pk-seudulla 6 % muuta maata paremmat palkat. Evidensiassa heikoimmat palkat. Noin puolella työssä jaksaminen heikentynyt.

Kuukausipalkat

Kyselyyn vastanneista 87 prosenttia oli kuukausipalkkaisia. Tuntipalkkaisten osuus oli noin kymmenys (12 %).

Eläinhoitoalan palkkakyselyyn vastanneista 82 prosenttia oli kuukausipalkkaisia. Tuntipalkkaisten osuus oli 15 prosenttia.

Kaikkien eläintenhoitoalan vastaajien (koko maa) kuukausipalkkojen keskiarvo ilman luontoisetuja, ylityökorvauksia ja muita työaikalisiä oli 2022 syyskuussa 2 338 e/kk. Mediaani, eli keskimmäinen palkka, oli 2 300 e/kk.

Koko maan vastaajista 25 prosenttia ansaitsee enemmän kuin 2 600 e/kk ja viisi prosenttia enemmän kuin 2 938 e/kk. Koko maan vastaajista 25 prosenttia ansaitsee alle 2 100 e/kk ja viisi prosenttia alle 1 850 e/kk.

Kuukausiansiot jakautuvat pääkaupunkiseudun ja muun Suomen osalta:

  • Keskiarvopalkka pk-seudulla 2 510 e/kk ja muualla Suomessa 2 274 e/kk.
  • Pääkaupunkiseudulla töissä olevista 25 prosenttia ansaitsee vähemmän kuin 2 300 e/kk ja 25 prosenttia enemmän kuin 2 700 e/kk.
  • Muualla kuin pk-seudulla töissä olevista 25 prosenttia ansaitsee vähemmän kuin 2 050 e/kk ja 25 prosenttia enemmän kuin 2 500 e/kk.

Tuntipalkkaisten keskiarvopalkka eläintenhoitoalalla oli 2022 syyskuussa 13,84 e/tunti.

Palkkataso ja palkkaryhmä

Kysyimme, mihin palkkaryhmään tehtäväsi kuuluvat tai arvioisit niiden kuuluvan? Palkkaryhmien kuvauksiksi annettiin seuraavat:

Palkkaryhmä 1: esimiestehtävät ja laaja-alaiset erityistehtävät
Tehtävät edellyttävät ammattikoulutuksella tai työkokemuksella hankittuja tietoja ja taitoja. Tehtävät ovat usein laaja-alaisia ja niihin saattaa liittyä toimiminen tiimin tai ryhmän vetäjänä, suunnittelua, koulutusta ja taloudellista vastuuta tai tehtävät ovat alan ulkopuolisia erityistehtäviä, esimerkiksi esimiestehtäviä.

Palkkaryhmä 2: erikoisammattitehtävät
Tehtävät edellyttävät ammattikoulutuksella tai työkokemuksella hankittuja erityistietoja tai -taitoja sekä ammattialaan kuuluvien laajojen asiayhteyksien hallintaa.

Palkkaryhmä 3: ammattitehtävät
Tehtävät edellyttävät alan aikaisempaa kokemusta tai ammatillista koulutusta sekä harkintaa annettujen ohjeiden pohjalta.

Palkkaryhmä 4: perustehtävät
Ei edellytetä aikaisempaa kokemusta, esimerkiksi avustaa ohjeiden mukaan toisen valvonnassa tehtävien hoitamisessa.

Vastaajista puolet (51%) vastasi kuuluvansa palkkaryhmään kaksi, 30 prosenttia ryhmään kolme ja 15 prosenttia ryhmään yksi.

Muut eläinklinikat johtavat palkoissa (vertailu evidensia, omaeläinklinikka, muut)

Kyselyn perustiedoissa kysyimme työnantajaa. Valittavana oli kolme vaihtoehtoa: Evidensia, Omaeläinklinikka ja Joku muu.

Vastausten mukaan Evidensian ansiotaso alittaa muiden työnantajien palkat. Omaeläinlinikka ei enää vuonna 2022 vuodesta 2021 poiketen ole palkkajohtaja. Evidensia osti Omaeläinklinikan vuonna 2021. ERTOn pelko siitä, että alan töiden keskittyminen yhteen yhtiöön (Evidensia) johtaa työehtojen heikentymiseen näyttää tämän kyselyn valossa toteutuneen. Omaeläinkilinikan keskiarvopalkka laski vuoden 2021 kyselystä vuoden 2022 kyselyyn 100 eurolla kuukaudessa eli noin neljä prosenttia.

Evidensian keskipalkka alittaa Omaeläinklinikan keskipalkan yhdeksällä prosentilla. Ero on erittäin suuri.

Evidensian keskiarvopalkat ovat nousseet vuodessa 3,1 prosenttia. Omaeläinklinikassa laskua samassa ajassa em. 4 prosenttia. Muiden työnantajien palveluksessa ansiot heijastavat paremmin alan menestystä, keskiarvopalkat ovat nousseet 7,2 prosenttia.

Ilta-, yö- ja lauantailisät sekä ylityöt

Työnantajan aloitteesta tehdyt ylityöt korvataan eläinhoitoalalla vaihtelevasti. Vain neljä prosenttia ilmoittaa, että ei tee ylitöitä. Yli puolelle (51 %) ylityötä tekevistä ylityö korvataan tunti tunnista rahana tai vapaana. Työaikalain mukaisen korotetun palkan ylitöistä saa kolmasosa (33%) vastaajista. Lopuille korvataan ylityö vaihtelevin tavoin: euromääräinen tuntilisä, liukumajärjestely, työaikapankki jne.

Ilta-, yö- ja lauantailisiä maksetaan eläintenhoitoalalla vaihtelevasti. Arki-iltana, yleensä klo 18 jälkeen, tehdystä työstä maksetaan palkanlisää yli puolelle (55 %). Korvaus iltatyöstä vaihtelee 15, 20 ja 30 prosentin välillä, ollen yleisimmin 20 prosenttia.

Arkiyönä maksetaan vajaalle puolelle (43 %) yötyölisää. Lisän määrä on yleisimmin 30 % tuntipalkasta.

Lauantaina tehdystä työstä maksetaan yli puolelle (58 %) lauantailisää. Lisän määrä vaihteli 20 ja 50 prosentin välillä ollen ylivoimaisesti useimmiten 50 prosenttia.

Alalla menee hyvin – työn määrä kasvaa, henkilöstön määrä vähemmän

Oman työpaikan työn määrää ennustaa yli joka toinen (53%) ja henkilöstön määrän kasvua ennustaa 37 prosenttia. 16 prosenttia ennustaa henkilöstön vähenemistä. Töissä olevien työpaine on siis edelleen kasvamassa.

Jaksamisessa isoja haasteita

Suomen työmarkkinoiden suurin ongelma on jaksaminen. Mielenterveydelliset syyt ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden peruste. Koronan aikana mielenterveyden ongelmien aiheuttamien sairaspoissaolojen määrä on kasvanut työmarkkinoilla.

Lähes 90 prosenttia vakituisia

Eläinhoitoalalla toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet ovat hivenen yleisempiä kuin työmarkkinoilla yleisesti. ERTOn kyselyssä 87 % eläinhoitoalan työsuhteista on toistaiseksi voimassaolevia eli vakituisia. Yleisesti Suomen työmarkkinoilla vakituisten työsuhteiden osuus on 83 prosenttia (Tilastokeskus 11/2022). Kokoaikaisia vastaajista on 87 prosenttia kun yleisesti työmarkkinoilla kokoaikaisten osuus on 81 prosenttia.

Tarvittaessa töihin kutsuttavia ja nollasopimuksella töitä tekevien osuus oli vastaajista kolme prosenttia.

Muita huomioita

82 prosenttia vastaajista tiesi, että ERTO edustaa ammattiliittona klinikkaeläinhoitajia ja julkaisee alan palkkasuosituksen.

Vastaajista yli puolet oli Toimihenkilöliitto ERTOn jäseniä ja 15 prosenttia ilmoitti olevansa muun ammattiliiton kuin ERTOn jäsen. Toiseksi liitoksi ilmoitettiin noin 90 prosenttisesti YTK, joka ei kuitenkaan ole ammattiliitto. YTK ei ERTOsta poiketen esim. tee tällaisia palkkakyselyjä, tavoittele eläinklinikka-alan työehtojen parantamista, tarjoa maksutonta oikeusapua tai vaikuta miltään osin työsuhteen ehtoihin.

Vastaajajoukko

Kyselyyn vastasi 14.-30.10.2022 yhteensä 280 eläinhoitoalan ammattilaista, joista naisia oli 98 prosenttia. 29 prosenttia vastaajista oli 21–30-vuotiaita. Yli 45-vuotiaita oli 15 prosenttia. Vastaajista 45 prosenttia oli töissä Evidensiassa/Omaeläinklinikalla ja loput muilla klinikoilla.

Yleisin koulutuspohja vastaajilla oli ammattitutkinto/erikoisammattitutkinto (67 %). Ammatillinen tutkinto oli 23 prosentilla. Amk-tutkinto oli seitsemällä prosentilla, alempi korkeakoulututkinto kahdella ja ylempi prosentilla.

Vapaat vastaukset

Vapaissa vastauksissa todetaan ERTOlle muun muassa:

”Tässä kyselyssä olisi voinut olla sanallinen osuus. Työssäjaksaminen on parantunut, koska vaihdoin työpaikkaa.”

”Olisi hienoa jos alalle saataisiin tulevaisuudessa työehtosopimus. Palkankorotuksen pyytäminen on haastavaa.”

”Toive oli se, että löytyisi keino saada eläintenhoitajat järjestäytymään kunnolla, jotta voimme todella alkaa oikeasti vaatimaan kunnon työoloja (tauot, riitävä henkilökunta...) ja työn määrää, vaativuutta ja vastuullisuutta vastaavaa palkkaa.”

”Kiitos Ertolaiset, teette hyvää ja tärkeää työtä!”

”Hyviä tämmöset kyselyt, niin saadaan totuudenmukaista tietoa. Kiitos.”

”Useat eläintenhoitajat suostuvat liian pieniin palkkoihin.”

”Klinikkaeläinhoitajille oma TES!”

Henkilöstöpalveluala

Palkkauskyselyn tulokset

Suurin osa työntekijöistä työskentelee kuukausipalkalla. Alan kuukausipalkan keskiarvo on kokoaikaisilla työntekijöillä ERTOn kyselyn mukaan 3470 euroa kuukaudessa. Kuukausipalkan keskiarvo on siis kyselyn perusteella yli 400 euroa suurempi, kuin viime vuonna. Asiaan todennäköisesti kuitenkin vaikuttaa se, että vastaajat eivät ole viime vuoteen nähden identtiset, eli alan palkkataso ei välttämättä ole kehittynyt kaikilla näin positiivisesti. Työehtosopimuksessa vähimmäispalkat määritellään tehtävän mukaan ja edelleen eniten jäseniä kuuluu toimistotehtäviä tekevän tehtäväryhmän piiriin.

Etätöitä tehdään runsaasti, mutta vakuutusturvasta ei ole tietoa

Kyselyn mukaan 85 prosenttia vastaajista oli tehnyt etätöitä viimeisen vuoden aikana. Lähes kaikki (90,5 prosenttia vastaajista) koki, että saavat tehdä etätöitä riittävästi. Kuitenkaan suurin osa vastaajista (69 prosenttia) ei tiennyt, onko työnantaja ottanut lakisääteistä laajemman vakuutusturvan etätyötä varten. Työnantajan tiloissa tapahtunut tapaturma on paremmin vakuutettu kuin etätyössä tapahtunut tapaturma, joten tästä syystä lakisääteistä laajempi vakuutusturva toisi turvaa myös etätyön tekijöille, joita on alalla runsaasti. Mikäli teet tai toiveenasi on tehdä etätöitä, on etätyöntekijän etu ja turva tiedustella, onko työnantaja huolehtinut etätyöntekijän paremmasta lisävakuutusturvasta.

Perhevapaauudistus

Perhevapaalakeja on muutettu tavoitteella ei-synnyttävän vanhemman perhevapaiden pidentäminen samaksi kuin synnyttävällä vanhemmalla. Osa työnantajista on nyt yllättäen vaatinut, että ei-synnyttävän vanhemman palkalliset lisäpäivät pitää vähentää synnyttävän vanhemman perhevapaapäivistä.

Ajatuksena työnantajilla on, että vanhempien yhteenlaskettujen perhevapaapäivien määrä ei nouse. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esim. isän perhevapaan pidentäminen tarkoittaisi äidin palkallisen perhevapaan lyhentämistä esim. kolmella viikolla. Jäseniltä kysyttiin, kuinka tärkeänä pidetään, että ei-synnyttävän vanhemman palkallisia lisäpäiviä ei vähennetä synnyttävän vanhemman palkallisista perhevapaapäivistä. Tuloksena oli, että lähes 74 prosenttia vastaajista piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä, ettei äidin palkallisia perhevapaapäiviä lyhennetä.

Määräaikaisille työsopimuksille oltava peruste

Viimeisenä huomiona: 25 prosenttia eli neljäsosa vastaajista ei tiennyt määräaikaisen työsopimuksensa perustetta. Työsopimuslain mukaisesti, työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta tehdyssä määräaikaisessa työsopimuksessa tulisikin ilmoittaa myös määräaikaisuuden peruste. Mikäli näin ei ole toimittu, kannattaa tiedustella sitä työantajalta. Jos määräaikaisuuden peruste on epäselvä, voi tarvittaessa olla työsuhdeneuvontaan yhteydessä, jolloin asiaa voidaan selvittää.

Logistiikka

Kiitos kaikille ERTOn logistiikan palkkauskyselyyn vastanneille! Vastauksia saatiin kaiken kaikkiaan 480. Vastaajista miehiä oli 199 ja naisia 277. Vastaajia oli lähes yhtä paljon huolinnan ja autoliikennealojen toimihenkilöiden sopimuksen piirissä.

Autoliikennealoilla alan keskipalkka asettui kyselyssä 3 081 euroon (+3,8 %) ja huolinta-alalla 3 277 euroon (+2,7 %).

Huolestuttavana asiana kysely paljasti taas sen, että työehtosopimuksen edellyttämiä tehtävänkuvauksia ei ole tehty noin kahdelle kolmesta. Tehtävänkuvaukset ovat edellytyksenä henkilön oikeaan vaativuusluokitteluun sijoittamiselle ja sen mukaisen vähimmäispalkan ja kokemuslisän maksamiselle.

Markkinointi- ja luovat alat

DigiMaMan ja ERTOn palkkakysely: Luovassa suunnittelutyössä mediaanipalkka 3 500 euroa. Lähes puolet (47%) ennustaa oman työpaikan liikevaihdon kasvavan. Heikkenevää suhdannetta ennustaa 10 prosenttia.

Vastaajajoukko

Kyselyyn vastasi ajalla 14.-30.10.2022 yhteensä 642 alan ammattilaista, joista 29 % ilmoitti työskentelyalakseen mainos-, media- ja viestintäyritys. In-house, yrityksen sisällä ilmoitti alakseen 31 % ja järjestön sisällä tekee töitä kolme prosenttia. Julkisella sektorilla vastaajista on töissä neljä prosenttia kuten myös digimedia/digitoimistossa. Markkinatutkimus ja peliala työllistävät kumpikin noin prosentin vastaajista. It-konsultoinnin/ohjelmistokehityksen alalla tekee töitä 17 prosenttia.

47 %:lla vastaajista oli yli 10 vuoden työkokemus ja 11 prosentilla enintään kaksi vuotta. Yli puolella (59 %) vastaajista pääasiallinen työntekopaikkakunta oli pääkaupunkiseutu. Tampere, Oulu ja Turku alueella työskenteli 21 %. Kolme neljästä vastaajasta oli alle 46-vuotiaita.

Yleisin koulutuspohja vastaajilla oli ammattikorkeakoulututkinto (39 %) ja toiseksi yleisin ylempi korkeakoulututkinto (24 %).

Kysely toteutettiin ERTOn/DigiMaMan jäsenille lähetetyllä ja eteenpäin kollegoille välitettäväksi pyydetyllä sähköisellä kyselyllä. Vastauksia hankittiin myös yhteistyöllä MK Markkinointikollektiivin kanssa. Yli puolet (57 %) vastaajista oli DigiMaMan/Erton jäsen.

Palkkataso, perusteet

91 prosenttia vastaajista on puhtaasti kuukausipalkkaisia ja neljä prosenttia saa kuukausipalkan lisäksi kuukausittain provisioita. Tilastollisesti merkitykselliset palkkatasot saadaan ilmoitettua tästä 95 prosentin vastaajajoukosta. 11 prosentilla palkka perustuu joko alakohtaiseen työehtosopimukseen (in-house työpaikat eri aloilla) ja 78 prosentilla palkka perustuu pelkästään työntekijän ja työnantajan kesken sovittuun palkkaan.

Kolmasosa saa kuukausipalkan lisäksi harvemmin kuin kuukausittain maksettavaa bonusta/tulospalkkiota. Lähes puolella vastaajista (44%) bonus perustui yrityksen tulokseen ja lähes yhtä monella (40 %) henkilökohtaisen suorituksen ja yrityksen tuloksen yhdistelmään. Henkilökohtaiseen suoritukseen bonus perustui vajaalla kymmenyksellä (7 %) vastaajista.

Palkkataso, ammattiryhmäkohtaiset eurot

Vastaajista kolmasosa vastasi kuuluvansa ammattiryhmään, jossa työn kuvaus on: tulosvastuu, suunnitteluprosessien käynnistäminen ja läpivieminen, asiakashankinta ja johtaminen. Esimerkiksi johtajat, päälliköt, konsultit, vetäjät. Tässä ammattiryhmässä kuukausipalkkojen keskiarvo oli 4 541 e/kk. Mediaani, eli keskimmäinen palkka, oli 4 405 e/kk. Alin neljännes ansaitsi alle 3 900 e/kk ja ylin neljännes vähintään 5 000 e/kk.

Vastaajista yli puolet vastasi kuuluvansa ammattiryhmään, jossa työn kuvaus on: luova suunnittelutyö, tuotanto ja toteutus. Esimerkiksi luovat suunnittelijat, ad:t, graafiset suunnittelijat, copywriterit websuunnittelijat, käyttöliittymä- ja ohjelmistosuunnittelijat, verkkotuottajat, tutkimussuunnittelijat. Tässä ammattiryhmässä kuukausipalkkojen keskiarvo oli 3 626 e/kk. Mediaani, eli keskimmäinen palkka, oli 3 500/kk. Alin neljännes ansaitsi alle 3 100 e/kk ja ylin neljännes vähintään 4 000 e/kk.

Kymmenys ilmoitti ammattiryhmäkseen seuraavan kuvauksen: tuotantoyhteydet, viimeistelytyöt, tuotannon valvonta ja tarkistukset, aikatauluvalvonta. Esimerkiksi muut suunnittelijat, tuotantoassistentit, yhteyshenkilöt, sihteerit. Tässä ammattiryhmässä kuukausipalkkojen keskiarvo oli 3 197 e/kk. Mediaani, eli keskimmäinen palkka, oli 3 125 e/kk.

Liikevaihto kasvaa tai pysyy ennallaan – henkilöstömäärä pysyy ennallaan tai kasvaa

Kysyimme vastaajilta arviota liikevaihdon ja henkilöstömäärän muutoksista seuraavan kuuden kuukauden aikana. Liikevaihto ja henkilöstömäärä tulevat joko kasvamaan tai pysymään ennallaaan. Työssä jaksaminen oli 2022 aikana parantunut yhdellä kymmenestä (12%), kolmasosalla (33%) heikentynyt ja yli puolella (55%) pysynyt ennallaan.

Yritystoiminta

15 prosenttia vastaajista oli harjoittanut yritystoimintaa vähintään sivutoimisesti siten, että yritystoiminnan osuus vuosituloista oli enintään 10 prosenttia. Yritystoimintaa ei harjoita lainkaan 85 % vastaajista. Yritystulojen euromäärää ei kysytty.

Itsensä työllistäminen ja yksinyrittäjyyteen liittyvät haasteet ovat olleet vahvasti mukana ERTOn toiminnassa. Olemme tavoitelleet työntekomuotojen yhdenvertaisuutta. Julkisen vallan ei pitäisi asettaa mitään työntekomuotoa toista työntekomuotoa edullisempaan tai huonompaan asemaan. Osana tätä vaikuttamistyötä olemme mm. esittäneet itsensä työllistäjille oikeutta yhdenvertaiseen sosiaaliturvaan palkansaajan kanssa. Tämä voitaisiin toteuttaa esim. antamalla itsensä työllistäjälle oikeus ja mahdollisuus halutessaan vakuuttaa työnsä sekä palkansaajan työttömyyskassassa, että palkansaajan eläkejärjestelmässä.

Etätyö lisää tuottavuutta – Miksi sitä ei vakuutettaisi?

Työnantajan tiloissa tapahtunut tapaturma on paremmin vakuutettu kuin etätyössä tapahtunut tapaturma. Etätyö lisää tuottavuutta, parantaa työssä jaksamista ja vähentää työnantajan kustannuksia.
Kaksi kolmesta vastaajasta (68 %) ei tiedä onko työnantaja vakuuttanut etätyön lisävakuutuksella. 17 prosenttia (2021 kyselyssä 12%) vastaajista ilmoittaa työnantajan ottaneen lisävakuutuksen etätyötä varten. 15 prosenttia kertoo, että työnantaja ei ole lisävakuuttanut etätyötä.

ERTO suosittelee keskustelemaan työpaikalla etätyön vakuuttamisesta. Suosituksemme on, että jokaisella työpaikalla tulisi harkita lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen sisällä olevan vapaaehtoisen vakuutuksen ottamista (työtapaturma ja ammattitauitilain 199 §:n mukainen vapaaehtoinen vakuutus). Tämä vakuutus varmistaisi, että tapaturma olisi yhtä kattavasti vakuutettu työnantajan tiloissa ja etätyössä. Vakuutus kattaisi sekä terveyskulut että sairasajan palkat. Kysy vakuuttamistilannetta esimieheltäsi.

ERTOn kannustus keskustella työpaikalla etätyön vakuutusturvasta on jo ollut menestyksekäs. Moni työnantaja on asiaa selvitettyään päätynyt ottamaan lisävakuutuksen, joka sitten suojaa sekä etätyön että vapaa-ajan tapaturmat erittäin kattavasti.

Vapaat vastaukset

Vapaissa vastauksissa todetaan ERTOlle muun muassa:

”Kiitos hienosta työstä 😊 Ihana kokea että ei ole yksin työelämän vuoristoradassa vaikkei olekkaan vielä päästy tapaamaan.”

”Lisäyksenä kyselyyn: koen saavani liian alhaista palkkaa. Palkka on "näinkin" korkea, koska se perustuu pyynnöstäni Erton taulukon vähimmäissummaan. Työpaikalla palkankorotuksiin suhtaudutaan nihkeästi.”

”Mukavaa että järjestätte edullisia/maksuttomia luentoja, kursseja yms. jäsenille! Hienoa jos tätä kautta saisi uutta tietoa ja intoa omalla uralla kehittymiseen.”

”Kyselyn ammattiluokat ovat vähän huonot, kun ne keskittyvät aika pitkälti markkinoinnin "perinteisiin" toimenkuviin. Missä olivat esimerkiksi markkinoinnin data-asiantuntijat tai automaation parissa työskentelevät?”

”Kiitos, että pidätte pienempien puolta työelämässä. En itse ole täysin perillä omista oikeuksistani niin tulee turvallisempi olo kun tietää, että on ERTO:n kaltainen organisaatio josta saa tarvittaessa apua.”

”Kiitos mainioista juristipalveluistanne! Olen onneksi tähän mennessä joutunut kysymään vain neuvoja.”

“Keep up the good work!”

Optinen ala

Tulokset saapuvat lähiaikoina.

Sosiaalialan järjestöt

Etätyö lisää tuottavuutta – vapaaehtoinen vakuuttaminen lähes kaksinkertaistunut

Työnantajan tiloissa tapahtunut tapaturma on paremmin vakuutettu kuin etätyössä tapahtunut tapaturma. Etätyö lisää tuottavuutta, parantaa työssä jaksamista ja vähentää työnantajan kustannuksia. 32 prosenttia vastaajista ilmoittaa työnantajan ottaneen lisävakuutuksen etätyötä varten. Vuoden 2021 kyselyssä 17 prosentilla työpaikoista oli vapaaehtoinen etätyövakuutus. Viidennes (19%) kertoo, että työnantaja ei ole lisävakuuttanut etätyötä. Noin puolet ei tiedä onko etätyö vakuutettu lisävakuutuksella.

ERTO suosittelee keskustelemaan työpaikalla vakuuttamisesta. Suosituksemme on, että jokaisella työpaikalla tulisi harkita lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen sisällä olevan vapaaehtoisen vakuutuksen ottamista (työtapaturma- ja ammattitautilain 199 §:n mukainen vapaa-ajan vakuutus). Tämä vakuutus varmistaisi, että tapaturma olisi yhtä kattavasti vakuutettu työnantajan tiloissa ja etätyössä. Vakuutus kattaisi sekä terveyskulut että sairasajan palkat. Kysy vakuuttamistilannetta esimieheltäsi.

ERTOn kannustus keskustella työpaikalla etätyön vakuutusturvasta on jo ollut menestyksekäs. Moni työnantaja on asiaa selvitettyään päätynyt ottamaan lisävakuutuksen, joka sitten suojaa sekä etätyön että vapaa-ajan tapaturmat erittäin kattavasti.

Yli 80 prosenttia vakituisia – kuudella prosentilla jaksaminen parantunut

Sosiaalialan järjestöissä toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet ovat hivenen yleisempiä kuin työmarkkinoilla yleisesti. ERTOn kyselyssä 86 % työsuhteista on sosiaalialan järjestöissä toistaiseksi voimassaolevia eli vakituisia. Yleisesti Suomen työmarkkinoilla vakituisten työsuhteiden osuus on 83 prosenttia (Tilastokeskus 11/2022). Kokoaikaisia vastaajista on 94 prosenttia kun yleisesti työmarkkinoilla kokoaikaisten osuus on 81 prosenttia.

Vastaajista kolmasosan (33 %) työsuhde oli kestänyt alle viisi vuotta ja kolmasosan (34 %) yli 15 vuotta. Yli puolet (54 %) vastaajista tekee töitä pääkaupunkiseudulla.

Kokoaikaisista 72 prosentilla työaika oli 7 tuntia 30 minuuttia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa. Lopuilla kokoaikainen työaika oli lyhyempi, useimmiten 7 tuntia 15 minuuttia päivässä ja 36,25 tuntia viikossa.

Vastaajista yli puolella (56 %) työssä jaksaminen on pysynyt 2022 aikana ennallaan, 38 prosentilla jaksaminen on heikentynyt ja kuudella prosentilla parantunut.

Vaativuusryhmittelystä

Järjestöjen työehtosopimuksen palkkausjärjestelmässä on joitakin haasteita. Kahdeksan prosenttia ei tiedä oman työnsä vaativuusryhmää. Yli puolet (58 %) sanoo pitävänsä vaativuusryhmien kuvauksia riittävän selkeinä työn sijoittamiseksi vaativuusryhmään. Kuitenkin 42 % kokee toisin, he eivät pidä määritelmiä riittävän selkeinä.

Palkkausjärjestelmän haasteet eivät tule yllätyksenä. Työtehtävien vaativuuden arvioimiseen perustuvat palkkausjärjestelmät saavat sisältönsä hyvin pitkälle työpaikan vakiintuneiden arviointiperusteiden kautta. Työehtosopimuksessa ei pystytä lukuisia erilaisia tehtäviä ja toimenkuvia tarkasti arvioimaan, vaan työehtosopimus luo arviointiin viitekehyksen, joka saa tarkan sisältönsä työpaikan sisäisessä arviointityössä. Yleisesti katsotaan, että vaativuusarvioinnin pitää olla osa palkkausjärjestelmää. Näin siitä huolimatta, että se saattaa luoda tulkintaepävarmuutta työpaikalle.

Em. huolimatta yli 90 prosenttia vastaajista pystyi arvioimaan oman työnsä vaativuuden. Lähes puolen (43%) vastaajan työn vaativuusryhmä on 5, joka kuvailtiin kyselyssä seuraavasti: Vastuu osatoiminnasta ja sen kehittämisestä tai teoreettista tietoa edellyttävä asiantuntijatyö. Edellyttää korkeakoulututkintoa ja vankkaa työkokemusta.

Viidesosan (20 %) vaativuusryhmä oli 4: Vastuu osatoiminnoista tai asiantuntijatehtävistä, joka edellyttää opisto- tai korkeakoulutasoista tietoa ja taitoa sekä työkokemusta.

15 prosentilla vaativuusryhmä oli 6: Suunnittelu, kehitys sekä toiminnallista, taloudellista tai henkilöstövastuuta – korkeakoulutasoinen koulutus ja vankka työkokemus.

Matka-aika korvataan

Säännöllisen työajan ulkopuolinen matka-aika korvataan vaihtelevasti mutta kattavasti. Yleisintä on korvata matka-aika 50 prosenttisesti rahana tai vapaana (43 %). Tunti tunnista rahana tai vapaana saa korvauksen joka neljäs. Kahdeksalle prosentille matka-aikaa ei korvata lainkaan ja 15 prosenttia ei tiedä miten matka-aika omalla työpaikalla korvataan. Yleisin syy sille, ettei tiedä korvattavuutta on se, ettei omaan työhön liity matkustamista.

Matka-ajan korvaustapa oli muuttunut neljällä prosentilla vastaajista. Jos muutoksia oli tullut, olivat ne olleet tarkennuksia, heikennyksiä tai parannuksia. Vastauksista ei ollut havaittavissa mitään trendinomaista muutossuuntaa matka-ajan korvattavuudessa.

Paikallinen sopiminen yleistä

Yli puolella (54 %) vastaajien työpaikoista oli sovittu työsuhteen ehdoista paikallisesti. Yli kolmannes (37%) vastaajista ei tiennyt, onko työehdoista sovittu paikallisesti. Yhdeksässä prosentissa työpaikoista ei ollut paikallisesti sovittu työehdoista.

Työn määrä kasvamassa enemmän kuin henkilöstön määrä, rahoitus vähenemässä

Järjestöjen rahoitus elää haasteellisia aikoja. Yli puolet (53%) ennakoi oman järjestön rahoituksen heikkenevän seuraavan vuoden aikana.

Mediaanipalkka 3 225 e/kk

Kyselyyn vastanneiden kokoaikaisten keskiarvopalkka oli 3247 e/kk ja mediaani kuukausipalkka oli 3225 euroa. Tilastollisesti riittävä vastausmäärä saatiin vaativuusryhmiin 3–6. Palkkataso on pääkaupunkiseudulla muuta maata korkeampi.


Muutamia kyselyssä saatuja vapaita vastauksia:

"Kiitos tärkeästä työstänne. Järjestöjen tilanne on tällä hetkellä todella huolestuttava. Rahapeliuudistus, hyvinvointialueiden aloitus ja TE2024 tulevat vaikuttamaan järjestöjen rahoitukseen merkittävästi.”

”Matka-ajan korvaaminen 100 % aikana. Pohjoisessa on pitkät välimatka ja puolet matka-ajasta käyttää omaa aikaa. Se on pois omasta elämästä. Vaatii jaksamista. Annan esimerkin: matkustin eilen 10 tuntia työajan päälle (7,25). Tuosta 10 tunnista omaa aikaa 5 tuntia. Kyllä väsytti kun puolilta öin kotiin saavuin. Tehkää tälle jotain!”

”Lomatuki erittäin kiva juttu. Liitto voisi muistuttaa useammin eri eduista, liittyen varsinkin alennuksiin lomamajoituksista (hotellit, yms.).”

Taloushallintoala

ERTOn ja Taloushallinnon ammattilaiset ry:n toteuttamaan palkka- ja työsuhdekyselyyn vastasi 827 taloushallinnon ammattilaista. Lämmin kiitos kyselyyn vastanneille!

Kirjanpitäjän keskipalkka oli 2 871 euroa kuukaudessa ja palkanlaskijan 2 639 euroa kuukaudessa. Yhdistelmätehtävän kirjanpitäjäpalkanlaskija keskipalkka oli 2 790 euroa kuukaudessa. Edellisen vuoden vastaavat palkat olivat: kirjanpitäjä 2 767 euroa, palkanlaskija 2 610 euroa ja yhdistelmätehtävä 2 751 euroa.

Koulutus tuo lisää palkkaa

KLT-tutkinto oli 14,5 prosentilla vastaajista. Heidän keskipalkkansa oli pääkaupunkiseudulla 3 557 euroa kuukaudessa ja muualla Suomessa 3 354 euroa. Vastaajista 23,5 prosentilla oli taloushallinnon ammattitutkinto. Heidän keskipalkkansa pääkaupunkiseudulla oli 3 263 euroa ja muualla Suomessa 2 785 euroa. 4,7 prosentilla oli taloushallinnon erikoisammattitutkinto. Heidän keskipalkkansa pääkaupunkiseudulla oli 3 217 euroa ja muualla Suomessa 3 264 euroa. Vastaajista 6 prosentilla oli PHT-tutkinto. Heidän keskipalkkansa pääkaupunkiseudulla oli 3 602 euroa ja muualla Suomessa 3 298 euroa.

Liikevaihto ja työmäärät kasvavat, mutta palkat laahaavat perässä!

Vastaajista 57,5 % arvioi työmääränsä kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana, 39,2 % pysyvän ennallaan ja 3 % vähenevän. Vastaajista 35,9 % arvioi henkilöstön määrän kasvavan yrityksessä seuraavan kuuden kuukauden aikana, 55,1 % arvioi määrän pysyvän ennallaan ja 8,8 % arvioi määrän vähenevän. Vastaajista 30,5 %:n mukaan työssä jaksaminen on kuluneen vuoden aikana heikentynyt.

Vastaajista 54,8 % oli ollut alle 5 vuotta nykyisessä työsuhteessa ja 29,2 % harkitsi työpaikan vaihtamista seuraavan 12 kuukauden aikana.

Vastaajat pitävät alan palkkatasoa liian matalana suhteessa vastuun ja osaamisen määrään. Palkankorotuksen saa vain vaihtamalla työpaikkaa ja tuntuu, ettei työnantaja arvosta. Ala kärsii työntekijäpulasta. Vastaajat pyytävät kiirehtimään muu Suomi -palkkaluokasta isojen kaupunkien siirtämistä Helsingin palkkaluokkaan. Isojen kaupunkien vuokra-, laina- ynnä muut menot ovat paljon isompia kuin pienissä kunnissa ja kaupungeissa. Vastaajien mielestä taloushallintoalan työ on todella kiireistä ja stressaavaa. Taloushallintoalan työntekijät ovat äärimmäisen tärkeitä yrityksille ja palkansaajille. Toivomme, että taloushallintoalan työn arvostus kasvaa ja se näkyy myös palkassa.

Toimihenkilöliitto ERTOn yksi kuudesta jäsenyhdistyksestä Taloushallinnon ammattilaiset Talry ry on kasvava ja Suomen ainoa pelkästään taloushallinnon ammattilaisten asioihin keskittynyt alan työehdoista sopiva ammattiyhdistys.

Yksityinen sosiaalipalveluala

Palkkaus

Palkkakyselyn tulosten perusteella palkkasopimuksen noudattamisessa on alalla vieläkin haasteita. Tehtäväkohtaisten lisien sekä henkilökohtaisten pätevyyslisän maksuperusteet tulisivat olla avoimesti koko henkilöstön tiedossa, jotta jokainen tietää, millä perusteella lisää on mahdollisuus ansaita.

Kuitenkin vain noin neljännes vastaajista ilmoitti, että työnantaja on selvittänyt tehtäväkohtaisten lisien maksuperusteet henkilöstölle. Henkilökohtaisen pätevyyslisän osalta vastaava luku oli vain 17 %. Selvitys näistä tulee tehdä henkilöstölle vuosittain. Nämä asiat pitää olla kunnossa jokaisella työpaikalla, jossa yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta noudatetaan. Asia kannattaa ottaa puheeksi työnantajan kanssa ja vaatia, että maksuperusteet selvitetään henkilöstölle. Jos asiaa ei hoideta kuntoon, voit olla meihin yhteydessä.

Työssä jaksaminen

Noin 45 prosenttia vastaajista ilmoitti työssä jaksamisensa heikentyneen kuluneen vuoden aikana. Jos koet työssäsi terveyttä vaarantavaa kuormittumista, on tärkeää, että ilmoitat siitä työnantajalle kirjallisesti. Tällöin työnantajan tulee työturvallisuuslain mukaan ryhtyä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi.

Yksityinen terveyspalveluala

Palkkaus

Palkkakyselyn tulosten perusteella palkkasopimuksen noudattamisessa on alalla vieläkin haasteita. Vain noin puolet vastaajista (51,3 %) ilmoitti, että työnantaja on tehnyt heille tehtävänkuvauksen ja arvioinut sen perusteella työn vaativuuden. Jokaiselle työpaikan työntekijälle on palkkausjärjestelmän mukaan tehtävä tehtävänkuvaus, sillä muutoin työn vaativuutta ja sitä kautta oikeaa palkkausta ei pystytä arvioimaan.

Lisäksi työpaikan tehtäväkohtaisten ns. erityistekijälisien sekä henkilökohtaisen palkanosan maksuperusteiden tulee olla työpaikalla kaikkien nähtävillä. Noin viidennes vastaajista ilmoitti, että erityistekijälisien maksuperusteet ovat nähtävillä työpaikalla. Vain 15 % vastaajista ilmoitti, että henkilökohtaisen palkanosan maksuperusteet ovat työpaikalla nähtävillä siten, että jokainen voi tarkistaa, millä perusteella lisää on mahdollisuus ansaita.

Nämä asiat pitää olla kunnossa jokaisella työpaikalla, jossa terveyspalvelualan työehtosopimusta noudatetaan. Asia kannattaa ottaa puheeksi työnantajan kanssa ja vaatia, että maksuperusteet selvitetään henkilöstölle. Jos asiaa ei hoideta kuntoon, voit olla meihin yhteydessä.

Työssä jaksaminen

Yli kolmannes vastaajista ilmoitti työssä jaksamisensa heikentyneen kuluneen vuoden aikana. Jos koet työssäsi terveyttä vaarantavaa kuormittumista, on tärkeää, että ilmoitat siitä työnantajalle kirjallisesti. Tällöin työnantajan tulee työturvallisuuslain mukaan ryhtyä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi.