Naisten Valmiusliitto pitää huolen siitä, että yhteiskunta ja perhe toimii, vaikka sähköt katkeaisivat tai vihamielinen some-propaganda sekoittaisi maanantain.
Kesän alussa Kaarina Suhosen käsiin osui kirja, jonka nimi oli Jäätyvä Helvetti. Ilkka Remeksen dekkari ei jättänyt Suhosta kylmäksi.
”Kirja tiivisti hyvin sen, kuinka haavoittuva nykyaikainen yhteiskuntamme lopulta onkaan”, Suhonen sanoo.
Kirjassa kyber-isku katkaisee Suomen sähköt 20 asteen pakkasessa, mikä pysäyttää koko maan. Suhoselle teema on työn puolesta tuttu. Hän työskentelee Naisten Valmiusliiton toiminnanjohtajana. Se on kymmenen maanpuolustus- ja turvallisuusjärjestön yhteistyöjärjestö, joka täytti viime vuonna 20 vuotta.
Järjestö perustettiin antamaan naisille valmiuksia arjen turvallisuuteen sekä poikkeusolosuhteissa toimimiseen.
”Entistä enemmän koulutuksissamme painottuvat juuri poikkeusolosuhteisiin varautumisen taidot. Osa koulutettavista haluaa osaamista omaan arkeen, ja osa on myös valmiita sitoutumaan yhteiskunnallisiin tehtäviin.”
Kun sähkökatko tai some sekoittavat
Laajamittaiseen sähkökatkoon ei välttämättä tarvita vihamielisen valtion katalaa mieltä. Viime talvi katkaisi sähköt osasta maata useaksi päiväksi – samat sähköt, joiden varassa jatkuvasti digitalisoituva yhteiskunta toimii.
”Kädentaidot ja selviytyminen nousevat arvoon, kun puita on kaatunut teille, terveydenhuoltoon ei saa yhteyttä ja eikä netti toimi. Vähintäänkin pitäisi osata varata kotivaraksi riittävästi syötävää ja juotavaa”, Suhonen sanoo.
Samalla arkiseen keskusteluun on noussut uhkakuvia, joita muutama vuosi sitten oli vaikea edes kuvitella. Ukraina, Brexit ja
USA:n presidentinvaalit ovat esimerkkejä siitä, miten näkymätön informaatiovaikuttaminen aiheuttaa näkyvää sekasortoa.
Riskit on tunnettava kansalaistasolla, jotta niitä voi torjua, Suhonen uskoo.
”Annamme koulutuksissamme tietoa siitä, miten yhteiskunta toimii niin rauhan aikana kuin pitkittyneissä kriisitilanteissakin. Turvallisuudentunnetta lisää, kun tietää, miten yhteiskunta toimii.”
Järjestö tavoittaa koko maan
Vuosittain järjestön koulutuksissa käy noin 1 500 naista. Suurin osa on iältään 40–50-vuotiaita. Yhä useammin kursseille saapuu äiti teini-ikäisen tyttärensä kanssa.
”Tarve olisi saada myös turvallisuussyrjäytyneitä mukaan. Monelle maailma tuntuu olevan valmis, kun kaupunkiasunnon naapurista löytyy kauppa, joka on vuorokauden ympäri avoinna.”
Naisten Valmiusliitto työllistää Suhosen lisäksi vain viestintä- ja järjestösihteerin, mutta jäsenjärjestöjen kautta toiminta tavoittaa noin 150 000 jäsentä.
”Siitä syntyy aika monipuolista osaamista”, Suhonen huomauttaa.
Valmiusliiton kurssit ovat jäsenjärjestöjen käsialaa. Niitä ovat muun muassa Reserviläisliitto, Martta-liitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. Kurssien lippulaiva on kahdesti vuodessa järjestettävä viikonlopun mittainen NASTA-harjoitus. Lyhyempiä kursseja järjestetään esimerkiksi katuturvallisuudesta, ensiavusta ja maastossa selviytymisestä.
Uutta kurssisisältöä luodaan tarpeiden muuttuessa
”Kyber- ja informaatiovaikuttamisen sekä väkivaltaisessa ääritilanteessa toimimisen kurssit pamahtivat heti täyteen. Puukko- ja autoiskut ovat synnyttäneet uuden spontaanin auttamisen trendin, ja siihen me pilotoimme kursseja nyt”, Suhonen antaa esimerkin.
Koulutusten sisältö osuu usein yksiin yhä useamman puolueen suunnitteleman kansalaispalveluksen kanssa. Se korvaisi nykyisen ase- ja siviilipalvelusjärjestelmän.
”Viilattavaa ja selvitettävää on vielä paljon, mutta näen sen hyvänä asiana ennen kaikkea siksi, että silloin järjestelmämme olisi kaikille tasapuolinen ja myös ihmisten osaaminen saataisiin nykyistä paremmin käyttöön yhteiskunnan tueksi.”