Kaikki tekeminen kehittää
Vapaalla

Kaikki tekeminen kehittää

Kirjoittaja: Heli Koppelo

Oman osaamisensa päivittäminen ja itsensä kehittäminen ovat tärkeitä työelämän taitoja, joissa pääsee eteenpäin pienin mutta päättäväisin askelin, kertovat DigiMaMan hallituksen jäsen Satu Järvinen ja uravalmentaja Heidi Viljamaa.

Elämän tarkoitus on kasvaa ja kehittyä. Tätä mieltä on Satu Järvinen, jolle on kertynyt kokemusta paitsi 20 vuoden uralta markkinointiviestinnässä, myös harrastuksista ja luottamustehtävistä.

”Kaikki tekeminen kehittää, oli kyse sitten kuorolaulusta, improvisaatioteatterista tai yhdistystoiminnasta”, Järvinen vakuuttaa.

Yksi perusvaatimus toki on: mitä tahansa tekeekin, sen on lähdettävä omasta kiinnostuksesta. Silloin jaksaa panostaa itsensä kehittämiseen myös palkkatyön ohessa.

”Aina itsensä kehittäminen ei tarvitse tarkoittaa uuden tutkinnon suorittamista. Jo se, että menee mukaan johonkin ryhmään ja kohtaa erilaisia ihmisiä, auttaa laajentamaan omaa ajattelua ja vahvistaa itsetuntemusta.”

Olennaista on ottaa vastuu omasta kehittymisestä eikä siirtää sitä pelkästään työnantajalle.

”Tapaan jatkuvasti ihmisiä, jotka sanovat, ettei heidän enää tarvitse opiskella tai mennä mukaan uusiin juttuihin. Paikoilleen ei kuitenkaan kannata jäädä. Jo siitä, että keskustelee uusien ihmisten kanssa, joko verkossa tai kasvotusten, on valtavasti hyötyä.”

Myös omaa ammatillista kehittymistä kannattaa pysähtyä välillä miettimään.

”Mihin oma ala on menossa ja mitä pitää osata 5–10 vuoden päästä? Jos on epävarma, kannattaa kysyä pitkään alalla olleilta ihmisiltä, sillä he näkevät trendejä.”

Järviselle yksi merkittävä kehittymiskokemus tuli improvisaatioteatteriharrastuksen kautta. Hän kertoo olleensa aiemmin huomattavasti arempi kertomaan mielipiteitään ja olemaan esillä.

”Kun tarpeeksi usein oli improtunnilla nolannut itsensä, löytyi rentoutta ja rohkeutta olla ihmisten seurassa. Ennen jännitin työhaastattelussa, mutta nyt ajattelen, että tulee mitä tulee. Omia epävarmuuksia kohti kannattaa mennä.”

Uravalmennuksessa mahdollisuudet näkyviin

Kokeneen uravalmentajan Heidi Viljamaan mukaan oman työn ja uratoiveiden pohtiminen ammattilaisen kanssa kannattaa kaikissa työuran vaiheissa.

”Joskus hämmästelen, että ihmiset pitävät esimerkiksi kampaajalla käyntiä perusjuttuna, mutta he eivät koskaan käy uravalmennuksessa, vaikka työ vaikuttaa koko elämään. Usein ajatellaan, että uravalmennus on nuorille, mutta ei se niin mene. Kaikenikäisillä voi olla sekä vaikeuksia tunnistaa vahvuuksiaan että rajoittuneita käsityksiä siitä, mikä on heille mahdollista.”

Uravalmennukseen tulijoilla on usein toive saada ”jotain enemmän”.

”Joskus suunta on selvä, mutta ei ole tietoa, miten pääsee eteenpäin. Joskus taas ei olla tyytyväisiä nykyisessä työssä, mutta ei oikein tiedetä, mikä olisi vaihtoehto. Osa toivoo vain apua CV:n kirjoittamiseen, mutta silloinkin usein paljastuu, ettei ihminen edes tiedä, mitä haluaa.”

Keskeinen kysymys ei olekaan se, että minkä tarinan kerrot itsestäsi nyt, vaan se, minkä tarinan haluat kertoa. Omaan elämään voi vaikuttaa.

”Mitä uskallat kuvitella omasta tulevaisuudestasi? Mahdottomiltakin tuntuvat unelmat saattavat olla saavutettavissa, kun suunnittelee ja ottaa pieniä askelia oikeaan suuntaan.”

 Uravalmentajan rooli on toimia näkökulmien avartajana ja suunnitelmien kirkastajana.

 ”Käyn itsekin välillä uravalmennuksessa, sillä ulkopuolisen sparraus on tärkeää. Ihan niin kuin auto käydään katsastamassa vuosittain, olisi hyvä säännöllisesti pysähtyä tekemään katsastus omaan työelämään.”

Viljamaa kannustaa panostamaan uravalmentajan valintaan.

”Meitä on moneen junaan, joten kannustan etsimään itselleen sopivan, sellaisen, joka kanssa on samanlainen maailmankuva ja ihmiskäsitys, ja jonka tyyli sopii itselle.”