Ala mentoriksi – autat maahanmuuttajaa työllistymään
Vapaalla

Ala mentoriksi – autat maahanmuuttajaa työllistymään

Kirjoittaja: Birgitta Suorsa Kuva: Jarno Mela

Väestöliiton työuramentoroinnissa suomalainen vapaaehtoinen neuvoo ja sparraa maahanmuuttajaa työnhaussa. Mentoriksi voi hakea kuka tahansa vapaaehtoistyöstä kiinnostunut työikäinen.

Työhön hakeminen saattaa kaatua jo työpaikkailmoitukseen, jos hakija ei tunne ammattinimikkeitä eikä tiedä, mitä missäkin työssä vaaditaan. Erittäin vaikeaa tämä on maahanmuuttajalle, vaikka tällä olisi ammattikorkea- tai yliopistotasoinen koulutus. Nimikkeistä on vaikea päätellä, mihin oma osaaminen sopii.

– Mentorin tärkein tehtävä on voimaannuttaminen, Väestöliiton asiantuntija Inka Saarela sanoo.

 Mentoroitavina eli aktoreina ovat suurimmaksi osaksi koulutetut maahanmuuttajanaiset. Saarela kertoo, että koska he ajautuvat usein suorittavan tason työtehtäviin voidakseen hankkia perheelleen toimeentuloa, heidän ammatillinen osaamisensa jää käyttämättä.

 – Suomalainen mentori voi olla avainasemassa etenkin saman alan maahanmuuttajan työllistymisessä. Suomalainen tuntee alansa ammattitermistön, tavat ja verkostot. Hän voi ohjata maahanmuuttajan oikealle uralle.

Unelma muuttuu todelliseksi

– Osaan suomea tyydyttävästi. Opin ne neljä vuotta sitten, mutta muutimme pian puolisoni työn takia ulkomaille. Kieli ruostui hieman, kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon ja lakiopintoja Etiopiassa suorittanut Mahder Parviainen kertoo.

Palatessa vaihtoehtoina olivat maahanmuuttajien kielikurssi tai työnhaku. Parviainen sai työtä vaatekaupan myyjänä.

 – Menin mieluummin töihin. Ammatillisesti työ ei ole haastavaa, mutta siellä pystyy harjoittelemaan suomea enemmän kuin kursseilla.

 Mahder Parviainen on tavannut mentorinsa, viestintäalan ammattilaisen Laura Noreilan kanssa kesäkuun alusta lähtien. Tänä aikana idea koulutusta vastaavasta työstä on kirkastunut ja idea on saanut tuulta alleen.

 – Mentoroinnissa on kyse paljosta muustakin kuin vain työhön pääsystä. Se antaa energiaa. Olen oppinut kuuntelemaan itseäni ja sitoutumaan sovittuihin tavoitteisiin. Tämä on auttanut selvittämään oman osaamistani ja unelmaani.

Noreila kehuu aktoriaan ahkeraksi ja aktiiviseksi. Tämä tekee unelmansa eteen töitä. Yksi askel siihen on vapaaehtoistyö, jossa hyödynnetään kumpaisenkin verkostoja.

 – Tällaisia nuoria äitejä tarvitaan Suomeen lisää. Jos maahanmuuttajaäidit jäävät kotiin, kielitaito ei kartu eivätkä kontaktit lisäänny, Noreila sanoo.

Mentorina hän on oppinut Etiopiasta ja sen kulttuurista. Ne olivat hänelle suhteellisen tuntemattomia.

 – Tässä voittavat kaikki, Mahi, minä ja Suomi.

Suomen kieli sujuvammaksi

Väestöliiton tarjoama mentorointi on auttanut vuosien saatossa useita satoja maahanmuuttajia työn syrjään tai opiskeluun.

Hankepäällikkö Gunta Ahlfors kertoo, että vuoden alusta mentorointia tarjotaan myös päiväsaikaan, jolloin pienten lasten maahanmuuttajaäidit pystyvät hyötymään sparrauksesta.

Tutkimusten mukaan maahanmuuttajaäidit jäävät helposti kotiin pitkäksi aikaa, jolloin heidän suomen taitonsa heikkenee. Mentoroinnissa keskustelut käydään suomeksi.

– Maahanmuuttaja oppii mentorinsa tuella luottamaan, että hän pystyy keskustelemaan suomeksi. Ammattikieli vahvistuu, kun termistö ei koske vain arkikielen sanastoa, Ahlfors sanoo.

 – Sitten työhaastattelussa maahanmuuttaja osaa puhua ammattitermein osaamisestaan.

Vaatimuksia ja oikeuksia ei tunneta

Kielitaidon kohentamisen lisäksi mentorit auttavat aktoreita suomalaisen työkulttuurin omaksumisessa. Kahvitauko voi olla vieras asia samoin kuin se, että sairasta lastaan voi jäädä hoitamaan kotiin.

 – Myös työhakemuksen tekeminen on haastavaa. Mentori voi tarkistaa esimerkiksi, että ansioluettelo vastaa suomalaisten työnantajien odotuksia, Saarela kertoo.

 Maahanmuuttajat hakevat Ahlforsin mukaan usein joko liian vaativaan tai liian helppoon tehtävään. Vaikka mentorointiin hakeutuvilla maahanmuuttajilla on useimmiten lähtömaassa hankittu kandidaatin tutkinto, he eivät ymmärrä, miten oma osaaminen ja oma koulutus istuvat suomalaiseen yhteiskuntaan.

 – Jos työnantaja pyytää palkkatoivetta, hakijalla ei ole käsitystä, millä tasolla se voisi olla.

Kuulemista ja hyviä neuvoja

Mentorin tehtävä on kuunnella aktorin toiveita ja antaa neuvoja niiden saavuttamiseksi.

 – Ihminen saattaa haluta työskennellä lasten kanssa, muttei tiedä suomalaisia ammattivaatimuksia. Toisinaan ratkaisu voi olla lisäkoulutuksen hankkiminen, Ahlfors kertoo.

 Tavallisesti mentorointi kestää noin puoli vuotta ja osapuolet tapaavat pari kertaa kuukaudessa.

 Tulokset ovat olleet hyviä, Saarela ja Ahlfors vakuuttavat. Aiempina vuosina joka kolmas aktoreista on työllistynyt omalle alalleen mentoroinnin aikana.

 – Oman työpaikan löytyminen on ollut kiinni pienestä asiasta, jossa mentori on auttanut, Ahlfors toteaa.