Palkankorotuksen paikallinen erä – uhka vai mahdollisuus?
Monissa työehtosopimuksissa on sovittu palkkojen yleiskorotuksen lisäksi paikallisesta erästä. Mikä on paikallinen erä ja miksi siitä sovitaan?
Tarvitsetko breikkiä oravanpyörästä?
Onko aiemmin mielenkiintoiselta tuntunut työsi alkanut maistua puulta? Haaveiletko, että sinulla olisi omaa aikaa toteuttaa haaveitasi, oppia uutta tai käydä vaikkapa pitkillä hiihtoreissuilla? Kaikki tämä on mahdollista myös työuran aikana, eikä sinun tarvitse odottaa eläkepäiviin saakka. Jos kaipaat taukoa työelämästä, sinulla on useita vaihtoehtoja.
Yhteistoimintalaki uudistui – säännöllisellä vuoropuhelulla kohti parempaa työelämää
Yhteistoimintalain uudistus on ollut pitkään vireillä. Viimeinkin se kuitenkin saatiin maaliin ja uusi laki tuli voimaan 1.1.2022. Mutta mikä muuttui vanhaan nähden? Alla muutamia tärkeimpiä lain uudistuksia.
Uusi vuosi – uusi duuni? Mitä kannattaa huomioida työpaikkaa vaihtaessa
Vuodenvaihteen jälkeen saattavat uudet työkuviot tuntua houkuttelevalta ajatukselta. Alle on koottu muutamia tärkeitä seikkoja, jotka kannattaa huomioida, mikäli aikoo siirtyä uuden työnantajan palvelukseen.
Onko sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöillä velvollisuus rokottautua?
Työnantajalla on 1.2.2022 lukien velvollisuus vaatia sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleviltä työntekijöiltä rokotesuojaa, jos tehtäviin liittyy lähikontakteja covid-19 -taudin vakaville seuraamuksille alttiiden asiakkaiden tai potilaiden kanssa.
Oikeuttaako burn out -diagnoosi yksinään sairausloma-ajan palkkaan?
Työssä uupuminen eli burn out altistaa kaiken ikäisiä työntekijöitä vakavalle sairastumiselle. Sairauslomatodistukseen kirjattu työuupumusdiagnoosi aiheuttaa usein päänvaivaa: olenko oikeutettu saamaan sairausloma-ajalta palkkaa vai en?
Pitääkö työnantajalle kertoa koronarokotuksesta?
ERTOn jäsenet ovat viime aikoina kysyneet työsuhdeneuvonnasta, täytyykö työnantajalle kertoa koronarokotteen ottamisesta. Työntekijän ottamat rokotukset ovat terveydentilatiedoksi luokiteltavaa tietoa, joten työntekijän ei ole pakko kertoa työnantajalle, onko hän ottanut tai jättänyt ottamatta koronarokotuksen. Jos työntekijä ei halua kertoa rokotustilanteestaan työnantajalle, siitä ei saa tulla työntekijälle haitallisia seuraamuksia.
Voiko työvuoroluetteloon luottaa?
Aloilla, joilla työpäivät ja työajat vaihtelevat, työvuoroluettelolla on suuri merkitys. Työvuoroluettelon perusteella työntekijä tietää, milloin töissä pitää olla, mutta työvuoroluettelolla on myös muita käyttötarkoituksia. Jaksamisen kannalta työvuoroluettelon tärkein tarkoitus on kertoa työntekijälle, milloin hänellä on vapaata. Mutta voiko työnantaja muuttaa työvuoroluetteloa kysymättä työntekijältä?
Työaikapankki auttaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa
Useimmat työehtosopimukset mahdollistavat työaikapankista sopimisen. Myös viime vuoden alusta voimaan tulleeseen työaikalakiin lisättiin säännös työaikapankista, jotta kaikilla työpaikoilla voidaan niin halutessa sopia sen käyttöönotosta. Työaikapankista sopiminen on aina vapaaehtoista, mutta sitä kannattaa harkita, jos haluaa lisää vapaa-aikaa.
Voiko liukuvassa työajassa syntyä ylityötä?
Aika ajoin kuulee sanottavan, ettei liukuvassa työajassa synny ylityötä, vaan työnantajan aloitteestakin tehdyt ylityötunnit menevät saldotunteihin, joista työntekijä saa ainoastaan yksinkertaisen tuntipalkan. Näin ei kuitenkaan ole. Siksi onkin tärkeää tiedostaa ylityön syntymisen pelisäännöt liukuvassa työajassa.
Mielenterveyssyyt ajavat yhä useamman työkyvyttömyyseläkkeelle
Mielenterveyssyistä myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet ovat nousseet tasaisesti viimeisen viiden vuoden aikana. Eläketurvakeskuksen mukaan erityisesti nuorten ja eläkeikää lähestyvien naisten masennusperusteiset eläkkeet ovat lisääntyneet. Työnantajan velvollisuus on huolehtia myös työntekijöiden henkisestä jaksamisesta.
Nollatuntisopimuslaisen muistilista
Nollasopimuslaisia ovat työntekijät, joiden työaika vaihtelee, esimerkiksi 0–40 tunnin välillä. Usein heitä kutsutaan myös tarvittaessa työhön tuleviksi työntekijöiksi. Mitä nollasopimuslaisen tulee tietää muun muassa oikeudestaan sairausajan ja irtisanomisajan palkkaan tai esimerkiksi vuosilomaan?