Jäsenyys- ja työssäoloehto

Työssäoloehto täyttyy, kun jäsen on ollut 28 lähinnä edellisen kuukauden aikana 26 kalenteriviikkoa vähintään 18 tuntia viikkoa käsittävässä vakuutuksenalaisessa työssä ja jäsenenä ennen työttömyyden alkamista vähintään 26 viikkoa. Jos jäsenellä ei ole yhtään työssäoloehtoon luettavaa työviikkoa 29.12.2013 jälkeisellä ajalla, työssäoloehtoon vaaditaan 34 kalenteriviikkoa työtä.

28 kuukauden tarkastelujaksoa voidaan pidentää hyväksyttävästä syystä enintään seitsemän vuotta.

Hyväksyttäviä syitä pidennykseen ovat:

  • sairaus
  • aika, jolta henkilö on saanut osasairauspäivärahaa tai alennettua sairausajan palkkaa (v. 2010 lukien)
  • laitoshoito
  • kuntoutus
  • asevelvollisuus
  • siviilipalvelus
  • päätoiminen opiskelu
  • apurahakausi
  • vuorotteluvapaa
  • lapsen syntymä
  • enintään 3-vuotiaan lapsen hoito
  • omaishoito tai perhehoito, ellei hoitotyö ollut vähäistä
  • yhdistelmä- ja palkkatukityöaika, jota ei lueta työssäoloehtoon
  • osallistuminen työ- ja elinkeinotoimiston kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun

Jos henkilö on ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta (esimerkiksi vain "omalla lomalla"), hänelle ei myönnetä palkansaajan ansiopäivärahaa ennen kuin hän on täyttänyt poissaolon jälkeen 26 kalenteriviikon työssäoloehdon uudelleen. Tällöin työssäoloehdon tarkastelujakso alkaa siitä, kun henkilö on poissaolon jälkeen mennyt työhön.

Henkilön katsotaan olleen työmarkkinoilla, jos hän on ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä tai työllistynyt yritystoiminnassa tai omassa työssä taikka ollut työvoimapoliittisessa toimenpiteessä tai ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa.

Työaikaa koskeva edellytys täyttyy, kun henkilön työaika yhdessä tai useammassa työssä on yhteensä vähintään 18 tuntia tai kun jaksotyössä työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika on tasoittumisjakson aikana keskimäärin yhteensä vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa. Viikoittaisesta työaikaedellytyksestä on poikettu tarkemmin säädetyin edellytyksin tietyillä aloilla (opetustyö, kotityö, urheilijat, taiteilijat ja luovaa tai esityksellistä työtä tekevät).

Lisäksi edellytetään, että palkan on tullut kokoaikatyössä olla vähintään työehtosopimuksen mukainen ja sen puuttuessa vähintään 1 187 €/kk vuonna 2017. Osa-aikatyössä palkan minimitaso lasketaan vastaavasti suhteuttaen se kokoaikaiseen palkkaan tai kokoaikatyön palkkaan 1 187 euroa kuukaudessa. Kun työssäoloehdon täyttää 18 tunnin viikkotyöllä, työssäoloehdon täyttävän työn palkka on vähintään 534 euroa kuukaudessa vuonna 2017.

Työssäoloehtoon ei lueta työtä, jota henkilö on tehnyt osasairauspäivärahaa saadessaan.
Palkansaajan työssäoloehtoon luetaan vain ne kalenteriviikot, joina henkilö on ollut vakuutuksenalaisessa sekä työaikaa että palkkaa koskevat edellytykset täyttävässä työssä. Työssäoloehtoon luetaan myös sellaiset täydet kalenteriviikot, joina henkilö on ollut 60 vuotta täytettyään työ- ja elinkeinotoimiston julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:n 2 momentin perusteella järjestämässä työllistymistä edistävässä palvelussa.

Palkkatukityö

Työnantaja voi saada henkilön palkkakustannuksiin työ- ja elinkeinotoimiston myöntämää palkkatukea. 1.1.2017 lukien alkavista palkkatuetuista työsuhteista työssäoloehtoon luetaan 75 prosenttia kalenteriviikoista. Mahdollinen pyöristys tehdään alaspäin lähimpään täyteen kalenteriviikkoon. Jos palkkatuettu työ on järjestetty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:n nojalla, työssäoloehtoon luetaan kuitenkin kaikki työssäoloehdon täyttävät kalenteriviikot.

Korkeimmalla korotetulla palkkatuella ajalla 30.12.2013-31.12.2016 tehty työ kerryttää henkilön työssäoloehtoa täysimääräisenä. Jos työ on tehty ennen 30.12.2013, työssäoloehtoon voidaan hyväksyä vain puolet korkeimmalla korotetulla palkkatuesta tehdystä työstä. Siltä osin, kun viikkoja ei voida lukea työssäoloehtoon, ne pidentävät tarkastelujaksoa.

Palkansaajalle hyväksi luettavat työssäolo- ja vakuutuskaudet sekä jälkisuoja

Jos palkansaajakassan jäsen kassasta erottuaan kuukauden kuluessa liittyy toiseen palkansaajakassaan, hänen hyväkseen luetaan hänen koko työssäoloaikansa ja vakuutettuna oloaikansa edellisessä kassassa.

Palkansaajan ja yrittäjän jälkisuojan tarkoituksena on helpottaa siirtymistä palkansaajasta yrittäjäksi tai yrittäjästä palkansaajaksi. Kun henkilö siirtyy palkansaajan kassasta yrittäjäkassan jäseneksi – tai yrittäjäkassasta palkansaajan kassan jäseneksi – kuukauden kuluessa, säilyy jäsenyys yhdenjaksoisena.

Kassan vaihtamisen jälkeen jälkisuoja-aika on sama kuin aika, jona palkansaajan/yrittäjän työssäoloehdon uudessa työttömyyskassassa tulisi täyttyä.

Jos henkilö jää työttömäksi jälkisuojan aikana, päiväraha on sama kuin se olisi maksettu edellisessä työttömyyskassassa – siihen saakka, kunnes työssäoloehto uudessa kassassa täyttyy.

Työssäoloehdon säilyminen yrittäjyyden ajalta

Palkansaajakassan jäsen menettää jo kertyneen työssäoloehdon, jos hän toimii päätoimisena yrittäjänä yhtäjaksoisesti yli 18 kuukautta. Kun palkansaajankassan jäsen aloittaa päätoimisen yrittäjätoiminnan, hän voi palata päivärahan saajaksi, jos yritystoiminta on kestänyt enintään 18 kuukautta.