Blogi

Ketä kiinnostaa perustuslaki?

Juri Aaltonen
Puheenjohtaja Juri Aaltonen

Suomen itsenäisyys ja olemassaolo perustuvat oikeuteen ja juridiikkaan.

Vuoden 1809 Porvoon valtiopäivillä keisari Aleksanteri I antaman hallitsijavakuutuksen suomalaiset tulkitsivat aikanaan valtioiden väliseksi sopimukseksi, joka sitoi kumpaakin osapuolta. Kummallakaan ei siis yksin ollut oikeutta sitä muuttaa. Sopimus turvasi meille mm. omat lait. Sopimuksen sitovuuden tulkinta ei varmaan ollut sama keisarin leirissä, mutta tilanne kuvaa hyvin miten juridiikka on ollut itsenäisyytemme peruskivenä. Juridiikan avulla perusteltiin oikeuksiamme kansakuntana.

Valtiosopimus turvasi meille yli 100 vuotta autonomiaa ja valmistautumista kohti itsenäisyyttä. Tätä itsenäisyyttä on kohta vietetty 100 vuotta. Ja nyt maan hallitus näyttää viittaavan yhä useammin kintaalla juridiikalle, perusoikeuksilla ja perustuslaeille. Televisiossa hallituspuolueen kansanedustaja vähätteli perustuslakia suojaavia ja tulkitsevia maan korkeimpia oikeusoppineita fundamentalisteiksi.

Perustuslaki suojaa kansakuntamme yhdessä sovitut arvot ja periaatteet äkkipikaisilta muutoksilta. Tarkoitus on, että vaikkapa yhdenvertaista kohtelua tai omaisuuden suojaa ei voi halutessaan unohtaa, jos on vaaleissa saanut 51 % kannatuksen. Tämä toki hidastaa muutoksia, mutta se on nimenomaan perustuslain tarkoitus. Näin saadaan yhteiskuntaan ennustettavuutta eikä anneta hirmuvaltaa pienellä eduskuntaenemmistöllä.

Ilman perusoikeuksia ja fundamentalistista juridiikan tulkintaa ei Suomi ehkä olisi tänä päivänä itsenäinen. Ilman perustuslain suojaamista äkkiliikkeiltä ei kansamme ole yhteinen eikä sillä ole yhteisiä arvoja. Arvoja ei voi uusia aina kun on sattunut vaalit voittamaan. Muutoin kuultaisiin esim. seuraavia vaalilupauksia: tällä kertaa suojataan lapsia, nyt omaisuutta, nyt työntekijöiden oikeuksia ja nyt sosialisoidaan kaikki omaisuus. 51 % enemmistö päättää.

Vakaa yhteiskunta tarvitsee uskoa ja luottamusta. Suomen itsenäisyyden 100:a vuotta juhliessa kaikkien pitäisi muistaa historiamme ja arvomme. Ne löytyvät perustuslaista.

Juri Aaltonen
Twitter: @JuriAaltonen 

Ps. Historiasta voi mainita myös Ryti-Ribbentrop sopimuksen, jossa presidentti Ryti lupasi Hitlerille 1944, ettei Suomi tee erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa. Tulkintamme oli, ettei em. sitoumus velvoittanut kansakuntaamme presidentin puuttuneen toimivallan takia. Suomi ei pysynyt sodassa Saksan vaatimuksista huolimatta, vaan teki erillisrauhan. Juridiikka oli pienen kansan apuna.

Juri Aaltonen
Juri Aaltonen Puheenjohtaja

Työtaistelu- ja työoikeuteen erikoistunut oikeustieteen lisensiaatti, joka harrastaa taloutta ja liikuntaa.
Twitter: @JuriAaltonen