Blogi

Eläkejärjestelmä Suomessa vakaalla pohjalla tulevaisuudessakin

Matti Orkovaara
Edunvalvontajohtaja (osa-aikaeläkkeellä) Matti Orkovaara

Suomessa on paljon puhuttu viime aikoina eläkeiän nostosta. Eläkeikä tosiaan asteittain nousee. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei kovin montaa vuotta ehditty eläkejärjestelmässä tähdätä 63 vuoden ikään. 65 vuotta on eläkeikänä ollut mukana yli 50 vuotta eläkelain alusta asti. Työeläkelaki tuli voimaan 1962, jolloin jo kutakuinkin nykyinen eläkeikä ja eläkekertymä olivat pääosin katsottuna nykyiset. Eläkettä tienataan 1,5 prosenttia ansioista.

Vuosien 2005 ja 2016 välillä eläkeikä oli 63-68 liukuva, josta yleensä muistetaan mielessä vain tuo alempi luku, jolloin siis aikaisintaan pääsi eläkkeelle. Silloin, kuten nytkin, eläke on eri suuruinen ja alempi varhemmin eläköityneelle. Tulevaisuudessa eläkeikä saattaa nousta 70 vuoteen, mutta siihen on todella pitkä aika, toistaiseksi kuitenkin esimerkiksi vuosina 1962-1964 syntyneellä eläkeikä on 65 vuotta. Tätä nuoremmilla alin eläkeikä tullaan suhteuttamaan aikanaan elinajan muutokseen. Pitempään eläkettä tienattaessa eläke myös karttuu suuremmaksi. Keskustelu ei siis saisi pelkästään keskittyä alimpaan eläkeikään.

Eurooppalaisittain Suomen järjestelmä on hyvää tasoa. Todellinen eläkkeelle jäämisikä vaihtelee maittain, mutta hyvin yleisesti käytössä on muodollinen eläkeikä 65 vuotta. Kaikkialla on paineita nostaa eläkeikää, koska ihmiset elävät pitempään ja siten ovat eläkkeellä pidempään. Toisaalta väestö vanhenee ja palkasta eläkemaksuja maksavien osuus pienenee, Suomessa ei kuitenkaan ole ”eläkepommia”. Suomen etu on ehdottomasti ollut eläkevarojen rahastointi, joka on Euroopassa harvinaista. Meillä on kerätty maksuja rahastoon, joita hiljalleen puretaan väestön vanhentuessa. Suomalainen eläkekustannus palkasta laskettuna on myös Eurooppalaista tasoa.

Useimmat valtiot elävät kädestä suuhun eläkkeiden maksussa, näin myös EU, jonka eläkemaksuista on Britannian eron yhteydessä syntymässä kiistaa. Toisin sanoen eläkkeet maksetaan muualla palkoista kulloinkin laskettavalla suhteellisella osuudella. Suomessa rahastointi tekee sen, ettemme ole niin täysin riippuvaisia palkkasumman kehityksestä ja vanhentumiseen on varauduttu.

Suomen järjestelmä ei myöskään ole niin altis poliittiselle vaikuttamiselle, kuin muualla Euroopassa. Yksityisen puolen eläkemenot eivät ole osana valtion budjettia, johon tekee poliitikkojen ja valtion lainanantajien mieli puuttua. Ne ovat siis turvassa myrskyssäkin.

Eläkejärjestelmää on vuosien mittaan kehitetty Suomessa. Julkisen ja yksityisen sektorin eläkkeet tienataan samoin edellytyksin ja jokainen palkkaeuro kartuttaa eläkettä. Alkuvuosina eläkkeen määrään saattoi vaikuttaa paljonkin viimeisten vuosien ansiokehitys, nyt tarkastellaan koko aikaa. Tämä tietää toisaalta haasteita tasa-arvonäkökulmasta, koska naiset ovat keskimäärin huomattavasti pitempään perhevapailla ja niiltä kertyy eläkettä huonosti. Naisen eläke-euro on siis vieläkin pienempi kuin palkkaeuro, epätasa-arvo korostuu.

Hyvää järjestelmäämme kehitetään kuitenkin koko ajan ja oikeaan suuntaan ollaan koko ajan oltu menossa. Toistaiseksi järjestelmää on kehitetty kohtuullisen hyvässä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten välillä. Toivottavasti tämä jatkuu. Väestön vanheneminen ja tasa-arvonäkemykset aiheuttavat haasteita. Nyt viimeisimpien ennakkotietojen mukaan miesten elinajan odote on lyhentynyt ja naisten pysynyt entisenä, joten eläkeikä ei jatkossa kasvaisi. Todennäköisesti ja toivottavastikin tämä on kuitenkin tilastoharjaa lyhyellä tähtäimellä. Kaikki kai toivomme elävämme pitempään. Eläkkeitä on pystytty kehittämään pienin askelin entistä oikeudenmukaisemmaksi. Me kuitenkin kaikki viime kädessä maksamme eläkkeet, joten tämä on tarpeenkin.

Matti Orkovaara
Matti Orkovaara Edunvalvontajohtaja (osa-aikaeläkkeellä)

Varatuomari, jäsenten oikeudellisten palvelujen johto