Blogi

Käyttäydytään somessa

Taija Numminen
Lakimies Taija Numminen

Viime viikolla osuin samaan junavaunuun noin 10-vuotiaiden luokkaretkeläisten kanssa. Kiinnitin huomiota siihen, että jokaisella lapsella oli kädessään älypuhelin. Vähän kuin huomaamatta ajauduin kuuntelemaan lasten keskustelua. Yhdeltä pojalta kysyttiin, miksi tämä ei ole mukana luokan WhatsApp-viestiryhmässä eikä Facebookissa. Poika ilmoitti syyksi, että hänen äitinsä ei halua hänen olevan mukana sosiaalisessa mediassa, koska niissä vain kiusataan. Muut puolustelivat, ettei luokan ryhmissä kiusata ketään. Totesipa sitten joku lapsista vielä, että somessa kyllä käyttäydytään.

Tämä lasten keskustelu herätti itseni ajattelemaan sosiaalisen median käyttöä ja käyttäytymistä siellä. Oletuksena tuntuu nykypäivänä olevan, että kaikki ovat mukana kaikissa mahdollisissa sosiaalisen median muodoissa ja myös työelämässä vaatimukset hallita ja käyttää sosiaalista mediaa ovat monelle arkipäivää. Työnantajat tuntuvat usein toivovan työntekijöidensä toimivan eräänlaisina yrityksen lähettiläinä sosiaalisessa mediassa. Työsuhdeasioita hoitavana lakimiehenä olen törmännyt kysymyksiin sosiaalisen median käytöstä työelämässä monelta eri kantilta.

Työntekijällä on oikeus pitää oma sosiaalisen median profiili yksityisenä, eikä työnantaja voi velvoittaa työntekijää mainostamaan työnantajayritystä. Työntekijällä on sananvapaus ja lähtökohtaisesti työntekijä saa kirjoittaa mitä haluaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jokainen vastaa itse siitä, mitä kirjoittaa tai julkaisee. Kirjoituksista jää jälki ja niistä voi joutua myös vastuuseen.

Tästä lähtökohtaisesta sananvapaudestaan huolimatta työntekijän tulee ottaa huomioon myös työnantajansa edut sosiaalisessa mediassa. Työsopimuslain mukaan työntekijällä on nimittäin työnantajaansa kohtaan lojaliteettivelvoite myös vapaa-ajalla. Lain mukaan työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Niinpä työpaikan asioista ei ole järkevää valittaa Facebookissa. Luonnollisesti myöskään työkavereiden arvostelu ei ole sopivaa. Pahimmillaan työnantajan kannalta negatiiviset tai valheelliset kirjoitukset ovat johtaneet työsuhteen irtisanomiseen tai purkamiseen. Toisaalta joskus on myös työnantajan päivityksiä käytetty todisteena epäasiallisesta kohtelusta työntekijää kohtaan.

Meille aikuisille sosiaalinen media on suhteellisen uusi juttu, täysin erilainen viestinnän väline, kuin johon on aiemmin totuttu ja eräällä tavalla vasta opettelemme sen käyttöä. En pitäisi lainkaan huonona ajatuksena sitä, että ainakin sellaisilla työpaikoilla, joissa työntekijöiden toivotaan mainostavan yritystä profiileissaan, laadittaisiin sosiaalista mediaa koskeva ohjeistus. Ohjeistuksen ei tulisi olla mikään kieltolista, vaan eräänlainen koonti hyvistä käyttäytymismalleista netissä. Oppia voisimme ottaa myös ”diginatiiveilta” eli nykypäivän lapsilta; olennaista on muistaa, että somessa(kin) pitää osata käyttäytyä.

Taija Numminen
Taija Numminen Lakimies

Lakimies, jonka neuvotteluvastuulla ovat mm. henkilöstöpalveluala ja runkosopimus