ERTO mukana jakamassa tietoa suomalaisesta työelämästä turvapaikanhakijoille
Teksti: Birgitta Suorsa, UP. Kuvat: Pekka Sipola
Toimihenkilöliitto ERTO on mukana STTK:n kampanjassa jakamassa työelämätietoutta turvapaikanhakijoille. Joka kolmas turvapaikanhakija jää sisäministeriön arvion mukaan Suomeen. He tarvitsevat tietoa suomalaisesta työelämästä. Sitä tarjoavat STTK ja sen jäsenliitot.
– Kuinka nopeasti voin päästä Suomessa töihin, kysyy yksi turvapaikanhakijoista Kirkkonummen vastaanottokeskuksen auditoriossa.
Hetki sitten STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on kertonut auditorioon kokoontuneille turvapaikanhakijoille, että STTK ja sen jäsenliitot tulevat luennoimaan Suomen työelämän pelisäännöistä jokaiselle kuudelle kieliryhmälle, joita ovat mm. arabia ja kurdi.
Tiedonjano on kova. Miehet kysyvät, millaista ammattitaitoa Suomessa vaaditaan ja milloin lisäkoulutusta pääsee hakemaan.
STTK:n järjestöpäällikkö Juska Kivioja sanoo, että STTK ja sen jäsenliitot valmistavat luentomateriaalin yhdessä vastaanottokeskuksen ja Helsingin aikuisopiston kanssa.
– Tarkoitus on kertoa, kuinka työehtosopimus tehdään, mitä luottamusmies tekee ja kuinka työpaikalla toimitaan.
Kiviojan mukaan halukkaita luennoitsijoita olisi ollut tulossa enemmän, kuin alkuun voidaan ottaa.
– Tämä on meillekin oppimisprosessi.
Sama palkka tulijoillekin
Auditoriossa käy kova puheensorina. Useat ovat olleet keskuksessa kohta kolme kuukautta, minkä jälkeen todistus työnteko-oikeudesta ja mahdollisuus työhön heltiää, jos henkilöpaperit ovat kunnossa.
– Muistakaa, että Suomessa on demokratia. Maahanmuuttajille maksetaan samaa palkkaa, ja työehdot ovat samat kuin suomalaisillakin, Palola painottaa.
– Tärkeintä on opetella suomen kieli, ja sitä oppii parhaiten töissä.
Palola puhuu pakolaisille suomalaisesta tasa-arvosta.
– Te tulette Irakista, Syyriasta, Afganistanista, Somaliasta ja monista muista maista. Täällä on kristittyjä ja muslimeja ja muiden uskontojen kannattajia. Suomessa me emme suvaitse minkäänlaista rasismia, emme ihonvärin, alkuperän tai uskonnon takia.
Osa yleisöstä nyökkää mukana.
Kahnauksia ehkäistään ennalta
Kirkkonummen vastaanottokeskuksessa on noin 300 turvapaikanhakijaa. Miehet ovat tulleet niin sanotusti menneisyytensä kanssa.
– He tulevat sodan jaloista. Osalla on ampumahaavoja. Joillakin on perhettä ikävä, ja me kuuntelemme murheet, sairaanhoitaja Marja Laaksonen kertoo.
Uskonnollisia ja poliittisia kahnauksia yritetään ehkäistä ennalta, esimerkiksi järjestämällä riittävästi mielekästä tekemistä. Vakuutukset ovat kunnossa, ja niinpä paikkakuntalaiset ovat pyytäneet miehiä mukaan talkoisiin.
Opettelua kättelystä alkaen
Ohjaaja Marianne kertoo, että valtaosa tulijoista on koulutettua väkeä. Monet osaavat englantia tai jotain muuta vierasta kieltä.
Marianne opettaa tulijoille suomalaista kulttuuria ja auttaa juoksevien asioiden hoidossa.
– Kun olen itse asunut ja opiskellut ulkomailla, osaan aavistaa jo kysymykset ennen kuin ne esitetään. Useimmiten he kysyvät, kuinka pääsisi harjoittelemaan suomea ja missä vaiheessa turvapaikkahakemuksen käsittely on.
Kulttuurieroja riittää. Metcalfe on korjannut tulijoiden käsityksiä.
– Ihmettelyä herättää, että täällä naisetkin polkevat pyörällä. Tai, että naista tulee kätellä siinä missä miestäkin. Olen esimerkiksi opettanut, kuinka pitkään kättely saa kestää.
STTK:n ja sen jäsenliittojen tarjoama koulutus tulee Mariannen mukaan tarpeeseen.
– Olisi hyvä, että luennoitsijat kertoisivat tarkemmin lainsäädännöstä, kuinka turvapaikanhakija voi tehdä työtä. Ihmiset ovat hyvin tiedonhaluisia ja äärettömän ystävällisiä. He haluavat tietoa Suomesta.
Iso huoli sisaruksista
Yllä: Irakilainen 26-vuotias Mohamed Safaa (kolmas oikealta) toivoo saavansa turvapaikan ja leipurin tai sokerileipurin töitä.
Sukunsa tradition mukaan sokerileipuriksi oppinut Mohamed Safaa kaipaa sisaruksiaan. Osa heistä on Bagdadissa, osa on muualla Irakissa.
Safaa on kotoisin Mosulista, mutta hän haluaa puhua mieluummin muusta kuin kodistaan. Huoli ja ikävä näkyvät kasvoista. Mies ei ole kuullut perheestään mitään muutamaan viikkoon. Hän toivoo, että vika on internet-yhteyksissä.
Safaa on päässyt jonkin verran verestämään taitojaan mm. leipomalla kakkuja vastaanottokeskuksessa.
– Opettelin jo kuusivuotiaana, kuinka sekoitetaan karamellimassaa, hän muistelee.
– Täällä olen päässyt auttamaan keittiössä ja opettamaan kokeille, kuinka irakilaiset maustavat ruokansa. Se on todella hauskaa.
Emme halunneet vaarantaa lapsia
Yllä: Irakilainen Feras Kadhem kertoo, että hän päätti lähdöstään yhdessä vaimonsa kanssa. – Päätimme, ettemme riskeeraa lastemme henkeä, vaan minä lähden ensiksi.
Irakilainen Feras Kadhem on huolissaan Bagdadiin jääneestä vaimostaan ja kahdesta pojastaan. Vaimon henkeä on uhattu monta kertaa, sillä hän työskenteli toimittajana ja raportoi Lähi-idän sodista.
– Päätimme, että minä lähden. Matka maksoi paljon, emmekä halunneet vaarantaa lastemme henkeä. Ihmettelen, kuinka jotkut uskalsivat ottaa lapsensa mukaan kevyelle kumilautalle, jolla ylitimme Turkin ja Kreikan rajan.
Perheeseensä Kadhem pitää yhteyttä some-palvelun kautta. Toistaiseksi yhteydet ovat toimineet ja perhe on kunnossa.
– Toivon, että saisin turvapaikan ja perheeni tänne, vaikka kuulin, että Bagdad on luokiteltu turvalliseksi alueeksi.
Kadhem tuntuu pahoittelevan arabialaiseen tyyliin aiheuttamaansa vaivaa, mutta hän onkin tosissaan:
– Luen lehtiä ja tiedän, että teillä on taloudellisesti vaikeaa. Siksi on ikävää, että me tulemme hakemaan turvapaikkaa. Olen pahoillani, mutta en voinut muutakaan.
”Saksasta käskivät muualle”
Yllä: Kazakstanilainen Jamirov Khudiyar seuraa, kun Antti Palola kertoo suomalaisesta yhteiskunnasta ja tasa-arvosta. Tulkkina toimii Ali Kamil.
Kazakstanilainen Jamirov Khudiyar tietää, ettei hän voi palata kotimaahansa.
– Syyt ovat poliittiset, hän sanoo ja puistaa päätään.
Kotimaahan ovat jääneet aikuiset lapset perheineen, ja hän hieman huolissaan, uskaltaako siitä edes mainita. Vaimo on Uzbekistanissa.
Khudiyar on työskennellyt historian opettajana. Hän on tehnyt tutkintonsa geopolitiikasta.
Ensin hän haki turvapaikkaa Saksasta.
– Mutta he käskivät mennä Hollantiin. Sieltä lähettivät takaisin Saksaan. Sitten käskettiin mennä Tanskaan, josta tulin tänne.
Mies toivoo, että turvapaikka heltiäisi ja että vaimokin pääsisi turvaan.
Aloitettava taas nollasta
Irakilainen Ali Kamil tulkkaa sujuvasti englannista arabiaksi ja päinvastoin. Hoitoalan kandidaatin tutkinnon suorittanut ja äskettäin Syyriassa ict-alaa opiskellut mies joutui jättämään Irakiin vaimonsa ja kaksi tytärtään.
– Suomen viranomaiset tietävät, miksi haen turvapaikkaa. Se liittyy työhöni. En halua puhua siitä julkisesti enempää.
Välillä mies vaikuttaa väsyneeltä.
– On tosi vaikea aloittaa taas kaikki aivan nollasta, hän huokaa.
Pääasia on, että lapset saisi pois sodan jaloista.
– En ole joutunut itse osallistumaan taisteluihin, enkä halua joutuakaan. Haluan jäädä Suomeen ja tuoda perheeni tänne. Perheeni saisi elää rauhassa. Haluan kasvaa ja kasvattaa perheeni tämän yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi. (UP/BS)