Usein kysyttyä kilpailukykysopimuksen mukaisesta työajan pidennyksestä

Yli 91 % suomalaisista palkansaajista on kilpailukykysopimuksen mukaisten työehtosopimusratkaisujen piirissä. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti työehtosopimusten mukaista työaikaa tuli pidentää keskimäärin 24 tunnilla vuodessa. Monella alalla työajan pidennys on juuri astunut voimaan tai se astuu voimaan lähiaikoina.

Koskeeko työajan pidennys minua?

Vastaus riippuu muutamista seikoista:

1.      Noudatetaanko työsuhteessasi työehtosopimusta? Jos ei, työajan pidennystä ei tule.

2.      Jos noudatetaan, onko kyseisessä työehtosopimuksessa sovittu työajan pidennyksestä? Jos ei, työajan pidennystä ei tule.

3.      Jos vastasit kahteen edelliseen kysymykseen kyllä, onko työsopimuksessasi sovittu työehtosopimuksen mukaisesta työajasta? Ainoastaan työehtosopimuksen mukainen työaika voi pidentyä, joten jos työsopimuksessa tai vaikkapa paikallisessa sopimuksessa on sovittu työehtosopimuksesta poikkeavasta työajasta, ei pidennystäkään tule.

Edellisen vastauksen perusteella työajan pidennys koskee minua, miten työajan pidennys minun kohdallani toteutetaan?

Eri työehtosopimuksissa työajan pidennys on sovittu toteutettavaksi eri tavoin. Joissain työehtosopimuksissa työajan pidennys toteutetaan pidentämällä kokoaikatyöntekijän päivittäistä työaikaa kuudella minuutilla tai viikoittaista työaikaa 30 minuutilla. Tällöin osa-aikatyötä tekevän työajan pidennys suhteutetaan osa-aikatyön pituuteen. Joissain työehtosopimuksissa taas työajan pidennyksen tapa on jätetty tietyin ehdoin paikallisesti sovittavaksi eli asiasta sovitaan työpaikalla. Asia pitää tarkistaa omasta työehtosopimuksesta.

Tutustu koosteeseen työehtosopimusmuutoksista »

Työsuhteessani noudatettavan työehtosopimuksen mukaan työajan pidennys toteutetaan pidentämällä vuorokautista työaikaa kuudella minuutilla. Työnantaja ehdottaa silti paikallista sopimista asiasta, esim. vuosilomapäivien tai arkipyhien poistoa. Mitä teen?

Työajan pidennys toteutetaan työehtosopimuksessa määritellyllä tavalla. Paikallinen sopiminen pidennyksen toteuttamistavasta tulee kyseeseen ainoastaan silloin, kun työehtosopimuksessa näin määrätään. Toki työntekijän kannalta työehtosopimusta paremmista ehdoista voidaan aina sopia. Siten paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi työajan pidennyksen käyttämisestä työhyvinvointiin, virkistykseen tai koulutukseen tai siitä, että työajan pidennystä ei tule lainkaan.

Työnantaja ehdottaa uutta työsopimusta työajan pidennyksen vuoksi, mitä teen?

Mahdollinen työajan pidennys perustuu työehtosopimukseen ja silloin, kun työsopimuksessa on sovittu työehtosopimuksen mukaisesta työajasta, työajan pidennys tulee voimaan ilman uuden työsopimuksen allekirjoittamistakin. Siksi uutta työsopimusta ei pidä allekirjoittaa. Jos olet epävarma, älä allekirjoita. Jos et hyväksy kaikkia ehtoja, älä allekirjoita. Työntekijällä on oikeus pitää kiinni nykyisestä työsopimuksestaan, eikä siis velvollisuutta allekirjoittaa uutta työsopimusta. Aina ennen uuden työsopimuksen allekirjoittamista tulee huolellisesti selvittää uuden ja vanhan työsopimuksen erot, ennen kuin edes harkitsee, haluaako allekirjoittaa.

Jos en allekirjoita uutta työsopimusta, voidaanko minut irtisanoa sen vuoksi?

Ei. Kun työsuhde on voimassa, uuden työsopimuksen allekirjoittamatta jättäminen ei ole laillinen irtisanomisperuste.

Olen osittaisella hoitovapaalla ja työskentelen 30 tuntia viikossa – piteneekö työaikani? Miten käy Kelan etuuksien?

Ei pitene. 30 viikkotunnin maksimityöaika perustuu työsopimuslakiin, joten työnantaja ei voi pidentää yksipuolisesti osittaisella hoitovapaalla 30 viikkotuntia tekevän työaikaa. Työsopimuslaki menee siis työehtosopimuksen edelle. Työntekijän ei täydy eikä kannata sopia tätä pidemmästä työajasta, muutoin sillä voi olla vaikutusta Kelan maksamiin etuuksiin.

Jos en suostu sopimaan työajan pidennyksestä työsopimuksella, voiko työnantaja alentaa palkkaani?

Työsopimuksen mukaista palkkaa pitää silti maksaa eli työnantaja ei voi yksipuolisesti alentaa palkkaa. Palkanalennuksesta ei kannata mennä sopimaan.

Miksi työaikaa pidennetään?

Työajan pidennyksestä sopiminen perustui työmarkkinakeskusjärjestöjen solmimaan kilpailukykysopimukseen. Taustalla oli Suomen talouden taantuma ja heikentynyt kilpailukyky. Kilpailukykysopimuksen mukaisilla työehtosopimusratkaisuilla saatiin estettyä ns. pakkolakien voimaantulo kokonaan. Pakkolaeilla olisi muun muassa leikattu sairausajan palkkoja ja lomarahoja, lyhennetty lomia ja muutettu arkipyhiä työpäiviksi.

Kilpailukykysopimuksen mukaisesti sovituissa ratkaisuissa on sovittu palkkatason säilyttämisestä ennallaan vuoden pituisen sopimuskauden ajan, työajan pidentämisestä keskimäärin 24 tunnilla vuodessa ja lisäksi mahdollisesti paikallisen sopimisen edistämisestä ja luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittämisestä. Tarkemmat toteuttamistavat pitää siis tarkastaa omasta työehtosopimuksesta. Lisäksi julkiselle sektorille sovittiin lomarahan leikkauksesta: tämä koskee siis vain valtion, kunnan, kirkon, Kelan, Kevan ja Suomen Pankin työntekijöitä, ei yksityisellä sektorilla työskenteleviä.