Rokotukset sosiaali- ja terveysalalla työskentelevillä

Uusi tartuntatautilaki ja sen vaatima rokotussuoja ovat herättäneet paljon keskustelua. Uusi tartuntatautilaki tuli voimaan 1.3.2017, mutta lain 48 §, jossa rokotussuojasta säädetään, tulee voimaan vasta 1.3.2018.

Rokotussuojaa koskeva säännös koskee niitä henkilöitä, jotka työskentelevät sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita. Lain mukaan työnantaja saa vain erityisestä syystä käyttää näissä asiakastiloissa työntekijää, jolla on puutteellinen rokotussuoja. Erityinen syy on esimerkiksi se, että työntekijän oma terveydentila estää rokotuksen ottamisen.

Tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita ovat esimerkiksi

  • potilaat, joiden puolustusjärjestelmä on merkittävästi heikentynyt sairauden tai sen hoidon takia
  • alle yksivuotiaat
  • 65 vuotta täyttäneet
  • raskaana olevat. 

Työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi edellytetään rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan.

Asiakas- ja potilastiloilla tarkoitetaan asiakas- ja potilashuoneita, sairaankuljetuksessa käytettäviä kulkuneuvoja sekä näihin verrattavia tiloja, joissa on mahdollisuus tartunnalle tai sen leviämiselle asiakkaisiin tai potilaisiin, esim. odotus- ja käytävätiloja. Tartuntatautiriskin arvio on lääketieteellinen ja toimipistekohtainen eli työnantajan pitäisi ammattilaisten avulla määritellä, mitkä ovat tällaisia asiakas- ja potilastiloja ja tehtäviä, joissa rokotussuojaa edellytetään.

1.3.2018 lukien työnantajan on siis saatava selvitys työntekijältä vaadittavasta rokotussuojasta. Työnantaja ilmoittaa työterveyshuoltoon, minkälaista suojaa kussakin toimintayksikössä edellytetään.  Työterveyshuolto arvioi, soveltuuko työntekijä työskentelemään tiloissa, joissa hoidetaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita asiakkaita tai potilaita. Työntekijä toimittaa itse soveltuvuuden arvioinnin tuloksen työnantajalle. Työnantajan tulee kustantaa työntekijöille sellaiset tarpeelliset rokotukset, jotka eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, esimerkiksi aikuisten vesirokkorokotus.

Jos kieltäytyy rokotuksesta ilman erityistä syytä, työnantajan on mahdollisuuksien mukaan tarjottava muuta työtä. Jos muuta työtä ei voida järjestää, on keskusteltava muista vaihtoehdoista ja ratkaistava asia tapauskohtaisesti. Tilanne voinee ääritapauksessa johtaa jopa lomautukseen tai työsuhteen päättämiseen, vaikka oikeuskäytäntöä tällaisista tapauksista ei luonnollisesti vielä ole.

STTK on lainvalmistelutyössä tuonut esiin myös työntekijöiden oikeuksia asiassa. Kaikilta osin laki ei valitettavasti ole ollut STTK:n tavoitteiden mukainen, vaikka STTK saikin läpi parannuksia ensimmäisiin lakiluonnoksiin verrattuna. ERTO on yksi STTK:n jäsenliitoista.

Lisätietoja: Edunvalvontajohtaja Saara Arola, p. 09 6132 3233, saara.arola@erto.fi

Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön rokotukset »