Muutokset yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimukseen 2018

Palkankorotukset 2018

Yleiskorotus (=kaikille saman suuruisena maksettava korotus) tuli kaikkien työntekijöiden henkilökohtaisiin kokonaispalkkoihin 1.4.2018 lukien ja sen suuruus on 1,33 %. Se siis korottaa kaikkia palkanosia samassa suhteessa.

Lisäksi 1.6.2018 lukien tehdään vähimmäispalkkakorotus, joka on suuruudeltaan 0,9 %. Vähimmäispalkkakorotus korottaa vain niiden työntekijöiden palkkoja, jotka työskentelevät alan minimipalkoilla (noin 50 % alan työntekijöistä). Vähimmäispalkkakorotus korottaa siis vähimmäispalkkaluokkia:

G10 siirtyy palkkaluokkaan -> G11

A-palkkaryhmä: G11 siirtyy uuteen palkkaluokkaan -> G11A

B-palkkaryhmä pk-seudulla: G14 ja G15 siirtyvät uuteen palkkaluokkaan -> G15B, muualla Suomessa G14 siirtyy palkkaluokkaan G14B

C-palkkaryhmä: G17 ja G18 siirtyvät uuteen palkkaluokkaan -> G18C

D-palkkaryhmä: G21 ja G22 siirtyvät uuteen palkkaluokkaan -> G22D

E-palkkaryhmä: G24 siirtyy palkkaluokkaan -> G24E

F-palkkaryhmä: G26 siirtyy palkkaluokkaan -> G26F

Jos työpaikalla työntekijöille on jo valmiiksi valittu vähimmäispalkkoja selvästi korkeampi palkkaluokka palkkaryhmän perustyöhön (esim. C-palkkaryhmässä palkkaluokka G20), ei työntekijän palkka tämän vähimmäispalkkapalkankorotuksen yhteydessä nouse. Tämä johtuu siitä, että alan palkkatason nostaminen aloitetaan luonnollisesti alan pienimmistä palkoista.

1.6.2018 tehtävä palkankorotus ei voi pienentää tehtäväkohtaisia lisiä tai henkilökohtaisia pätevyyslisiä, vaan ne maksetaan entisen suuruisena. Vain sellainen lisä, joka perustuu aiemmin noudatetun työehtosopimuksen (esim. terveyspalvelutes, KVTES, AVAINTES) korkeampaan palkkaan (ns. siirtymälisä) voi pienentyä korotuksen yhteydessä. Kenenkään palkka ei voi laskea.

Esimerkki: Työntekijöille maksetaan palkanlaskijan työstä palkkaluokkaa G17 (mikä on C-palkkaryhmän vähimmäispalkkaluokka). Työntekijä ERTOlaiselle maksetaan tehtäväkohtaisena lisänä (lisävastuusta) palkkaluokkaa G18. G18-palkkaluokan vuoksi työntekijälle maksetaan siis 17,13 euroa (=G18 ja G17 palkkaluokkien välinen erotus) enemmän kuin muille työntekijöille, joilla kyseistä lisävastuuta ei ole.

Vähimmäispalkkakorotuksen yhteydessä 1.6.2018 työntekijän palkkaluokka nousee palkkaluokkaan G18C (mikä on uusi C-palkkaryhmän vähimmäispalkkaluokka). Sitä alempaa palkkaa ei voi C-palkkaryhmässä oleville maksaa. Lisäksi työntekijä säilyttää tehtäväkohtaisen lisänsä euromäärän eli 17,13 euroa, joka maksetaan uuden taulukkopalkan päälle saman suuruisena kuin ennenkin.

Parannukset osa-aikatyöntekijöiden asemaan

1.6.2018 ja 1.12.2018 tulevat voimaan myös monet työehtosopimukseen sovitut parannukset vaihtelevan työajan sopimuksilla ja nollasopimuksilla työskentelevien asemaan. Vaihtelevan työajan sopimuksella tarkoitetaan työsopimusta, jossa työaika vaihtelee, esim. 0-116,5 t./3 vkoa, 20-30 t./vko tai tarvittaessa töihin kutsuttava. Vaihtelevan työajan määräysten piiriin kuuluu myös osa-aikatyöntekijä, joka tekee paljon lisätyötä työsopimuksessa sovitun työajan lisäksi.

Näille työntekijöille tulee kirjata työsopimukseen vähimmäistyöaika, joka vastaa työnantajan todellista työvoiman tarvetta. Joulukuun alusta lukien työaikaa tarkastellaan takautuvasti vuosi taaksepäin ja työntekijän pyynnöstä määritellään vähimmäistyöaika toteutuneen työajan keskimäärän mukaiseksi. Lisäksi työnantajalla on edelleen lain mukainen lisätyön tarjoamisvelvollisuus eli lisätunteja on tarjottava ensin nykyisille osa-aikatyöntekijöille ennen kuin voi palkata uusia työntekijöitä samoihin tehtäviin. Työehtosopimuksesta löydät nyt myös määräykset sairausajan palkanmaksusta vaihtelevan työajan sopimuksella työskenteleville.

Työnantaja saattaa tarjota vaihtelevan työajan työsopimuksella työskentelevälle nyt ns. raami-, puite- tai runkosopimusta entisen työsopimuksen sijaan. Työntekijällä ei ole velvollisuutta allekirjoittaa uutta työsopimusta, emmekä suosittele tällaiseen sopimukseen vaihtamista.

Raami-, puite- ja runkosopimuslaisilla työsopimukset ovat voimassa vain määräajan (yleensä yhden työvuoron ajan) eikä työsuhde ole voimassa työkeikkojen välillä. Jos työskentelet tällaisella sopimuksella, voit aina tutkituttaa sopimuksen laillisuuden liiton avulla. Kullekin määräaikaiselle keikalle tulee olla lainmukainen perusteltu syy eikä määräaikaisuus ole laillinen, jos työvoiman tarve on jatkuva. Lain mukaan laiton määräaikainen sopimus on automaattisesti vakituinen työsopimus.

Voit lukea lisää muista tes-muutoksista täältä ja täältä