Vaihteleva työaika eli nollatuntisopimus – lait voimaan 1.6.2018
Eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen 4.5.2018 nollatuntisopimuksia koskevista muutoksista. Lait on vahvistettu ja ne tulivat voimaan 1.6.2018.
Lakimuutosten tuomat parannukset
Vähimmäistyöaikaehdon vakiintuminen
Vaihtelevaa työaikaa koskevasta ehdosta otettiin pykälä työsopimuslakiin, jonka mukaan vaihtelevasta työajasta ei saa työnantajan aloitteesta sopia, jos työvoiman tarve on kiinteä. Vähimmäistyöaikaa ei saa myöskään sopia työnantajan aloitteesta pienemmäksi kuin työvoiman tarve sitä edellyttää. Jos esimerkiksi työntekijän työajaksi on työnantajan aloitteesta sovittu 20 - 30 tuntia viikossa ja toteutunut työaika edeltäneiltä kuudelta kuukaudelta osoittaa, että työntekijä on tosiasiallisesti tehnyt 30 - 40 tuntia viikossa, työnantajalle syntyy velvollisuus neuvotella työaikaehdon muuttamisesta vastaamaan todellista tarvetta, jos työntekijä sitä pyytää. Neuvottelut on käytävä kohtuullisessa ajassa, joka on yleensä 1 - 2 viikkoa työntekijän pyynnöstä. Työntekijällä on oikeus käyttää neuvotteluissa avustajaa. Mikäli vaihtelevan työajan työaikaehto on lainvastainen, eikä työnantajan kanssa käydyt neuvottelut tuota tulosta, työntekijällä on oikeus viedä asia viime kädessä tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Mikäli työnantaja katsoo neuvottelujen jälkeen, ettei työvoiman tarve ole muuttunut, hänen tulee antaa työntekijälle kirjalliset perusteet, millä tavoin työaikaehdon voidaan katsoa yhä vastaavan työnantajan työvoiman tarvetta. Mikäli työnantaja laiminlyö kirjallisten perusteiden antamisen, työntekijä voisi kääntyä työsuojeluviranomaisen puoleen, joka voi antaa työnantajalle toimintaohjeen tai kehotuksen lainvastaisen toiminnan korjaamiseksi. Työsuojeluviranomainen voi asettaa myös uhkasakon velvollisuuden tehosteeksi.
Sairausajan palkka
Lakimuutosten myötä oikeus sairausajan palkkaan syntyy, jos työkyvyttömyysaikaan kohdistuva työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon, työvuorosta on muutoin sovittu taikka olosuhteisiin nähden voidaan pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä.
Irtisanomisajan palkka
Lakimuutosten myötä työntekijälle syntyy oikeus korvaukseen, jos työnantajan tarjoaman työn määrä alittaa irtisanomisaikana viimeistä työvuoroa edeltäneiden 12 viikon keskimääräisen työajan. Työnantajan on tällöin korvattava työmäärän alituksesta johtuva ansionmenetys. Edellä mainittua sovellettaisiin vähintään kuukauden kestäneeseen työsuhteeseen.
Lisätyö
Lakimuutosten myötä työaikalakiin otettiin pykälä, jonka mukaan työnantaja saa teettää työvuoroluetteloon merkityn työajan lisäksi lisätyötä vain työntekijän suostumuksella. Jos työntekijälle on työnantajan aloitteesta tehty vaihtelevan työajan sopimus esimerkiksi 20 – 30 tuntia, työntekijä on sidottu tekemään työtä työnantajalle ainoastaan vähimmäismäärän eli 20 tuntia. Jos työnantaja haluaa merkitä työntekijälle vähimmäistyöajan ylittäviä vuoroja, työntekijälle on varattava tilaisuus määräaikaan mennessä ilmoittaa, kuinka paljon ja millä edellytyksillä hän voi ottaa vastaan työtä. Tällä on parannettu työntekijän mahdollisuuksia vastaanottaa muuta työtä ja suunnitella muutoin vapaa-ajan ja työelämän yhteensovittamista.
Lakimuutosten vaikutus työttömyysturvaan
Ennen lain voimaantuloa työntekijän irtisanoessa nollatuntisopimuksen, hänelle on voinut seurata karenssi, jonka ajalta työntekijä on menettänyt oikeuden työttömyysturvaan. Lakimuutosten myötä työntekijälle ei seuraisi karenssia työntekijän irtisanoessa vaihtelevan työajan sopimuksen, jos työtä ei ole ollut tarjolla viimeisten 12 viikon aikana millään viikolla pääsääntöisesti vähintään 18 tuntia.
Lakimuutosten vaikutus voimassa oleviin työsuhteisiin
Jos työntekijän vaihtelevan työajan sopimus on tehty ennen 1.6.2018, työnantajan on annettava selvitys työvoimatarpeesta viimeistään 1.12.2018 mennessä työntekijälle.
Jos ennen 1.6.2018 tehty vaihtelevaa työaikaa koskeva ehto ei täytä lain vaatimuksia, työnantajan on tarjottava työntekijälle mahdollisuutta muuttaa ehto vastaamaan työnantajan työvoimatarvetta viimeistään 1.12.2018.