Pääsiäisen aika henkilöstöpalvelualan työehtosopimuksessa

Henkilöstöpalvelualan työehtosopimuksen mukaan pääsiäisen ajan työaikaa lyhentävät työpäivälle sijoittuvat pitkäperjantai ja pääsiäismaanantai.  Toimihenkilö on oikeutettu työajan lyhennykseen tai arkipyhäkorvaukseen, jos hänen työsuhteensa on kestänyt vähintään 2 kuukautta ennen mainittuja arkipyhiä.

Kuukausipalkkainen toimihenkilö

Kuukausipalkkaisen toimihenkilön säännöllistä työaikaa lyhennetään arkipyhäviikolla sanotun päivän työaikaa vastaavalla määrällä. Siten kuukausipalkkainen toimihenkilö, jonka säännöllinen työaika on 38 tuntia viikossa, on arkipyhäviikolla pääsääntöisesti työssä vain 30 tuntia 24 minuuttia, mutta saa palkan 38 tunnilta eli toisin sanoen hänen kuukausipalkkaansa ei vähennetä.   

Jos toimihenkilöä tarvitaan työhön arkipyhäpäivänä, hänelle pyritään antamaan työajan lyhennys (=vapaapäivä) jonakin muuna päivänä ko. viikolla. Jos se ei ole mahdollista, hänelle maksetaan kuukausipalkan lisäksi korvaus saamatta jääneestä työajan lyhennyksestä eli 7  tunnin 36 minuutin osalta ylimääräinen palkka. Lisäksi on huomioitava, että arkipyhäpäivältä maksetaan tehtyjen tuntien mukaan peruspalkka sekä lisäksi sunnuntaikorvaus.

Laskennallisia työajan lyhennystä vastaavia työtunteja ei oteta huomioon laskettaessa viikkotunteja lisä- ja ylityökorvausten määrittämistä varten. Tämä tarkoittaa sitä, että toimihenkilön, joka ei ole ollut työssä arkipyhäpäivänä, työaika ko. viikolla on 30 tuntia 24 minuuttia. Työajan lyhennystä vastaavia tunteja ei siten lasketa työaikaan lisä- ja ylityökorvauksia määritettäessä.

Tuntipalkkainen toimihenkilö

Arkipyhä lyhentää myös tuntipalkkaisen toimihenkilön ko. viikon työaikaa. Toimihenkilö on oikeutettu arkipyhäkorvaukseen, jos hänen työsuhteensa on kestänyt vähintään 2 kuukautta ennen arkipyhää. Toimihenkilön on täytynyt olla töissä arkipyhää sekä edeltävänä että seuraavana työpäivänä.

Tuntipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan arkipyhäkorvauksena yksinkertainen tuntipalkka sanotun päivän lyhentynyttä työaikaa vastaavalta ajalta. Siten tuntipalkkainen työntekijä, jonka työaika on esimerkiksi 20 tuntia viikossa (4 tuntia päivässä), saa arkipyhäviikolta 20 tunnin palkan, vaikka hän on tehnyt ko. viikolla vain 16 tuntia töitä.

Silloin kun tuntipalkkaisella toimihenkilöllä ei ole säännöllistä viikkotuntimäärää, arkipyhäkorvaus lasketaan keskimääräisen säännöllisen työajan mukaan.

Silloin kun tuntipalkkainen toimihenkilö ei työsopimuksensa mukaan milloinkaan työskentele sinä viikonpäivänä, jolloin ko. arkipyhä on, hän ei ole oikeutettu arkipyhäkorvaukseen.

Jos tuntipalkkaista toimihenkilöä tarvitaan työhön arkipyhäpäivänä, hänelle pyritään antamaan työajan lyhennys (=vapaapäivä) jonakin muuna päivänä ko. viikolla. Jos se ei ole mahdollista, hänelle maksetaan arkipyhäkorvaus ko. päivän mukaisen normaalin työajan mukaan. Jos tuntimäärä on vaihteleva, arkipyhäkorvaus maksetaan keskimääräisen säännöllisen työajan mukaan. Se lasketaan siten, että keskimääräinen viikkotyöaika jaetaan viidellä. Lisäksi on huomioitava, että arkipyhäpäivältä maksetaan tehtyjen tuntien mukaan peruspalkka sekä lisäksi joko sunnuntaikorvaus.

Laskennallisia arkipyhäkorvauksia vastaavia työtunteja ei oteta huomioon laskettaessa viikkotunteja lisä- ja ylityökorvauksien määrittämistä varten.  Tämä tarkoittaa sitä, ettei niitä tunteja lasketa työaikaan, joilta toimihenkilö on saanut arkipyhäkorvausta.