Valmiuslain mukaisia väliaikaisia poikkeusmahdollisuuksia otettu käyttöön sote-aloilla

Valtioneuvosto antoi 17.3. asetukset tiettyjen valmiuslaissa säädettyjen toimivaltuuksien käyttöönotosta. Tämä voi vaikuttaa ainakin sosiaali- ja terveyspalvelualoilla työskenteleviin.  

Valtioneuvoston asetuksella ja valmiuslailla on muun muassa annettu tietyille työnantajille mahdollisuus poiketa väliaikaisesti tietyistä tässä ohjeessa kerrotuista työaikaa, vuosilomaa ja irtisanomisaikaa koskevista säännöksistä yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa. Tällä pyritään varmistamaan työnantajan riittävä henkilöstömäärä virusepidemian aikana. Asetukset ovat voimassa 13.4.2020 saakka. 

Miksi poikkeuksista on säädetty? 

Valtioneuvosto teki 16.3. päätöksen siitä, että maassa vallitsevat poikkeusolot. Valmiuslain tarkoituksena on poikkeusoloissa muun muassa suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo.  
Virusepidemian levitessä on mahdollista, että sosiaali- ja terveyspalvelualan työnantajalle syntyy työvoimapula palvelutarpeen kasvaessa esimerkiksi kansalaisten sairastumisten johdosta. Lisäksi työvoimapulaa voi kasvattaa asianomaisista toiminnoissa työskentelevän henkilöstön sairastuminen. Työvoimapula voi merkittävällä tavalla häiritä näiden yhteiskunnallisesti kriittisten palveluiden toimintaa. 

Valmiuslain mukaisia toimivaltuuksia voidaan käyttää vain sellaisin tavoin, jotka ovat välttämättömiä lain tarkoituksen saavuttamiseksi ja oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään nähden. Toimivaltuuksia voidaan käyttää vain, jos tilanne ei ole hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin. 

Miten valmiuslaki voi vaikuttaa työaikoihin? 

Tietyistä työaikaa koskevista säännöksistä voidaan poiketa vain terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa.

Työnantaja saa:  
1) teettää työntekijällä ylityötä ilman tämän suostumusta; 
2) poiketa vuorokausilepoa ja viikkolepoa koskevista säännöksistä; 
3) poiketa työaikalain 18 §:n enimmäistyöaikaa koskevista säännöksistä, jonka mukaan työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana.  

Poikkeusten soveltamisen edellytyksenä on myös, että toimenpiteet ovat tarpeen koronavirusepidemian vuoksi. Työnantaja voi toisin sanoen soveltaa poikkeuksia vain koronavirusepidemian aiheuttaman työvoimapulan vuoksi. Poikkeusten soveltamisen edellytyksenä on, että se on välttämätöntä toiminnan turvaamiseksi. Lisäksi edellytyksenä on, että työnantaja järjestää työpaikalle lepoon ja virkistäytymiseen soveltuvia tauko- ja lepotiloja, sosiaalitiloja ja ruokahuoltoa. 

Edellytyksenä on myös, että poikkeusten soveltamisella ei vaaranneta työturvallisuutta eikä työntekijän terveyttä. Lisäksi työnantajan on pidettävä huolta työstä aiheutuvan kuormituksen tasaisesta jakautumisesta sekä työntekijän mahdollisuudesta palautua työn rasituksista. 

Miten valmiuslaki voi vaikuttaa vuosilomiin? 

Tietyistä vuosiloman antamista koskevista säännöksistä voidaan poiketa vain terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa. Työnantaja saa: 
1) poiketa vuosiloman ilmoittamista ja antamisajankohtaa koskevista säännöksistä tai määräyksistä; 
2) siirtää jo ilmoitetun vuosiloman ajankohtaa; 
3) keskeyttää jo aloitetun vuosiloman. 
Näiden poikkeusten soveltamisen edellytyksenä on, että toimenpiteet ovat tarpeen koronavirusepidemian vuoksi. Työnantaja voi toisin sanoen soveltaa poikkeuksia vain koronavirusepidemian aiheuttaman työvoimapulan vuoksi. 
Taustalla on ajatus, että jos virusepidemia johtaisi laajasti terveydenhuollossa työskentelevien työntekijöiden ja viranhaltijoiden sairastumisiin ja mahdollisesti lisäksi potilasmäärät kasvaisivat, voisi vuosilomien antaminen johtaa työnantajan työvoimapulaan.  
Edellytyksenä on myös, että poikkeusten soveltamisella ei vaaranneta työturvallisuutta eikä työntekijän terveyttä. Poikkeuksen on oltava välttämätöntä väestön terveydenhuollon, toimeentulon tai turvallisuuden turvaamiseksi. 
Pitämättömäksi jääneet lomat on annettava työntekijälle niin pian kuin mahdollista. Vuosiloman kertymiseen poikkeuksella ei ole siis vaikutusta. 
Miten valmiuslaki voi vaikuttaa irtisanomisaikoihin? 
Terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa työntekijän irtisanoutuessa työnantaja voi pidentää noudatettavaa irtisanomisaikaa työsopimuslain tai työehtosopimusmääräyksen estämättä neljään kuukauteen. 
Poikkeuksen soveltamisen edellytyksenä on, että irtisanomisajan pidentäminen on välttämätöntä väestön terveydenhuollon, vähimmäistoimeentulon tai turvallisuuden vuoksi.  

Voidaanko valmiuslain perusteella antaa työmääräyksiä? 

Valtioneuvosto on ilmoittanut varautuvansa siihen, että erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sisäisen turvallisuuden koulutettuja ammattihenkilöitä voidaan tarpeen mukaan velvoittaa töihin. Työmääräyksen voisi antaa vain työvoimaviranomainen. 
Tätä koskevaa valtioneuvoston asetusta tämän ohjeen kirjoitushetkellä (20.3.) ei ole vielä voimassa.  

Mitä muuta valmiuslaista on otettu käyttöön? 

Valtioneuvosto on muun muassa ilmoittanut lisäävänsä sosiaali- ja terveydenhuollon kapasiteettia julkisella ja yksityisellä sektorilla. Samanaikaisesti vähennetään kiireetöntä toimintaa. Yksityisen sektorin kapasiteetti otetaan yhteiseen käyttöön tarpeen mukaan. 
Käyttöön otetun valmiuslain 86 §:n mukaan väestön sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamiseksi tarkoitetuissa poikkeusoloissa sosiaali- ja terveysministeriö sekä toimialueellaan aluehallintovirasto voi päätöksellään velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikön: 


1) laajentamaan tai muuttamaan toimintaansa; 
2) siirtämään toimintansa kokonaan tai osaksi oman toimialueensa tai sijaintipaikkansa ulkopuolelle taikka järjestämään toimintaa myös toimialueensa ulkopuolella; 
3) sijoittamaan hoidon tai huollon tarpeessa olevia henkilöitä toimintayksikköönsä siitä riippumatta, mitä asiasta on säädetty, määrätty tai sovittu; 
4) luovuttamaan toimintayksikön tai osan siitä valtion viranomaisten käyttöön. 
Käyttöön otetun valmiuslain 88 §:n mukaan kunta voi luopua terveydenhuoltolaissa säädettyjen kiireettömän hoidon määräaikojen noudattamisesta, sosiaalihuoltolaissa tarkoitetuista palvelutarpeen arvioinneista ja varhaiskasvatuslain päivähoidon järjestämistä koskevista tehtävistä sekä terveydensuojelulain mukaisista tehtävistä. 
 
Lisätietoja saat ERTOn työsuhdeneuvonnasta.