Valmiuslaki sote-aloilla

Valtioneuvosto antoi 17.3., 6.4. ja 12.5. asetukset tiettyjen valmiuslaissa säädettyjen toimivaltuuksien käyttöönotosta. Tämä voi vaikuttaa ainakin sosiaali- ja terveyspalvelualoilla työskenteleviin.  

Valtioneuvoston asetuksella ja valmiuslailla on muun muassa annettu tietyille työnantajille mahdollisuus poiketa väliaikaisesti tietyistä tässä ohjeessa kerrotuista työaikaa, vuosilomaa ja irtisanomisaikaa koskevista säännöksistä yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa. Tällä pyritään varmistamaan työnantajan riittävä henkilöstömäärä virusepidemian aikana. Asetukset ovat voimassa 13.5.2020 saakka pelastustoimen, hätäkeskustoiminnan ja poliisitoimen osalta. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen osalta asetusten voimassaoloa jatkettiin ensin 30.6.2020 saakka, mutta 15.6. valtioneuvosto päätti kumota asetukset. Asetukset kumoutuvat 16.6.2020.

Lisäksi hallitus on antanut terveydenhuollon työvelvollisuutta koskevat asetukset, joka ovat voimassa myös 13.5.2020 saakka. Näiden asetusten voimassaoloa ei ole tarkoitus jatkaa enää 13.5. jälkeen.

Miksi poikkeuksista on säädetty? 

Valtioneuvosto teki 16.3. päätöksen siitä, että maassa vallitsevat poikkeusolot. Valmiuslain tarkoituksena on poikkeusoloissa muun muassa suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo. Asetukset kumoutuvat 16.6.2020.

Virusepidemian levitessä on mahdollista, että sosiaali- ja terveyspalvelualan työnantajalle syntyy työvoimapula palvelutarpeen kasvaessa esimerkiksi kansalaisten sairastumisten johdosta. Lisäksi työvoimapulaa voi kasvattaa asianomaisista toiminnoissa työskentelevän henkilöstön sairastuminen. Työvoimapula voi merkittävällä tavalla häiritä näiden yhteiskunnallisesti kriittisten palveluiden toimintaa. 

Valmiuslain mukaisia toimivaltuuksia voidaan käyttää vain sellaisin tavoin, jotka ovat välttämättömiä lain tarkoituksen saavuttamiseksi ja oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään nähden. Toimivaltuuksia voidaan käyttää vain, jos tilanne ei ole hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin. 

Miten valmiuslaki voi vaikuttaa työaikoihin? 

Huomaa, että valmiuslakia koskevien asetusten voimassaoloa ei ole jatkettu 15.6. jälkeen.

Tietyistä työaikaa koskevista säännöksistä voidaan poiketa vain terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa 15.6. saakka, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa 13.5. saakka. 

Työnantaja saa:  
1) teettää työntekijällä ylityötä ilman tämän suostumusta; 
2) poiketa vuorokausilepoa ja viikkolepoa koskevista säännöksistä; 
3) poiketa työaikalain 18 §:n enimmäistyöaikaa koskevista säännöksistä, jonka mukaan työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana.  

Poikkeusten soveltamisen edellytyksenä on myös, että toimenpiteet ovat tarpeen koronavirusepidemian vuoksi. Työnantaja voi toisin sanoen soveltaa poikkeuksia vain koronavirusepidemian aiheuttaman työvoimapulan vuoksi. Poikkeusten soveltamisen edellytyksenä on, että se on välttämätöntä toiminnan turvaamiseksi. Lisäksi edellytyksenä on, että työnantaja järjestää työpaikalle lepoon ja virkistäytymiseen soveltuvia tauko- ja lepotiloja, sosiaalitiloja ja ruokahuoltoa. 

Edellytyksenä on myös, että poikkeusten soveltamisella ei vaaranneta työturvallisuutta eikä työntekijän terveyttä. Lisäksi työnantajan on pidettävä huolta työstä aiheutuvan kuormituksen tasaisesta jakautumisesta sekä työntekijän mahdollisuudesta palautua työn rasituksista. 

Voiko työnantaja muuttaa valmiuslain perusteella työvuoroluetteloa? 

Huomaa, että valmiuslakia koskevien asetusten voimassaoloa ei ole jatkettu 15.6. jälkeen.

Valmiuslaki ei koske työvuoroluettelon muuttamista, vaan siihen noudatetaan normaaleja työehtosopimuksen tai lain määräyksiä.  

Terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukaan työvuoroluettelon muuttamisesta tulee sopia työntekijän kanssa.  

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaan työvuoroluetteloa voidaan muuttaa vain sovittaessa tai työn teettämisedellytyksissä tapahtuvan ennalta arvaamattoman muutoksen takia. Myös viimeksi mainitussa tilanteessa muutoksesta on pyrittävä sopimaan ja siitä tulee ilmoittaa työntekijälle mahdollisimman varhain.   

Työnantaja voi tarvittaessa määrätä ylityöhön, mutta vain jos se on tarpeen koronavirusepidemian vuoksi.

Työnantaja pyytää allekirjoittamaan sopimuksen työvuorojen muuttamisesta koronatilanteen vuoksi, onko minun pakko allekirjoittaa? 

Ei. Mahdollisesta työvuoroluettelon muuttamisesta sovitaan kullakin kerralla erikseen ja sopiminen on vapaaehtoista.  

Huomaa, että valmiuslakia koskevien asetusten voimassaoloa ei ole jatkettu 15.6. jälkeen.

Työnantaja pyytää allekirjoittamaan uuden työsopimuksen uusista työtehtävistä koronatilanteen vuoksi, onko minun pakko allekirjoittaa? 

Työntekijällä ei ole velvollisuutta muuttaa voimassa olevaa työsopimustaan eikä siihen kannata koronatilanteen vuoksi ryhtyä. Väliaikaisista muutoksista voidaan sopia työntekijän niin halutessa erikseen, vanhan työsopimuksen pysyessä ennallaan. 

Huomaa, että valmiuslakia koskevien asetusten voimassaoloa ei ole jatkettu 15.6. jälkeen.

Miten valmiuslaki voi vaikuttaa vuosilomiin? 

Huomaa, että valmiuslakia koskevien asetusten voimassaoloa ei ole jatkettu 15.6. jälkeen.  

Ajalla 14.5.-15.6.2020 tietyistä vuosiloman antamista koskevista säännöksistä voidaan poiketa vain terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Työnantaja saa: 

1) poiketa vuosiloman ilmoittamista koskevista säännöksistä ja määräyksistä;

2) siirtää jo ilmoitetun vuosiloman ajankohtaa; 

3) keskeyttää jo aloitetun vuosiloman. 

Näiden poikkeusten soveltamisen edellytyksenä on, että toimenpiteet ovat tarpeen koronavirusepidemian vuoksi. Työnantaja voi toisin sanoen soveltaa poikkeuksia vain koronavirusepidemian aiheuttaman työvoimapulan vuoksi. 

Taustalla on ajatus, että jos virusepidemia johtaisi laajasti terveydenhuollossa työskentelevien työntekijöiden ja viranhaltijoiden sairastumisiin ja mahdollisesti lisäksi potilasmäärät kasvaisivat, voisi vuosilomien antaminen johtaa työnantajan työvoimapulaan.  

Edellytyksenä on myös, että poikkeusten soveltamisella ei vaaranneta työturvallisuutta eikä työntekijän terveyttä. Poikkeuksen on oltava välttämätöntä väestön terveydenhuollon, toimeentulon tai turvallisuuden turvaamiseksi. 

Pitämättömäksi jääneet lomat on annettava työntekijälle niin pian kuin mahdollista. Vuosiloman kertymiseen poikkeuksella ei ole siis vaikutusta. 

13.5. saakka voimassa olleen asetuksen mukaan työnantaja sai myös edellytysten täyttyessä poiketa vuosiloman antamisajankohtaa koskevista säännöksistä tai määräyksistä terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa. Tältä osin asetuksen voimassaoloa ei ole jatkettu, eli valmiuslaista huolimatta työnantajan on vuosilomasta määrätessään noudatettava vuosiloman ajankohtaa koskevia säännöksiä.

Voiko työnantaja määrätä pitämään talviloman jo kesällä valmiuslakiin vedoten?

Asetusten voimassaoloa ei ole jatkettu siltä osin kuin työnantaja sai poiketa vuosiloman antamisajankohtaa koskevista määräyksistä. Näin ollen lomia ei voida tälläkään perusteella määrätä pitämään etukäteen, vaan talviloma annetaan vasta talvilomakaudella. Poikkeuksia ei voitu aiemminkaan soveltaa esimerkiksi lomautustarpeen vuoksi tai lomautusten sijaan.

Huomaa, että valmiuslakia koskevien asetusten voimassaoloa ei ole jatkettu 15.6. jälkeen.

Miten valmiuslaki voi vaikuttaa irtisanomisaikoihin? 

Terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa työntekijän irtisanoutuessa työnantaja voi pidentää noudatettavaa irtisanomisaikaa työsopimuslain tai työehtosopimusmääräyksen estämättä neljään kuukauteen. 
Poikkeuksen soveltamisen edellytyksenä on, että irtisanomisajan pidentäminen on välttämätöntä väestön terveydenhuollon, vähimmäistoimeentulon tai turvallisuuden vuoksi.  

Huomaa, että valmiuslakia koskevien asetusten voimassaoloa ei ole jatkettu 15.6. jälkeen.

Voidaanko valmiuslain perusteella antaa työmääräyksiä? 

Valtioneuvosto on antanut 25.3. ja 31.3. valmiuslain mukaista terveydenhuollon työvelvollisuutta koskevat asetukset. Asetukset ovat voimassa 26.3.-13.5.2020. Asetusten voimassaoloa ei ole jatkettu 13.5. jälkeen.

Työvelvollisuus tarkoittaa, että työvoimaviranomaisella (TE-toimistolla) on toimivalta antaa työvelvollisuuden piiriin kuuluvalle työmääräys. Terveydenhuollon työvelvollisuuden piiriin kuuluva ja työmääräyksen saanut on velvollinen tekemään välttämätöntä työtä terveydenhuollossa.  

Työvelvollisuuden käyttäminen on viimesijainen keino terveydenhuollon resurssien turvaamiseksi. Työmääräyksin voidaan turvata henkilöstön saaminen pandemiapotilaiden hoitamisessa niissä tehtävissä, joista resursseja on siirretty pois kriittisempiin tehtäviin ja kaikkialla, missä on vaikeuksia riittäviä terveyspalveluja henkilöstön sairastaessa tai potilasmäärien kasvaessa hallitsemattomasti. 

Kuka voidaan valmiuslain perusteella määrätä työhön? 

Huomaa, että työvelvollisuutta koskevien asetusten voimassaoloa ei ole jatkettu 13.5. jälkeen.

Jokainen 
1.Suomessa asuva, jolla on kotikunta Suomessa,  
2.joka toimii terveydenhuollon alalla, on saanut koulutusta tällä alalla ja  
3.joka on 18-67 vuotias,  

on velvollinen tekemään lain tarkoituksen toteuttamiseksi välttämätöntä työtä terveydenhuollossa.  

Terveydenhuollon työvelvollisuus koskee lähtökohtaisesti terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja riittävän pitkälle opinnoissaan edenneitä lääketieteen, farmasian ja terveydenhuollon opiskelijoita. Työvelvollisten piiriä kartoitettaessa viranomainen käyttää lähtökohtana Valviran ylläpitämää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin Terhikkiin merkittyjä henkilöitä.  

Määräys tällaiseen työhön voidaan antaa korkeintaan kahdeksi viikoksi kerrallaan. Määräys voidaan uusia kerran. 

Voidaanko minut määrätä töihin, vaikka olen perhevapaalla? 

Huomaa, että työvelvollisuutta koskevien asetusten voimassaoloa ei ole jatkettu 13.5. jälkeen.

Työmääräystä ei saa antaa mm. henkilölle, joka ei voi työn vaatimaksi ajaksi poistua kotoaan jatkuvaa huolenpitoa tarvitsevan lapsen hoitamisen vuoksi, jos hoitoa ei voida muuten järjestää. 

Voidaanko minut määrätä töihin, vaikka olen omaishoitaja? 

Huomaa, että työvelvollisuutta koskevien asetusten voimassaoloa ei ole jatkettu 13.5. jälkeen.

Työmääräystä ei saa antaa mm. henkilölle, joka ei voi työn vaatimaksi ajaksi poistua kotoaan jatkuvaa huolenpitoa tarvitsevan henkilön hoitamisen vuoksi, jos hoitoa ei voida muuten järjestää. 

Voidaanko minut määrätä töihin, vaikka olen työssä muualla? 

Huomaa, että työvelvollisuutta koskevien asetusten voimassaoloa ei ole jatkettu 13.5. jälkeen.

Jos henkilö on julkisessa virassa tai toimessa taikka tarpeellinen sellaisen julkisen tai yksityisen laitoksen tai yrityksen palveluksessa, jonka toiminnan jatkuminen on poikkeusoloissa välttämätöntä valmiuslain tarkoituksen toteuttamiseksi, häntä ei saa määrätä muuhun työhön, ellei erityinen syy sitä vaadi. 

Entä, jos en voi tehdä määrättyä työtä terveydentilani vuoksi? 

Huomaa, että työvelvollisuutta koskevien asetusten voimassaoloa ei ole jatkettu 13.5. jälkeen.

Työvoimaviranomainen saa antaa työvelvolliselle työmääräyksen vain sellaiseen työhön, jota tämä pystyy kohtuudella tekemään ottaen huomioon hänen ikänsä, terveydentilansa, mahdollinen vammaisuutensa, perhesuhteensa, koulutuksensa, aikaisempi työkokemuksensa sekä tehtäväksi määrättävän työn luonne.  

Jos työvelvolliselle ei voida antaa määräystä kokopäivätyöhön, hänet voidaan määrätä tekemään työtä osa-aikaisesti. Jos työvelvollinen vetoaa siihen, ettei hän terveydellisistä syistä voi tehdä työmääräyksessä mainittua työtä, hänen on esitettävä luotettava selvitys terveydentilastaan työvoimaviranomaisen asettamassa kohtuullisessa määräajassa. 

Voidaanko minut määrätä työssäkäyntialueen ulkopuolelle töihin? 

Huomaa, että työvelvollisuutta koskevien asetusten voimassaoloa ei ole jatkettu 13.5. jälkeen.

Alle seitsemänvuotiaan tai pysyvästi taikka pitkäaikaisesti sairaan lapsen huoltajalle saadaan antaa työmääräys työssäkäyntialueen ulkopuolelle vain, jos maanpuolustuksen kannalta tärkeän tuotannon ylläpitäminen sitä henkilön erityinen koulutus tai muu siihen rinnastettava syy huomioon ottaen välttämättä vaatii.  

Henkilön työssäkäyntialue ulottuu 80 kilometrin etäisyydelle hänen tosiasiallisesta asuinpaikastaan.  

Miten työmääräys annetaan? 

Huomaa, että työvelvollisuutta koskevien asetusten voimassaoloa ei ole jatkettu 13.5. jälkeen.

Työvelvollisen tulee tietojen antamista ja työhön määräämistä varten kutsusta ilmoittautua asuin- tai oleskelupaikkansa työvoimaviranomaiselle. Työvoimaviranomaisen kutsu voidaan antaa tiedoksi postitse kirjeellä tai tiedonantona viranomaisen verkkosivuilla ja tarpeen vaatiessa sanomalehdessä. 

Ilmoittautumisen perusteella työvoimaviranomainen antaa työvelvolliselle työmääräyksen, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot: 
1) työvelvollisen nimi; 
2) työnantajan nimi; 
3) työpaikan osoite; 
4) tehtävä; 
5) ajankohta, jolloin työvelvollisen tulee ottaa työvelvollisuustyö vastaan. 

Millä ehdoin määrättyä työtä tehdään? 

Huomaa, että työvelvollisuutta koskevien asetusten voimassaoloa ei ole jatkettu 13.5. jälkeen.

Henkilö, jonka työvoimaviranomainen määrää tekemään työvelvollisuustyötä työtä vastiketta vastaan työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena, on työvelvollisuussuhteessa. 

Työvelvollisuussuhteessa sovellettavat ehdot määräytyvät työnantajaa sitovan työehtosopimuksen tai virkaehtosopimuksen mukaan. Jollei tällaista työehtosopimusta ole, työvelvolliselle on maksettava palkka, joka kohtuudella vastaa hänen suoritettavakseen määrättyjä tehtäviä. 

Työvelvollisuussuhteessa ja sen perusteella suoritettavassa työssä on muutoin soveltuvin osin noudatettava vastaavasti, mitä työ- tai virkasuhteesta ja sen perusteella suoritettavasta työstä on säädetty tai sovittu. 

Työvelvollisuussuhteen aikana henkilön työ- tai virkasuhde, jossa hän oli välittömästi ennen työvelvollisuuden alkamista, jatkuu keskeytymättä. Keskeytysaikaa pidetään työhön rinnastettavana aikana laskettaessa sellaisia työ- tai virkasuhteen perusteella määräytyviä muita kuin palkkaan ja vuosiloman ansaintaan kohdistuvia etuuksia, joiden saamisen perusteena on työssäoloehto. 

Työvelvollisella on oikeus työvelvollisuuden päätyttyä palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä, jossa hän oli ennen työvelvollisuuden alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, työvelvolliselle on tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen tai palvelussuhteen mukaista työtä ja, jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta sopimuksen mukaista työtä. 

Mitä tapahtuu, jos en noudata työmääräystä? 

Huomaa, että työvelvollisuutta koskevien asetusten voimassaoloa ei ole jatkettu 13.5. jälkeen.

Jos laiminlyö valmiuslain nojalla määrätyn työvelvollisuuden tahallaan tai huolimattomuudesta, syyllistyy valmiuslakirikkomukseen. Rikkomuksesta on säädetty rangaistukseksi sakkorangaistus.  

Mitä muuta valmiuslaista on otettu käyttöön? 

Huomaa, että valmiuslakia koskevien asetusten voimassaoloa ei ole jatkettu 15.6. jälkeen.

Valtioneuvosto on muun muassa ilmoittanut lisäävänsä sosiaali- ja terveydenhuollon kapasiteettia julkisella ja yksityisellä sektorilla. Samanaikaisesti vähennetään kiireetöntä toimintaa. Yksityisen sektorin kapasiteetti otetaan yhteiseen käyttöön tarpeen mukaan. 
Käyttöön otetun valmiuslain 86 §:n mukaan väestön sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamiseksi tarkoitetuissa poikkeusoloissa sosiaali- ja terveysministeriö sekä toimialueellaan aluehallintovirasto voi päätöksellään velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikön: 

1) laajentamaan tai muuttamaan toimintaansa; 
2) siirtämään toimintansa kokonaan tai osaksi oman toimialueensa tai sijaintipaikkansa ulkopuolelle taikka järjestämään toimintaa myös toimialueensa ulkopuolella; 
3) sijoittamaan hoidon tai huollon tarpeessa olevia henkilöitä toimintayksikköönsä siitä riippumatta, mitä asiasta on säädetty, määrätty tai sovittu; 
4) luovuttamaan toimintayksikön tai osan siitä valtion viranomaisten käyttöön. 
Käyttöön otetun valmiuslain 88 §:n mukaan kunta voi luopua terveydenhuoltolaissa säädettyjen kiireettömän hoidon määräaikojen noudattamisesta, sosiaalihuoltolaissa tarkoitetuista palvelutarpeen arvioinneista ja varhaiskasvatuslain päivähoidon järjestämistä koskevista tehtävistä sekä terveydensuojelulain mukaisista tehtävistä. 
 
Lisätietoja saat ERTOn työsuhdeneuvonnasta.