Loman pitäminen

Eikö ongelma ratkennut? Neuvomme selkokielellä! Jäsenet: 09 613 231 Eikö ongelma ratkennut? Neuvomme selkokielellä! Jäsenet: 09 613 231

Lomapäivät

Vuosilomaa pidettäessä sitä kuluttavat vain arkipäivät. Vuosilomalain mukaan arkipäiviä ovat kaikki muut päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Lauantai katsotaan arkipäiväksi, joten se kuluttaa lomaa. Jos työntekijä pitää lomaa kokonaisen viikon maanantaista sunnuntaihin, lomaa kuluu kuusi päivää, eli päivät ma-la kuluttavat lomaa riippumatta siitä, tekeekö työntekijä koskaan töitä lauantaina.

Ns. lauantaisääntöä laki ei tunne. Ainoastaan vuosiloman ajankohta ratkaisee sen, kuinka monta lauantaita lomaan kuuluu. Lomaan ei siis tarvitse sisältyä tiettyä määrää lauantaipäiviä.

Esimerkkejä

Työntekijä piti vuosilomaa 13.-19.2.2012 (ma-su). Kyseisellä viikolla kaikki muut päivät olivat arkipäiviä paitsi sunnuntai. Lomaa kului kuusi päivää: Päivät maanantaista lauantaihin kuluttivat lomaa, mutta sunnuntai ei.

Työntekijä piti lomaa 2.4.-15.4.2012. Kyseisille viikoille sattuivat pääsiäisen pyhät. Pitkäperjantai ja 2. pääsiäispäivä eivät kuluttaneet lomaa, koska ne ovat kirkollisia juhlapäiviä. Pääsiäislauantai ei kuluttanut lomaa, koska se ei vuosilomalain mukaan ole arkipäivä. Sunnuntai 15.4. ei kuluta lomaa, koska e on sunnuntaipäivä. Lomaa kului yhteensä yhdeksän päivää.

Työntekijä pitää vuosilomaa 18.6.-24.6.2012. Kyseisellä viikolla on juhannus. Juhannusaatto ei vuosilomalain mukaan ole arkipäivä. Juhannuspäivä taas on kirkollinen juhlapäivä. Näin ollen juhannusviikolla arkipäiviä ovat ainoastaan päivät ma-to ja lomaa kuluu siten neljä päivää.

Lomakausi

Lomakausi alkaa 2.5. ja päättyy 30.9. Vuosilomasta 24 päivää annetaan lomakaudella (kesäloma) ja sen ylittävä osa ajalla 1.10. - 30.4. (talviloma).

Loman ajankohta

Työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen (esim. luottamusmiehelle) vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Työnantajan on lisäksi noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittelussa.

Työnantajan on kuultava työntekijää ennen loman määräämistä. Ellei loman ajankohdasta päästä yksimielisyyteen, työnantaja määrää, milloin loma pidetään.

Kesä- ja talviloma on annettava pääsääntöisesti yhdenjaksoisina. 12 arkipäivää ylittävä kesäloman osuus voidaan jakaa pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa, jos jakaminen on välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi.

Lomasta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, on loman ajankohta kuitenkin ilmoitettava työntekijälle vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.

Vuosiloman sijoittaminen työntekijän vapaajaksolle

Työnantaja ei saa määrätä vuosilomaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä ilman työntekijän suostumusta, jos tämä johtaa lomapäivien lukumäärän vähenemiseen. Kolmea päivää tai sitä lyhyempää lomanosaa ei saa ilman työntekijän suostumusta sijoittaa niin, että yksikään lomapäivistä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi.

Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työntekijän äitiys- tai isyysvapaan ajaksi. Jos vuosilomaa ei voida antaa äitiys- tai isyysvapaan vuoksi lomakautena, on loma annettava kuuden kuukauden kuluessa äitiys- tai isyysvapaan päättymisestä.

Sairastuminen lomalla

Jos työntekijä on lomansa alkaessa sairauden tai synnytyksen vuoksi työkyvytön ja hän on ilmoittanut siitä työnantajalle, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Edellytyksenä on, että työntekijä ilmoittaa työkyvyttömyydestään ja pyytää siirtoa. Työkyvyttömyys on tarvittaessa osoitettava luotettavalla selvityksellä, yleensä lääkärintodistuksella.

Vuosilomalakia on muutettu 1.4.2016 lukien siten, että työntekijän tullessa työkyvyttömäksi vuosilomansa aikana, 6 ensimmäistä lomapäivää ovat omavastuupäiviä. Tämä käytännössä tarkoittaa yhtä lomaviikkoa. Työtekijän on viivytyksettä pyydettävä loman  siirtoa. Työnantajan on kuitenkin huolehdittava, että omavastuupäivät eivät vähennä työntekijän oikeutta neljän viikon lomaan. EU:n työaikadirektiivi takaa työntekijälle vähintään 4 viikon vuotuisen loman täydeltä ansaintavuodelta.

Joissakin työehtosopimuksissa, kuten ERTOn ja AVAINTA ry:n (entisen Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen PTY:n) sekä YTHS:n kanssa solmituissa työehtosopimuksissa, on 1.4.2014 lukien sovittu siirto-oikeudesta kaikesta lomasta työkyvyttömyyden osalta samoin edellytyksin kuin edellä kerrottiin. Kaiken loman voi siis sairastuttuaan siirtää sitä pyytämällä heti sairastumisesta lukien. 

Lakisääteistä 2 tai 2,5 arkipäivän kuukausikertymää pidempien lomien siirrosta voidaan sopia työehtosopimuksilla. 

Pääsääntö sairaudelle siis on, että ennen lomaa alkaneen työkyvyttömyyden vuoksi koko loma on siirrettävä, jos sairastuu loman jo alettua, kuuden päivän omavastuu, jolta lomaa ei tarvitse siirtää. Käytäntö tulee myöhemmin osoittamaan miten lain 4 viikon vuosiloman minimi tullaan toteuttamaan.

Omavastuupäivät voivat kertyä myös yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä. Tämän vuoksi myös viikkoa lyhyemmistä sairastumisista kannattaa ilmoittaa työnantajalle välittömästi.

MO

Tarvitsetko lisätietoa? Jäsenenämme voit aina soittaa Työsuhdeneuvontaan ».

Siirry jäsenhakemukseen

Oliko tämä artikkeli sinulle hyödyllinen?KylläEi
Emme voineet vastaanottaa palautettanne. Kokeile hetken kuluttua uudelleen.
Kiitos palautteestasi!