Vuosiloman kertyminen poissaollessa

Työssäolon veroinen aika

Työssäolon lisäksi työssäolon veroinen aika kerryttää vuosilomaa vuosilomalain mukaisissa puitteissa. Työssäolon veroisena pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Tällainen poissaolo on kyseessä esimerkiksi silloin, kun työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle palkan työnteon estyessä työnantajasta tai jostain ulkoisesta syystä johtuen.

Vuosilomalaissa on lista työtunneista/työpäivistä, jotka luetaan työssäolon veroisiksi vuosiloman ansainnan kannalta. Työssäolon veroista aikaa ovat esimerkiksi

  • oma vuosiloma

  • poissaolo sairauden, tapaturman ja lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi enintään 75 työpäivän ajan lomanmääräytymisvuotta kohti. Jos poissaolo kestää pidempään, vuosiloman ansainta lakkaa. Jos poissaolo jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, pidetään kyseisen poissaolon osalta työssäolopäivien veroisina yhteensä enintään 75 päivää. 75 työpäivän enimmäispituus ei siis ala alusta lomanmääräytymisvuoden vaihtuessa.

  • erityisäitiysvapaa, tilapäisen hoitovapaa ja pakottavista perhesyistä tapahtuva poissaolo. Pakottavilla perhesyillä tarkoitetaan sellaista poissaoloa, joka vaatii välttämättä työntekijän välitöntä läsnäoloa hänen perhettään kohdanneen sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta-arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

  • äitiys- ja vanhempainvapaa sekä isyys- ja vanhempainvapaa enintään 156 arkipäivän ajan lasta kohden. 156 arkipäivää vastaa kuutta kuukautta. Kuuden kuukauden vuosilomaoikeus näiden perhevapaiden ajalta koskee sekä lapsen isää että äitiä. Hoitovapaan aikana työntekijä ei ansaitse vuosilomaa.

  • opintovapaa enintään 30 työpäivän ajan lomamääräytymisvuodessa edellyttäen, että työntekijä palaa töihin opintovapaan päättyessä.

  • kokoaikaisen lomautuksen ajalta ensimmäiset 30 työpäivää tai jos työntekijä on 35 tunnin lomanansaintasäännön piirissä, ensimmäiset 42 kalenteripäivää. Jos lomautus keskeytyy ja jatkuu myöhemmin uudelleen siten, että työntekijä tekee lomautuksen aikana yhdenkin työpäivän, alkaa 30 työpäivän tai 42 kalenteripäivän lomaa kerryttävä jakso uudelleen alusta. Jos lomautus toteutetaan työaikaa lyhentämällä, vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajan kerrallaan. Jos lyhennetty työviikko jatkuu uuden lomanmääräytymisvuoden puolelle, kuuden kuukauden vuosiloman ansaintajakso alkaa uudestaan.

    14 päivän säännön osalta työssäolon veroisten työpäivien pituudella ei ole merkitystä, aivan kuten ei ole työssäolopäivienkään pituudella. 35 tunnin säännön piirissä olevien osalta työssäolon veroista aikaa ovat kaikki ne tunnit, jotka työntekijä sopimuksen mukaan olisi ollut töissä ilman poissaoloa.


Esimerkki:
Työntekijän työsuhde on alkanut 1.1.2010. Häneen sovelletaan 14 päivän lomanansaintasääntöä. Hän on ollut 7.4.2014-30.8.2014 sairauslomalla ja palannut töihin 1.9.2014 lähtien.

Työntekijälle on kertynyt vuosilomaa sairausloman aikana 75 työpäivän ajan. Koska työntekijän työaika on töissä ollessa ma-pe, viikossa on viisi työpäivää. 75 työpäivää on täyttynyt sairausloman aikana 28.7.2014. Sen jälkeen työntekijä ei enää ansaitse sairausloman aikana vuosilomaa. Palattuaan töihin työntekijä alkoi ansaita lomaa normaalisti.

Työntekijälle on kertynyt lomanmääräytymisvuonna 1.4.2014-31.3.2015 vuosilomaa seuraavasti: Huhti-, touko- ja kesäkuu 2014 kerryttivät vuosilomaa normaalisti. Heinäkuussa 2014 työntekijä on vielä ansainnut lomaa, koska 75 työssäolon veroista päivää täyttyi vasta 25.7.2014, joten heinäkuussa on 14 työssäolon veroista päivää. Elokuulta työntekijä ei ansainnut vuosilomaa lainkaan. Syyskuussa 2014 työntekijän palattua töihin loman ansainta palautui normaaliksi.

Työntekijälle on siis kertynyt vuosilomaa yhteensä 27,5 päivää (11 x 2,5 = 27,5). Täysi loma olisi ollut ilman sairaslomaa 12 kk x 2,5 eli 30 pv, nyt esimerkissä hän menettää elokuun kertymän 2,5 päivää. Vuosiloma kuitenkin aina pyöristetään lähimpään täyteen päivään ylöspäin, joten henkilön lomaoikeus tuolta lomavuodelta on 28 päivää.

Oikeus lisävapaapäiviin sairaustapauksessa

Työntekijä saa 1.4.2019 alkaen vuosilomaa täydentäviä lisävapaapäiviä, jos hänen täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa vuosiloma alittaa 24 päivää sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi.

Työntekijä voi saada lisävapaapäiviä enintään 12 kuukauden yhtäjaksoiselta poissaolojaksolta. Poissaolon yhdenjaksoisuuden katkaisevat poissaolojaksojen väliin sijoittuvat työssäolopäivät tai -tunnit, jotka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen. Yhdenjaksoisuutta eivät kuitenkaan katkaise sellaiset työssäolopäivät tai -tunnit, joiden aikana työntekijä työskentelee osasairauspäivärahalla.

Lisävapaapäivien antamiseen sovelletaan vuosiloman antamista koskevia säännöksiä. Työntekijälle maksetaan lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa vastaava korvaus, vaikka lisävapaapäivät eivät ole vuosilomapäiviä. Korvaus maksetaan myös työsuhteen päättyessä, jos työntekijällä on pitämättömiä lisävapaapäiviä.

Lisävapaapäivät ja niiltä maksettava korvaus on kirjattava erikseen vuosilomakirjanpitoon. Käytännössä lisävapaapäivät tulevat ensimmäisen kerran pidettäviksi kesällä 2020.