Ihmiset eivät ole vain numeroita!

Muutos lisää todennäköisesti työsopimusten perusteetonta ketjuttamista ja siten työelämän epävarmuutta sekä vähentäisi toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti nuoriin ja naisiin. Muutos voi lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää, sillä nykyisinkin merkittävä osa syrjintätilanteista liittyy määräaikaisiin työsuhteisiin.

Nykyisin lomautusilmoitusaika on lain mukaan 14 päivää. Ilmoitusaika on kirjattu myös osaan työehtosopimuksia. Työntekijän varautumisaika toimeentulon heikkenemiseen lyhenee. Samalla puututaan työehtosopimusosapuolten sopimusautonomiaan, kun lailla vaikutetaan olemassa olevien sopimusten sisältöön.

Muutos on kohtuuton tulonmenetys työntekijälle ja lisää sairaana töihin tulemista.

Muutos heikentää merkittävästi työsuhdeturvaa.

Tällä hetkellä yhteistoimintalakia sovelletaan vähintään 20 työntekijän yrityksiin. Muutos jättää valtaosan työpaikoista työntekijöiden ja työnantajien yhteistoiminnan ja työelämän kehittämisen ulkopuolelle, sekä heikentää työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia yrityksissä. STTK on esittänyt soveltamisalan laskemista 10 työntekijään.

Irtisanomisia koskevien muutosneuvottelujen vähimmäisneuvotteluaikoja leikattaisiin puolella, mikä heikentää merkittävästi neuvotteluiden merkitystä ja mahdollisuutta käydä aitoa keskustelua irtisanomisten vaihtoehdoista.

Takaisinottovelvollisuus on nyt neljä tai kuusi kuukautta työsuhteen keston mukaan. Muutos heikentää työsuhdeturvaa. Kirjaus puuttuu myös työehtosopimusosapuolten sopimusautonomiaan. 

Muutos kurittaa erityisesti heitä, joille uudelleentyöllistyminen on eri syistä vaikeaa. Muutos voi johtaa työttömien ”luukuttamiseen”, koska he saattavat joutuvat hakemaan myös muita sosiaaliturvaetuuksia toimeentulonsa turvaamiseksi. 

Muutos hankaloittaa mahdollisuutta päästä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin ja lisää toimeentulo-ongelmia työttömyyden aikana. Yhdessä määräaikaisuuksien helpottamisen kanssa tämä voi myös vahvistaa työelämän epävarmuutta ja siirtää työttömiä muiden sosiaaliturvaetuuksien piiriin.

Muutos heikentää osalla työttömyysturvan tasoa ja on erityisen ongelmallinen pienituloisille ja epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleville.  Muutos lisää toimeentulo-ongelmia ja johtaa työttömien ”luukuttamiseen”, koska he saattavat joutuvat hakemaan myös muita sosiaaliturvaetuuksia toimeentulonsa turvaamiseksi.

Muutokset heikentävät työttömyysturvan tasoa ja on erityisen ongelmallinen pienituloisille ja epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleville. Muutokset lisäävät toimeentulo-ongelmia.

Muutos heikentää perheellisten toimeentuloa. Lisäksi se voi vaikeuttaa TES-neuvottelujen vanhempainvapaan palkallisesta jaksosta sopimista.

Koska aikuiskoulutustuki tukee opintojen aikaista toimeentuloa, muutos heikentää erityisesti keski- ja pienituloisten työikäisten mahdollisuuksia päivittää osaamistaan työuran aikana.

Muutos poistaa tärkeän työntekijän jaksamista ja työuran huokoistamista tukeneen edun, jota ovat käyttäneet erityisesti pitkän työuran tehneet naiset.

Sääntelyn sisällöstä ei ole vielä tarkempaa tietoa, mutta muutos voi tarkoittaa merkittävää lakko-oikeuden rajoitusta sote-sektorilla.

Tavoite on rajata kansalaisten oikeutta osoittaa mieltään muun muassa työ- ja sosiaalilainsäädännön muutoksista. Poliittisia lakkoja on ollut Suomessa erittäin harvoin, lakko-oikeutta on käytetty maltillisesti ja tarvetta rajoituksille ei ole.

Lakko-oikeutta rajataan selvästi. Erilaiset menettelyyn liittyvät ja sisällölliset rajoitukset työtaisteluoikeuden käytössä voivat johtaa siihen, että lakko-oikeus käytännössä heikkenee merkittävästi.

Kirjaus merkitsee huomattavaa korotusta hyvityssakkoihin. Usein laittomissa lakoissa on kyse surulakoista, joissa työntekijät reagoivat esimerkiksi yritysten kaavailemiin mittaviin irtisanomissuunnitelmiin tai työehtojen heikentämiseen.  

Lakko on työtaistelutoimenpide, josta yleensä päättää liitto tai jäsenyhdistys. Seuraamuksia ei tule kohdistaa yksittäisiin henkilöihin.

Jatkossa sopijaosapuolena paikallisessa sopimisessa ei tarvitse olla liiton kouluttama luottamusmies. Riski on, että sopimisella alitetaan lain ja työehtosopimusten turvaama työehtojen vähimmäistaso ja päädytään työehtojen kurjistamiseen perustuvaan epäterveeseen kilpailuun työmarkkinoilla. Epäselvää on, miten työntekijöiden puolesta neuvottelevan henkilöstöedustajan toimintaedellytykset ja osaaminen turvataan, miten sopimuksia koskevat riidat ratkaistaan tai kuka maksaa riitojen ratkaisusta aiheutuvat kustannukset.