Yrittäjät

Oman työn hinnoittelussa pitää huomioida monia kulueriä:

•    arvonlisävero ja työnantajamaksut (vakuutukset, eläketurva, työterveyshuolto)
•    materiaalit ja tarvikkeet
•    matkakulut, työvälineet, työtilat, puhelin- ja internetyhteys
•    markkinointikulut ja ammattitaidon ylläpitoon liittyvät koulutukset
•    loma- ja sairausajan toimeentulo
•    muut kulut.

Mieti paljonko haluaisit tienata kuukaudessa tai vuodessa ja laske, kuinka paljon sinun pitäisi laskuttaa, jotta kulujen jälkeen jäisi haluamasi summa käteen. Voit halutessasi käyttää apuna toimialakohtaisia palkkasuosituksiamme.

Tuntihinnoittelu

Tuntihinnoittelu on freelancerille järkevä vaihtoehto. Tuntihinnoittelun haaste on siinä, että se on asiakkaalle vaikeasti ostettava. Asiakkaan pitää tietää tarkasti, kuinka kauan tietyn projektin valmistumiseen kuluu aikaa.

Freelancer on yrittäjä, joten kaikki työnantajamaksut on maksettava palkkioihin. Sivukuluihin menee keskimäärin 50 % laskutuksesta. Esimerkiksi kuluttajalle myydystä 50 euron palvelusta jää työntekijälle 20 % veroprosentilla vain noin 22 euroa. Freelancer-journalistin yleinen tuntiveloitus on 74–85 €, graafisen suunnittelijan 84 € ja liikunnanohjaajan 33–43 € (palkkioon lisätään alv 25,5 %).

Tuntihinnoittelu voi olla järkevä laskutusperuste esim. alihankintasopimuksissa, joissa laskuttaja työskentelee yrityksen omissa tiloissa. Tällöin asiakas ostaa palveluntarjoajan osaamisen käyttöönsä tietyksi ajankohdaksi. Malli toimii parhaiten silloin, kun tehtävät työt ovat standardoituja eli sellaisia, joille voidaan odottaa sama tuotto jokaiselta tunnilta. Malli on yleinen esimerkiksi IT-alalla ja kaupan alalla.

Urakkahinnoittelu

Urakkahinnoittelu on tuntihinnoittelua helpompi ostaa. Esimerkiksi valokuvaajan palveluita on helppo ostaa yhdellä valmiilla hinnalla. Koska kuvauksen lisäksi aikaa kuluu mm. kuvien käsittelyyn, kannattaa laskea projektiin kuluva aika ja tehdä tästä pakettitarjous.

Urakkahinnoittelu vaatii työn toteuttajalta enemmän tietoa ja osaamista, ja pitää osata arvioida tarkasti kuinka pitkä aika työn parissa kuluu. Myös yllätyksiin pitää varautua. Välillä projekteihin menee odotettua enemmän aikaa. Joskus projekti sujuu arvioitua nopeammin. Vaihtelu tasaantuu kokemuksen karttuessa. Laske silti tarkasti jokaiseen projektiin kulunut aika - jos niihin kuluu aina suunniteltua enemmän aikaa, hinnoittelua pitää korjata nopeasti.

Freelancerina toimiva graafinen suunnittelija hinnoittelee työnsä yleensä joko tuntien tai projektin mukaan. Hintaan vaikuttavat työn vaativuus, käyttötarkoitus, käyttöoikeuden laajuus sekä koulutus, kokemus ja oma osaamistaso.

Hinnoittelu kannattaa tuotteistaa valmiiksi paketeiksi. Asiakkaan on helpompi ostaa paketteja, mutta niitä on myös helpompi myydä. Kun sinulla on valmiina pakettihinnasto, et joudu aloittamaan hinnanmääritystä alkupisteestä ja kuluttamaan huomattavasti työaikaasi tarjouspyynnön saadessasi

Alihinnoittelu

Muista huomioida kaikki kulut laskutussummassa. Hinnoittele realistisesti ja niin, että saat työt tehtyä laadukkaasti. Jos asiakkaalla on kiire ja hän pyytää mahdotonta aikataulua, älä ajattele että joustat ja valvot yösi ilmaiseksi. On normaalia pyytää suurempaa palkkiota kiireaikataulusta. Kirjaa omaan hinnastoosi esim. 20 % kiirelisä.

Valitettavan usein omaa työtään myyvät henkilöt laskevat hintoja saadakseen asiakkaan. Tavoitteena on hankkia asiakassuhde, joka tuottaa pitkällä aikavälillä enemmän rahaa. Alinta hintaa etsivät asiakkaat valitsevat kuitenkin aina alimman hinnan. He voivat ottaa edullisen tutustumistarjouksen, mutta eivät osta palvelua enää normaaliin hintaan. Alihinnoittelu tuhoaa alan!

3. Itsensä työllistäjän eläketurva

Työntekijä vai yrittäjä?

Ansiotyötä tekevät ovat työeläkelain näkökulmasta aina joko työntekijöitä tai yrittäjiä. Työntekijän työnantaja ottaa eläkevakuutuksen (TyEL) eli kun työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät (työtä korvausta vastaan toiselle tämän johdon ja valvonnan alaisena). Yrittäjän on itse järjestettävä vakuutus (YEL, MYEL) eli kun tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa. Muu kuin ansiotarkoituksessa tehty työ tai pelkkä yrityksen omistaminen ei kuulu eläkelakien piiriin. Henkilö voi tehdä työtä samanaikaisesti sekä työntekijänä että yrittäjänä.

Se, onko henkilö työntekijä vai yrittäjä, ratkaistaan työoikeudellisin perustein. Yrittäjä voi olla myös henkilö, jolla ei ole erillistä yritystä tai toiminimeä, tai joka ei tee ammatinharjoittajan veroilmoitusta tai ole kirjanpitovelvollinen. Tarvittaessa Eläketurvakeskus ratkaisee onko henkilö yrittäjä ja itse vastuussa eläkevakuutuksen ottamisesta.

YEL-vakuutus

Yrittäjän pitää ottaa YEL-vakuutus, jos

•    hän on 18–67-vuotias
•    hän tekee työtä yrityksessä
•    yrittäjätoiminta on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 4 kk hänen täytettyään 18 vuotta
•    hänen työtulonsa on vähintään alarajan suuruinen (9 208,43 € vuodessa, 2025)
•    hänen ansiotyönsä ei kuulu muun eläkelain piiriin

YEL-vakuuttaminen tarjoaa vanhuuseläkkeen lisäksi mm. turvaa työkyvyttömyyden varalle.

YEL-työtulo

Lain mukaan työtulon on vastattava sellaista palkkaa, joka olisi maksettava, jos yrittäjän työn tekisi joku toinen yhtä ammattitaitoinen henkilö yrittäjän sijasta tai joka keskimäärin vastaa kyseisestä työstä maksettua korvausta. Työtulon sopivan tason määritteleminen on tärkeää, koska työtulosta riippuvat sekä eläkkeen määrä että eläkemaksu. Työtulosta maksetaan myös sairausvakuutuksen päivärahat sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat.

4. Yritystoiminnan aloittaminen

Työttömyysturva

Jos olet jäsenemme ja aloitat yritystoiminnan, voit säilyttää jäsenyytesi palkansaajille suunnatussa työttömyyskassassa korkeintaan 18 kuukauden ajan (jälki-suoja).

Jälkisuoja-aikana jäsenmaksu määräytyy ennen yrittäjyyttä tai mahdollista työttömyyttä olleen palkkatulon, ei yritystulon mukaan. Jälkisuoja-ajalla olevan yrittäjäjäsenen jäsenmaksu on tänä vuonna 1,25 % ennakonpidätyksen alaisesta yrittäjyyttä tai mahdollista työttömyyttä edeltäneestä palkkatulosta, kuitenkin vähintään 10 ja enintään 44 €/kk.

Huomioitavaa:

• Yrittäjän työssäoloehto ei kerry palkansaajakassassa, joten jäsenyyden siirtäminen yrittäjäkassaan on suositeltavaa. Jos vaihdat työttömyyskassaa, sinun tulee liittyä uuteen kassaan kuukauden sisällä siitä, kun eroat vanhasta, jotta säilytät kertyneen oikeuden päivärahaan.
• Jos liityt yrittäjäkassaan kolmen kuukauden sisällä yritystoiminnan aloitettuasi, saat mukaasi palkansaajakassassa kertyneen työssäoloehdon edellyttäen, että jäsenmaksut ovat suoritettu eropäivään asti.
• Yrittäjäkassan jäsenmaksu on sidottu siihen, mitä YEL:iin on ilmoitettu tuloiksi. Yrittäjäkassan jäsenyysehto on 15 kk. Päivärahaa saadakseen on yleensä lopetettava yritys.

Jos yritystoimintasi jatkuu jälkisuoja-ajan jälkeen, sinun on siirryttävä yrittäjille suunnatun työttömyyskassan jäseneksi. Yrittäjien työttömyysturva-asioita hoitaa Yrittäjäkassa.

Lisätietoja yrittäjän työttömyysturvasta löydät Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön sivuilta ja Yrittäjäkassan sivuilta.