Terveyspalvelualan työehtosopimus

2025

Työntekijöiden 31.8.2025 voimassa olevia henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.9.2025 lukien 2,5 prosentin yleis- ja taulukkokorotuksella.  

Työehtosopimus on voimassa 30.4.2026 saakka, joten tulevien vuosien palkankorotuksista neuvotellaan keväällä 2026.

Terveyspalvelualalla noudatetaan työn vaativuuteen perustuvaa palkkausjärjestelmää. Jokaisesta tehtävästä laaditaan tehtävänkuvaus, jonka perusteella tehtävän vaativuusryhmä (1–5b) arvioidaan. Työehtosopimuksessa on määritetty kullekin vaativuusryhmälle vähimmäispalkka.

Lisäksi työpaikalla määritellään tehtäväkohtaiset erityistekijät ja -vastuut, joista maksetaan erityistekijälisää. Nämä kaksi palkanosaa muodostavat yhdessä tehtäväkohtaisen palkan.

Lisäksi työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa esim. hyvän työssä suoriutumisen perusteella. Työntekijälle maksetaan kuitenkin vähintään henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaista osaa, joka on hyväksi luetun työkokemuksen määrästä riippuen 0–11 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkasta.

Erityistekijälisien ja henkilökohtaisen lisän maksuperusteet tulee olla luottamusmiehellä ja henkilöstöllä tiedossa ja niiden tulee olla nähtävillä työpaikalla. Lisäksi työpaikalla tulee olla nähtävillä erityistekijälisän saajien lukumäärä, erityistekijälisien euromäärät ja jakautuminen eri ammattinimikkeiden välillä.

​​​​​​​Työehtosopimuksen palkkausta koskevat määräykset löytyvät työehtosopimuksen palkkasopimuksesta, joka on tessin liitteenä 1. Palkkausjärjestelmän soveltamisohjeet on yhdistetty osaksi palkkasopimusta, minkä toivotaan helpottavan palkkausjärjestelmän oikeaa soveltamista. Vähimmäispalkkataulukot ovat liitteessä 2. Lisäksi liitteestä 3 löytyy mallitehtävänkuvaus. 

Terveyspalvelualalla on käytössä kolmea eri työaikamuotoa. Työaikamuoto vaikuttaa siihen, minkä pituisia työpäiviä ja työviikkoja työvuorolistalle voidaan suunnitella ja siihen, miten ylityöt lasketaan. Työaikoja koskevat määräykset löydät tessin 6 §:stä. 

1. Jaksotyöaika

Jaksotyöaikaa voidaan soveltaa sairaaloissa sekä terveyskylpylöiden, kuntoutuslaitosten ja lääkäriasemien ympäri vuorokauden toimivilla vuodeosastoilla ja säännönmukaisesti ympäri vuorokauden toimivilla päivystyspoliklinikoilla sekä hoitokodeissa.

Jaksotyöajassa työntekijän säännöllinen työaika (= työsopimuksessa sovittu työaika) on kolmen viikon pituisena jaksona enintään 114 tuntia 45 minuuttia tai enintään 229 tuntia 30 minuuttia enintään 6 viikon tasoittumisjaksolla. Pidemmän, enintään vuoden pituisen tasoittumisjakson käyttäminen vaatii sopimista paikallisesti tessin 2 §:n ja paikallisen sopimisen liitteen (liite 6) mukaisesti.

Jaksotyöajassa suunnitellun työvuoron pituus voi olla 10 tuntia tai yövuorossa enintään 12 tuntia. Pidempien vuorojen käyttäminen edellyttää sopimista paikallisesti tessin 2 §:n ja paikallisen sopimisen liitteen (liite 6) mukaisesti.

Jaksotyöajasta käytetään myös nimitystä epäsäännöllinen vuorotyö. Jaksotyöajan ero toimisto- ja normaalityöaikaan on esimerkiksi se, ettei jaksotyöajassa kerry vuorokautista ja viikoittaista ylityötä, vaan ainoastaan jaksoylityötä.

Kolmivuorotyöhön rinnastettava jaksotyö

Yksi jaksotyöajan muoto on ns. kolmivuorotyöhön rinnastettava jaksotyö. Kolmivuorotyöhön rinnastettavassa jaksotyössä säännöllinen työaika on enintään 114 tuntia kolmessa viikossa ja 228 tuntia kuudessa viikossa. Tämä normaalia jaksotyötä lyhyempi työaika koskee työtä, jossa on suunniteltu 3–7 yövuoroa kolmessa viikossa tai 5–13 yövuoroa kuudessa viikossa. Kuka tahansa jaksotyötä tekevä voi siten kuulua tähän työaikamuotoon niillä työvuorolistoilla, joihin on suunniteltu tuo tietty määrä yövuoroja. Lyhyempää työaikaa ei kuitenkaan sovelleta niillä työvuorolistoilla, joihin sisältyy arkipyhä.  

Yövuorolla tarkoitetaan vähintään 8 tunnin pituista työvuoroa, josta vähintään 7 tuntia on kello 22–07 välisenä aikana. Tasoittumisjaksoja voidaan käyttää, kuten jaksotyössäkin. 

2. Toimistotyöaika 

Toimistotyöaikaa sovelletaan säännönmukaisesti toimistotöissä työskenteleviin lukuun ottamatta asiakas- ja potilaspalvelutehtävissä olevia.

Toimistotyössä vuorokautinen säännöllinen työaika on enintään 8,5 tuntia, ellei työehtosopimuksen 2 §:n sekä paikallisen sopimisen liitteen (liite 6) mukaisesti ole sovittu paikallisesti enintään 13 tunnin työvuorosta. Viikoittainen työaika on enintään 37,5 tuntia viikossa.

Työnantajan määräyksellä voidaan käyttää viikoittaisen työajan tasoittumisjaksoa, jonka pituus on enintään 12 viikkoa. Pidemmän, enintään vuoden pituisen tasoittumisjakson käyttäminen vaatii sopimista paikallisesti tessin 2 §:n ja paikallisen sopimisen liitteen (liite 6) mukaisesti. Tasoittumisjakso tarkoittaa, että työvuorolistalle suunniteltava viikoittainen työaika voi vaihdella tasoittumisjakson aikana, mutta työvuorolistalle suunniteltavan työajan tulee tasoittumisjakson aikana olla keskimäärin enintään 37,5 tuntia.

3. Normaalityöaika

Työntekijän vuorokautinen säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia, ellei työehtosopimuksen 2 §:n ja paikallisen sopimisen liitteen (liite 6) mukaisesti ole sovittu paikallisesti enintään 13 tunnin työvuorosta. Viikoittainen työaika on enintään 38 tuntia ja 15 minuuttia viikossa.

Työnantajan määräyksellä voidaan käyttää viikoittaisen työajan tasoittumisjaksoa, jonka pituus on enintään 12 viikkoa. Pidemmän, enintään vuoden pituisen tasoittumisjakson käyttäminen vaatii sopimista paikallisesti tessin 2 §:n ja paikallisen sopimisen liitteen (liite 6) mukaisesti. Tasoittumisjakso tarkoittaa, että työvuorolistalle suunniteltava viikoittainen työaika voi vaihdella tasoittumisjakson aikana, mutta työvuorolistalle suunniteltavan työajan tulee tasoittumisjakson aikana olla keskimäärin enintään 38 tuntia 15 minuuttia. 

Lisätyötä voi kertyä vain osa-aikatyöntekijälle. Lisätyön tekeminen on vapaaehtoista. Lisätyötä on siis työ, jota tehdään sovitun, säännöllisen työajan lisäksi. Lisätyötä kertyy ylityörajaan eli kokoaikatyöntekijän täyteen työaikaan saakka. Lisätyö korvataan työntekijälle yksinkertaisella tuntipalkalla tai vain sovittaessa vastaavana palkallisena vapaa-aikana.

Ylityötä on kokoaikatyöntekijällä suunnitellun työvuoron ylittävä työ. Ylityöhön tarvitaan työnantajan ja työntekijän suostumus. Ylityö korvataan lähtökohtaisesti rahana korotetulla tuntipalkalla ja vain sovittaessa se voidaan vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan (=korotettuun vapaa-aikaan). 

Vuosilomista on määräykset työehtosopimuksen 16 §:ssä. Vuosiloman kertymiseen vaikuttaa paitsi työsuhteen pituus, myös palvelusvuosiin laskettava aika (= alan työkokemus). Voit lukea palveluvuosiin oikeuttavasta ajasta tarkemmin työehtosopimuksen liitteenä 1 olevan palkkasopimuksen kohdista 10–16.

Terveyspalvelualan työehtosopimuksen piirissä noudatetaan viisipäivästä vuosilomalaskentaa lain mukaisen kuusipäiväisen vuosilomalaskennan sijaan. Lauantait eivät siis kuluta vuosilomapäiviä.

Vuosiloman kertyminen katsotaan lomanmääräytymisvuosittain (1.4.–31.3.) taulukosta A, B tai C riippuen siitä, kuinka pitkä työsuhde on ja paljonko työntekijällä on palvelusvuosiin laskettavaa aikaa. Taulukon ylimmällä rivillä on täysien lomanmääräytymiskuukausien eli lomaa kerryttävien kuukausien lukumäärä, seuraavalla rivillä työehtosopimuksen mukaisten lomapäivien kertymä.

Jos työntekijälle kertynyt lomaoikeus on taulukon lomapäivä-rivin mukaan enemmän kuin 20 päivää, ansaitsee työntekijä myös lisälomapäiviä. Taulukon alimmalla rivillä on työehtosopimusten ja lisälomapäivien yhteenlaskettu kertymä. Lisälomapäivistä maksetaan lomapalkkaa, mutta ei lomarahaa.

Lomataulukko A

Lomataulukkoa A sovelletaan, jos työntekijän työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti jatkunut alle vuoden nykyisellä työnantajalla, ellei työntekijä muutoin kuulu taulukoiden B tai C piiriin.

Lomataulukko B

Lomataulukkoa B sovelletaan, jos:

• työntekijän työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden tai  
• jos työntekijällä on kaksitoista täyttä lomanmääräytymiskuukautta tai  
• jos työntekijällä on viisi vuotta palvelusvuosiin oikeuttavaa palvelua. 

Lomataulukko C

Lomataulukkoa C sovelletaan, jos työntekijällä on maaliskuun loppuun mennessä palveluslisään oikeuttavaa palvelusaikaa vähintään 15 vuotta.    

Vuosilomaan liittyviä termejä:

• Lomapalkka = vuosiloman ajalta maksettava palkka, jonka suuruus vastaa työntekijän normaalia, säännöllistä palkkaa
• Lomakorvaus = työsuhteen päättyessä maksettava korvaus pitämättömistä lomista, vastaa lomapalkan suuruutta
• Lomaraha = lomarahan suuruus on 50 prosenttia vuosilomapalkasta, ei kuitenkaan lisälomapäivien lomapalkasta. Se maksetaan myös lomakorvauksesta, jos työsuhde on kestänyt vähintään viikon. Lomarahan maksaminen perustuu työehtosopimukseen, laissa ei ole määräyksiä lomarahasta. 

Terveyspalvelualan työehtosopimuksessa on sovittu lakisääteistä pidemmistä sairausajan palkanmaksujaksoista. Työntekijällä on oikeus saada sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta työsuhteen kestosta riippuen palkkansa seuraavasti: 

      
Jos työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai siitä aiheutuneesta sairaudesta, ammattitaudista taikka työtehtävistä johtuneesta väkivallasta on sairausajan palkanmaksujakso 90 kalenteripäivää.

Työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa työnantajalle viipymättä sairauspoissaolostaan ja sen kestosta. Vaadittaessa työntekijän täytyy esittää työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Epidemiatilanteissa on oikeus esittää sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antama todistus.  

Vain niistä työehtosopimuksen määräyksistä, joissa on viittaus paikalliseen sopimiseen, voidaan sopia paikallisesti toisin. Työehtosopimuksen paikallisen sopimisen liitteessä (liite 6) on määräykset siitä, ketkä voivat tehdä paikallisen sopimuksen ja mitä menettelytapoja pitää noudattaa.

Lisäksi työehtosopimuksessa on erikseen mainittu, mistä kohdista työntekijä ja työnantaja voivat keskenään sopia toisin. Tämä sopiminen ei yleensä edellytä erityisiä menettelytapoja, kuten kirjallista sopimista, vaikkakin kirjallinen sopiminen on useimmiten suositeltavaa myöhempien erimielisyyksien välttämiseksi.

Lisäksi työehtosopimuksen liitteessä 4 on työaikapankkimalli, jonka mukaisesti työnantaja ja työntekijä voivat kirjallisesti sopia tiettyjen rahakorvausten säästämisestä työaikapankkiin vapaa-aikana.

Työehtosopimusta paremmista eduista ja ehdoista voidaan aina vapaasti sopia.