Yleinen runkosopimus

Vuosi 2025

Palkkoja korotetaan 1.7.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,0 prosentin yleiskorotuksella. 
Lisäksi 1.7.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta jaetaan 0,5 prosentin yrityskohtainen erä, jonka jakamisesta päättää työnantaja *.

Vuosi 2026

Palkkoja korotetaan 1.6.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,2 prosentin yleiskorotuksella.
Lisäksi 1.6.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta jaetaan 0,7 prosentin yrityskohtainen erä, jonka jakamisesta päättää työnantaja *.

Vuosi 2027

Palkkoja korotetaan 1.6.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,0 prosentin yleiskorotuksella.
Lisäksi 1.6.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta jaetaan 0,4 prosentin yrityskohtainen erä, jonka jakamisesta päättää työnantaja *.
 
 
*) Paikallisesta palkkaratkaisusta sopiminen on vapaaehtoista. Katso tarkemmat edellytykset työehtosopimuksesta.

Liitot sopivat erikseen palkkaperusteista, palkasta ja sen maksamisesta alakohtaisessa runkosopimuksen liittymispöytäkirjassa. Jos työsopimuksessa on sovittu Yleisen runkosopimuksen noudattamisesta, suositellaan työsopimuksessa sopimaan myös jonkin alalle sopivan Erton palkkasuosituksen noudattamisesta. 

Säännöllinen työaika on enintään 7,5–8 tuntia päivässä ja enintään 37,5–40 tuntia keskimäärin viikossa. Jos runkosopimuksen noudattamisesta on sovittu työsopimuksessa ja yrityksessä tehdään niin sanottua enimmäistyöaikaa, tulee työsopimuksessa sopia myös siitä, millä tavoin työaikaa lyhennetään.

Säännöllinen työaika voidaan määritellä keskimääräisesti, jos se on perusteltua yrityksen kausivaihteluista tai vastaavista yrityksen toiminnallisista syistä. Tasoittumisjakson enimmäispituus on 26 viikkoa, jonka aikana viikoittaisen työajan tulee tasoittua sovittuun keskimäärään, eikä se saa ylittää10 tuntia vuorokaudessa, eikä 48 tuntia viikossa.

Alle 4 tunnin pituisia työvuoroja on pyrittävä välttämään. Perusteet poikkeamiselle todetaan työpaikalla työnantajan edustajan ja luottamusmiehen välillä. Toinen viikoittainen vapaapäivä annetaan viikkolepopäivän yhteydessä, ellei työnantajan ja toimihenkilön välillä toisin sovita.

Työehtosopimus sisältää määräykset myös vapaapäivistä, viikkolevosta sekä työaikaa lyhentävistä arkipyhistä, vapunpäivästä ja itsenäisyyspäivästä.

Toimihenkilö saa ruokailutauon lisäksi pitää lyhyen kahvitauon kerran päivässä työnjohdon määräämänä ajankohtana. 

Lisätyötä on työ, jota tehdään työnantajan aloitteesta sovitun työajan lisäksi enintään 8 tuntiin asti päivässä ja 40 tuntiin asti viikossa. Jos yritys noudattaa lakisääteistä enimmäistyöaikaa (8/40) lyhyempää vuorokautista ja viikoittaista työaikaa, maksetaan keskimäärin yli 7,5 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin yli 37,5 tuntia viikossa tehdystä lisätyöstä 50 prosentillla korotettua palkkaa.

Ylityötä on työ, jota tehdään työnantajan aloitteesta yli 8 tuntia vuorokaudessa ja yli 40 tuntia viikossa tai keskimääräistä viikkotyöaikaa sovellettaessa jakson aikana.  Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettua palkkaa. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettua palkkaa.

Sunnuntaina tehdystä ylityöstä maksetaan kuitenkin sunnuntaityökorotuksen lisäksi kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 prosentilla korotettua palkkaa. 

Vuosilomaa ansaitaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Vuosilomaa kertyy 2,5 arkipäivää kuukaudessa, jos työsuhde on kestänyt 31.3.mennessä vähintään vuoden. Jos työsuhde on kestänyt edellä mainittuun päivään mennessä alle vuoden, vuosilomaa kertyy 2 arkipäivää kuukaudessa.

Lomarahan maksaminen perustuu työehtosopimukseen ja sen määrä on 50 prosenttia toimihenkilön vuosilomapalkasta. Tarkemmat määräykset lomarahan maksamisen edellytyksistä ja maksamisajankohdasta löytyvät työehtosopimuksen lomarahaa koskevan otsikon alta. 

Toimihenkilölle maksetaan työehtosopimuksen mukaan sairausajan palkka, jos toimihenkilö on estynyt tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi, eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella. 

Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen 21 päivän kuluessa, katsotaan sairauksien kuuluvan samaan työkyvyttömyysjaksoon ja tällöin sairausvakuutuslain karenssiaika on sairastumispäivä.  

Jos sama sairaus uusiutuu yli 21 päivän kuluttua töihin palaamisesta, sairausajan palkka maksetaan kuin kyseessä olisi uusi sairaus. Palkka maksetaan kuitenkin aina vähintään sairausvakuutuslain mukaiselta karenssiajalta eli sairastumispäivältä sen ollessa työpäivä.

Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen:

1. Työnantaja suorittaa palkan suoraan toimihenkilölle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen saatuaan toimihenkilöltä siihen tarvittavat selvitykset. 
2. Työnantaja maksaa täyden palkan sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä (sairastumispäivää ja sitä seuraavaa 9 arkipäivää). Tämän jälkeisiltä työpäiviltä maksetaan päiväpalkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. 

Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuksen säätämissä rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työaikajärjestelmän syrjäyttämisestä.

Neuvottelu- ja sopijapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa toimihenkilöt yhdessä.  

Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava, mistä työehtosopimuksen kohdasta halutaan sopia ja millä perusteella. Paikallisen sopimuksen muotovaatimuksina on kirjallinen muoto, siitä on käytävä ilmi, ketä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä on sovittu.

Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa. Jälkimmäisessä tapauksessa sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana. Tämän sopimuksen mukainen paikallinen sopimus on annettava tiedoksi työehtosopimuspuolille.