Siirry suoraan sisältöön

Sairaana ei tarvitse tehdä työtä – edes etänä

Etätyö on koronakriisin myötä lisääntynyt selvästi ja työmarkkinoilla on yleistymässä uusi termi, etätyökykyinen.

Nainen hieroo silmiään.
Etätyökykyinen terminä yrittää virheellisesti esittää, että sairastuminen etätyössä ei vaikuttaisi työkykyyn yhtä paljon kuin lähityössä. Ajatus on, että sängyn pohjalta voi aina muutamat sähköpostit hoitaa. Työvälineethän ovat käden ulottuvilla kotona.
 
Tämä on väärin, eikä näin tietenkään voi olla. Järjen käyttö on sallittua, mutta hiipuvia voimia ei pidä rutistaa työkoneen näppäimistölle, vaan työntekijällä pitää olla mahdollisuus levätä. Sairaspoissaolot ovat ministeriön arvion mukaan vähentyneet koronajan etätyöbuumissa noin 30 prosenttia. Toivottavasti taustalla ei ole sitä, että ihmiset tekevät yhä enemmän työtä sairaana. Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimuksen mukaan jo silloin 54 prosenttia palkansaajista oli tehnyt töitä sairaana, ja kasvua oli viisi prosenttiyksikköä viidessä vuodessa.
 
Yhä useampi voi pahoin työelämässämme, ja stressi näkyy tilastoissa. Työkyvyttömyyseläkkeiden suurin syy oli vuonna 2019 ensimmäistä kertaa mielenterveydelliset syyt ja kasvua vuodesta 2016 oli 25 prosenttia.
 
Jos etätyökykyinen-termillä tai vastaavin ajatuksin lisätään entisestään palkansaajien stressiä ja työhön sidonnaisuutta, kiihdytämme matkaamme kohti työnmarkkinoiden rotkoa. Rotkon pohjalla odottavat entisestään pahenevat jaksamisongelmat, pahoinvointi ja yleistyvät työkyvyttömyyseläkkeet.
 
Moni haluaa lisätä etätyön tekemistä myös koronan jälkeen. Etätyö säästää myös työnantajan toimitilakustannuksia, lisää tuottavuutta ja on kestävän kehityksen mukaista. Ertokin on esittänyt osittaista subjektiivista etätyöoikeutta kaikkiin niihin töihin, joissa työtehtävät etätyön mahdollistavat. Mutta etätyön pitää parantaa työssä jaksamista, eikä huonontaa sitä valuttamalla työtä yhä enemmän vapaa-ajalle.
 
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan suomalaiset saivat jo 2019 eniten työyhteydenottoja vapaa-ajallaan koko EU:ssa. Suomalaisista vain 30 prosenttia oli välttynyt tältä edellisen kahden kuukauden aikana, kun EU:ssa keskimäärin vastaava luku oli 59 prosenttia.
 
Annetaanko teillä työkaverin sairastaa rauhassa? Näkyykö yhteisessä kalenterissa, jos joku ei ole töissä? Kunnioitatko sinä työkaverin vapaa-aikaa? Pidetään yhdessä huolta siitä, että työkaveri saa toipua ja pitää vapaansa rauhassa.
Juri Aaltonen
Juri Aaltonen Juri on Erton puheenjohtaja. Hän on työtaistelu- ja työoikeuteen erikoistunut oikeustieteen lisensiaatti, joka harrastaa taloutta ja liikuntaa.

Jaa artikkeli:

Tutustu muihin artikkeleihin