Siirry suoraan sisältöön

Työntekijä, ole tarkkana – kilpailukieltosopimus ei ole aina laillinen

Jos työnantajasi vaatii kilpailukieltosopimusta, kysy perusteita sille. Älä allekirjoita sopimusta heti, vaan mieti asiaa. Pyydä tarvittaessa liiton apua.

Sopimuksen allekirjoittaminen.
Normaalin työsopimuksen ehtoihin kuuluu, ettei työntekijä saa tehdä työsuhteensa aikana sellaista työtä tai toimia tavalla, joka voi haitata työnantajaa. Joskus työnantajalla voi kuitenkin olla erityisen painava syy vaatia erityistä luottamusta työntekijältä myös työsuhteen päättymisen jälkeen ja silloin voidaan kirjoittaa kilpailukieltosopimus.
 

Mikä on kilpailukieltosopimus?

 
Työnantaja ja työntekijä voivat solmia kilpailukieltosopimuksen, jos työnantajalla on erityisen painava syy vaatia, ettei työntekijä tee töitä kilpailijalle tai työskentele omalle yritykselleen samanlaisissa työtehtävissä työsuhteen päättymisen jälkeen.
 
Kun arvioidaan sitä, onko syy erityisen painava, otetaan huomioon esimerkiksi työnantajan toiminnan laatu, onko työnantaja järjestänyt työntekijälle jotain erityiskoulutusta sekä se, tarvitaanko erityistä suojaa liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämiseksi. Samalla huomioidaan työntekijän asema ja tehtävät. Arvio tehdään aina tapauskohtaisesti.
 
Sopimus voidaan yleensä sallia ja sille on perusteet, jos työntekijän työtehtävät liittyvät tuotekehitys- tai tutkimustoimintaan tai muuhun vastaavaan, ja työnantajalla on sellaista tietoa ja osaamista, jota kilpailijoilla ei ole.
 
Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa sitä, missä työntekijä voi työskennellä ja mitä hänen työtehtäviinsä voi kuulua työsuhteen päättymisen jälkeen. Tämä rajoitusaika saa kuitenkin kestää enintään vuoden.
 
Työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle korvausta kilpailukieltosopimuksen mukaiselta rajoitusajalta. Jos rajoitusajaksi on sovittu enintään kuusi kuukautta, korvauksen määrä vastaa 40 prosenttia työntekijän palkasta. Jos rajoitusajaksi on sovittu yli kuusi kuukautta, on työntekijälle maksettava korvaus 60 prosenttia työntekijän palkasta. Korvaukset maksetaan työsuhteen päättymisen jälkeiseltä rajoitusajalta normaaleina palkanmaksupäivinä. 
 
Työntekijä ja työnantajat voivat tehdä kilpailukieltosopimuksen joko työsuhteen alkaessa tai sen aikana. Jos työntekijä rikkoo kilpailukieltosopimusta, seuraus on vahingonkorvaus. Korvauksen suuruus riippuu siitä, miten suuri harmi työnantajalle on työntekijän toiminnasta koitunut. Toinen mahdollisuus on sopia sopimussakosta, jonka määrä saa olla enintään työntekijän kuuden kuukauden palkka.
 

Milloin kilpailukieltosopimus ei ole perusteltu?

 
Jos kilpailukieltosopimus on tehty ilman erityisen painavaa syytä, se on mitätön. Jos esimerkiksi työntekijän tehtävät ovat suorittavan työn tasoisia tai hänelle maksettava palkka ei ole erityisen korkea, sopimus ei ole laillinen. Kilpailukiellon tarkoituksena ei ole rajoittaa tervettä kilpailua, eikä sillä saa estää työntekijää käyttämästä ammattiosaamistaan.
 
Kilpailukielto raukeaa, mikäli työnantaja itse päättää työsuhteen.
 
Työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus irtisanomisaikaa noudattaen. Irtisanomisajan pituuden on oltava vähintään kolmasosa kilpailukieltosopimuksessa sovitun rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Työnantaja ei voi kuitenkaan irtisanoa kilpailukieltosopimusta enää sen jälkeen, kun työntekijä on irtisanonut tai muutoin päättänyt työsopimuksensa.  
 

Mitä kilpailukieltosopimusta vaativalle työnantajalle voi vastata?

 
Kilpailukieltosopimukselle on oltava erityisen painava syy. Suorittavan tason tekijälle, jolle maksetaan tavanomaista palkkaa, ei ole perusteita laatia kilpailukieltosopimusta.
 
Työntekijä voi kysyä työnantajalta perusteita kilpailukieltosopimukselle ja sopimuksen voi ottaa kotiin pohdittavaksi – sitä ei tarvitse allekirjoittaa heti. Kilpailukieltosopimuksella ei saa pelkästään rajoittaa kilpailua tai estää työntekijän siirtymistä toisen palvelukseen.
 
Kilpailukieltosopimus on mitätön, jos se on tehty vastoin työsopimuslakia.
 

Mistä työntekijä saa apua, jos joutuu vaikeaan tilanteeseen asian kanssa?

 
Ennen työsopimuksen allekirjoittamista kannattaa pyytää, että työnantaja selvittää epäselvät kohdat. Tarvittaessa voit olla yhteydessä Erton työsuhdeneuvontaan ja lähettää sopimuksen kommentoitavaksi. Erton jäsenyys kannattaakin säilyttää siltä varalta, että työnantaja alkaa vaatia korvauksia kilpailukiellon rikkomisesta. Tähän asti yhtään Erton jäsenen väitettyä kilpailukiellon rikkomista ei ole tarvinnut viedä oikeuden ratkaistavaksi. Kilpailukielto on saatettu laittaa työsopimukseen vain työntekijän pelottelemiseksi.

Jaa artikkeli:

Tutustu muihin artikkeleihin