Työntekijä, ole tarkkana – kilpailukieltosopimus ei ole aina laillinen
Töissä

Työntekijä, ole tarkkana – kilpailukieltosopimus ei ole aina laillinen

Jos työnantajasi vaatii kilpailukieltosopimusta, kysy perusteita sille. Älä allekirjoita sopimusta heti, vaan mieti asiaa kotona. Pyydä tarvittaessa apua ammattiliitostasi.

Normaalin työsopimuksen ehtoihin kuuluu, ettei työntekijä saa tehdä työsuhteensa aikana sellaista työtä tai toimia tavalla, joka voi haitata työnantajaa. Joskus työnantajalla voi kuitenkin olla erityisen painava syy vaatia erityistä luottamusta työntekijältä myös työsuhteen päättymisen jälkeen ja silloin voidaan kirjoittaa kilpailukieltosopimus.

Mikä on kilpailukieltosopimus?

Työnantaja ja työntekijä voivat solmia kilpailukieltosopimuksen, jos työnantajalla on erityisen painava syy vaatia, ettei työntekijä tee töitä kilpailijalle tai työskentele omalle yritykselleen samanlaisissa työtehtävissä.

Kun arvioidaan sitä, onko syy erityisen painava, otetaan huomioon esimerkiksi työnantajan toiminnan laatu, onko työnantaja järjestänyt työntekijälle jotain erityiskoulutusta sekä se, tarvitaanko erityistä suojaa liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämiseksi. Samalla huomioidaan työntekijän asema ja tehtävät. Arvio tehdään aina tapauskohtaisesti.

Sopimus voidaan yleensä sallia ja sille on perusteet, jos työntekijän työtehtävät liittyvät tuotekehitys- tai tutkimustoimintaan tai muuhun vastaavaan, ja työnantajalla on sellaista tietoa ja osaamista, jota kilpailijoilla ei ole.

Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa sitä, missä työntekijä voi työskennellä ja mitä hänen työtehtäviinsä voi kuulua työsuhteen päättymisen jälkeen. Tämä aika saa kuitenkin kestää enintään kuusi kuukautta. Jos työntekijä saa kohtuullisen korvauksen kilpailukiellon jälkeisestä ajasta, rajoitusaika voi kestää enintään vuoden.

Työntekijä ja työnantajat voivat tehdä kilpailukieltosopimuksen joko työsuhteen alkaessa tai sen aikana. Jos työntekijä rikkoo kilpailukieltosopimusta, seuraus on vahingonkorvaus. Korvauksen suuruus riippuu siitä, miten suuri harmi työnantajalle on työntekijän toiminnasta koitunut. Toinen mahdollisuus on sopia sopimussakosta, jonka määrä saa olla enintään työntekijän kuuden kuukauden palkka.

Milloin kilpailukieltosopimus ei ole perusteltu?

Jos kilpailukieltosopimus on tehty ilman erityisen painavaa syytä, se on mitätön. Jos esimerkiksi työntekijän tehtävät ovat suorittavan työn tasoisia tai hänelle maksettava palkka ei ole erityisen korkea, sopimus ei ole laillinen. Kilpailukiellon tarkoituksena ei ole rajoittaa tervettä kilpailua, eikä sillä saa estää työntekijää käyttämästä ammattiosaamistaan.

Kilpailukielto raukeaa, mikäli työnantaja itse päättää työsuhteen.

Mitä kilpailukieltosopimusta vaativalle työnantajalle voi vastata?

Kilpailukieltosopimukselle on oltava erityisen painava syy. Suorittavan tason tekijälle, jolle maksetaan tavanomaista palkkaa, ei ole perusteita laatia kilpailukieltosopimusta.

Työntekijä voi kysyä työnantajalta perusteita kilpailukieltosopimukselle ja sopimuksen voi ottaa kotiin pohdittavaksi – sitä ei tarvitse allekirjoittaa heti. Kilpailukieltosopimuksella ei saa pelkästään rajoittaa kilpailua tai estää työntekijän siirtymistä toisen palvelukseen.

Kilpailukieltosopimus ei päde, jos se on tehty vastoin työsopimuslakia.

Mistä työntekijä saa apua, jos joutuu vaikeaan tilanteeseen asian kanssa?

Ennen työsopimuksen allekirjoittamista kannattaa pyytää, että työnantaja selvittää epäselvät kohdat. Tarvittaessa voit olla yhteydessä ERTOn työsuhdeneuvontaan ja lähettää sopimuksen kommentoitavaksi. ERTOn jäsenyys kannattaakin säilyttää siltä varalta, että työnantaja alkaa vaatia korvauksia kilpailukiellon rikkomisesta. Tähän asti yhtään ERTOn jäsenen väitettyä kilpailukiellon rikkomista ei ole tarvinnut viedä oikeuden ratkaistavaksi. Kilpailukielto on laitettu sopimuksiin usein vain työntekijän pelottelemiseksi.

Vinkit antoi ERTOn asiantuntija Helena Lievonen.