Tessiin kätkeytyy hyvinvointia
Töissä

Tessiin kätkeytyy hyvinvointia

Vaikka työehtosopimuksissa ei suoraan puhuttaisi työhyvinvoinnista, sovitut pelisäännöt takaavat hyvinvoinnin perustan. Parantamisen varaakin olisi.

Työelämän pelisääntöjä säädellään sekä lainsäädännöllä että työehtosopimuksilla. Työehtosopimuksista sopivat ammattiliitot ja työnantajaliitot keskenään.

”Työehtosopimusten tärkein tehtävä on ollut ja on edelleenkin estää kilpailu alenevin työehdoin. Tes lyö kiinni sen minimitason, jonka alle ei voi mennä. Ilman työehtosopimuksia työnteon todellisuus olisi paljon huonompi”, sanoo ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen.

Pohjimmiltaan työehtosopimus on rauhansopimus. Tes-pöydän äärellä työntekijät myyvät työpanostaan sekä oikeutta olla pois töistä, ja työnantajat ostavat nämä asiat.

”Vaikka neuvottelut liian usein pelkistyvät pelkkään rahaan, työehdot sisältävät paljon muutakin. Tällaisia ovat esimerkiksi työajat, perhevapaat, vuosilomat ja muut poissaolo-oikeudet”, Aaltonen muistuttaa.

Työmarkkinajärjestöt tekevät edelleen paljon töitä esimerkiksi tasa-arvon sekä työttömien ja osa-aikaisten aseman parantamiseksi.

”Paljon on tehty, mutta saavutukset ovat vielä liian pieniä. Tavoitteita on vaikea saada sataprosenttisesti läpi ainakin ilman massiivia lakkoja, eikä niihin ole ollut kauheasti halukkuutta.”

Palkkakin vaikuttaa hyvinvointiin

Palkkakin on hyvinvointikysymys, sillä tulotaso määrittelee, millaiset taloudelliset edellytykset on elää.

”Palkalla pitää tulla toimeen, oli elämäntilanne tai asuinkunta mikä tahansa”, Juri Aaltonen sanoo.

Palkkaan liittyy myös kokemus oikeudenmukaisuudesta. Jos palkka on riittävän iso, joustaminen vaikkapa työajoissa tuntuu itsestäkin oikeutetummalta kuin silloin, jos tuntuu, ettei palkka ole kaksinen.

Työnantajat ja palkansaajat ovat pitkälti samaa mieltä siitä, että palkkausjärjestelmien pitää olla kannustavia ja alan kannalta oleelliseen tulokseen ohjaavia.

”On helppoa olla yhtä mieltä siitä, että sille, joka on hyvä työssään, pitää maksaa parempaa palkkaa kuin vain keskinkertaisesti suoriutuvalle. Mutta sille, miten palkka muodostuu, pitää olla läpinäkyvät kriteerit, jotka on parasta määritellä työehtosopimuksessa. Luottamusmiesten tehtävänä on valvoa kriteerien noudattamista työpaikoilla”, Aaltonen painottaa.

Tulokseen perustuvassa palkkausjärjestelmässä piilee myös kohtuuttomuuden riski.

”Jos suoriutuminen arvioidaan vain sen mukaan, kuinka monta yksikköä on tuottanut, kyse on urakkapalkasta eikä palkkausjärjestelmästä. Palkkausjärjestelmä ei saa pakottaa esimerkiksi palkattomaan ylityöhön tavoitteiden saavuttamiseksi”, Aaltonen sanoo.

Työelämän laatu ratkaisee

Vaikka palkankorotukset tuntuvat aina mukavilta, niiden vaikutukset työhyvinvointiin ovat lyhytkestoisia. Paljon tärkeämpää työhyvinvoinnin kannalta on, arvostetaanko työtä ja koetaanko siinä onnistumisia.

Työhyvinvointi lisää tuottavuutta, joten luulisi, että työelämän laatukysymyksistä olisi helppo sopia tes-pöydässä. Näin ei kuitenkaan ole.

”Työnantajat eivät näe tarpeellisiksi kollektiivisia työhyvinvoinnin kehittämismääräyksiä, ja jos työntekijät eivät ole valmiita menemään niiden takia lakkoon, tavoitteita on vaikea saada läpi”, Aaltonen sanoo.

Sopimuksettomat alat huonoimmassa asemassa

Työmarkkinat on Suomessa rakennettu työehtosopimustoiminnan varaan. Se on jättänyt varjoonsa sen, että on myös sopimuksettomia aloja, joilla asiat eivät ole kunnossa.

Jopa kolmasosa ERTOn jäsenkunnasta työskentelee aloilla, joilla ei ole työehtosopimusta. Kaikkiaan yksityisellä sektorilla työskentelevistä noin kymmenen prosenttia työskentelee sopimuksettomilla aloilla. Näillä aloilla ei ole minimipalkkamääräyksiä eikä tietoa siitä, paljonko palkkoja olisi korotettava. Sopimuksettomien alojen ansiokehitys onkin jäänyt jälkeen niiden alojen ansiokehityksestä, joilla työehtosopimus on.

Työehtosopimus puuttuu esimerkiksi markkinoinnista, mainonnasta, liikunta-alalta sekä kasvavalta pelialalta.

Ammattiliitosta sopimuksettomien alojen työntekijät saavat sekä apua ongelmatilanteisiin että ammatillisen vertaisryhmän, jota ei omalla työpaikalla ole.

”Tarjoamme myös vuorovaikutus- ja hyvinvointitaitoihin liittyvää koulutusta, jotta jäsenemme oppisivat pitämään rakentavasti puolensa työpaikoillaan”, Aaltonen sanoo.

Parantaakseen sopimuksettomilla aloilla työskentelevien neuvotteluasemaa ERTO on neuvotellut Palvelualojen työnantajien kanssa yleisen runkosopimuksen, jota suositellaan noudatettavaksi sopimuksettomilla aloilla. Lisäksi ERTO julkaisee alakohtaisia kyselyihin perustuvia palkkasuosituksia, joissa selvitetään alalla toimivien todelliset palkat. Palkkasuosituksia uusitaan siten, että palkankorotukset vastaisivat yleistä työmarkkinalinjaa.

”Palkkasuositukset auttavat ainakin työnhakijoita asettamaan palkkatoiveensa oikealle tasolle. Lisäksi palkankorotusta on helpompi pyytää, jos sitä pystyy perustelemaan yleisellä ansiokehityksellä”, Aaltonen sanoo.

Palkkasuosituksia voidaankin pitää ensimmäisenä askeleena kohti työehtosopimusta.