Työsuojelu

Työnantaja vastaa siitä, että työntekijät pysyvät työtehtävissään sekä fyysisesti että psyykkisesti terveinä. Työnantajan ja työntekijöiden on toimittava työpaikalla yhteistyössä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevissa asioissa.

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa tekemään yhteistyössä työntekijöiden edustajan kanssa työpaikalla työn riskien ja vaarojen arvioinnin. Arvioinnin johtopäätöksistä kootaan työpaikan työsuojelun toimintaohjelma. Toimintaohjelmassa tulee esittää tavoitteet työpaikan työterveys- ja työturvallisuustoiminnalle ja henkilöstön työkykyä ylläpitävälle toiminnalle. Lisäksi ohjelmasta tulisi käydä ilmi työsuojeluvastuut ja työsuojelun yhteistoiminnan järjestämistapa.

Työnantajan edustajana toimii työsuojelupäällikkö. Työntekijöiden on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua, jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää. Tällöin työnantajalla on velvollisuus käynnistää toimenpiteet työsuojeluvaltuutetun valitsemiseksi. Pienemmässäkin työpaikassa työntekijöillä on oikeus, mutta ei velvollisuutta, valita valtuutetut. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut koulutetaan tehtäväänsä.

Työsuojeluvaltuutetun valintaohjeet »

Jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää, työpaikalle on perustettava työsuojelutoimikunta. Toimikunnassa on oltava sekä työntekijöiden että työnantajan edustus.

Työtapaturmasta tai ammattitaudista tehtävä ilmoitus

Työtapaturmalla tarkoitetaan äkillistä, odottamatonta, ulkoisten tekijöiden aiheuttamaa ja työntekijän loukkaantumiseen johtavaa tapahtumaa, joka on tapahtunut

• työssä,
• omaan työpaikkaan kuuluvalla alueella,
• matkalla kotoa työhön ja päinvastoin tai
• työnantajan määräämän työ- tai asiointimatkan aikana.

Ammattitaudiksi käsitetään sairaus, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työn fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä.

Työntekijän on aina viipymättä ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle työtapaturmasta. Työnantajan on puolestaan viipymättä ilmoitettava asiasta sille vakuutusyhtiölle, jossa työntekijät on tapaturman varalta vakuutettu, jos voidaan olettaa, että yhtiö joutuu tapahtuneen johdosta maksamaan korvauksia. Työntekijä voi myös itse tehdä tapaturmailmoituksen.

Jos työtapaturmasta on seurannut kuolema tai vaikea ruumiinvamma, työnantajan on heti ilmoitettava asiasta poliisille. Poliisi selvittää, mitä on tapahtunut. Vastaava ilmoitus on tehtävä myös työsuojeluviranomaiselle eli aluehallintovirastolle. Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueeseen kuuluu tapaturmaan johtaneet tekijät ja työsuojelunormit.

Jos työpaikalla havaitaan, että työntekijän terveys on vaarantunut, tai työpaikalla käytetään sellaisia työmenetelmiä tai laitteita, jotka aiheuttavat terveyden menettämisen vaaraa, on siitä tehtävä välittömästi ilmoitus työnantajalle. Vapaamuotoinen ilmoitus kannattaa tehdä kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla, jotta siitä jää dokumentti mahdollista myöhempää käyttöä varten. Asiasta kannattaa ottaa yhteyttä myös työsuojeluvaltuutettuun, jotta hän on selvillä tapahtuneesta.

Kun työnantaja on saanut ilmoituksen työntekijän terveyden vaarantumisesta, tulee hänen työturvallisuuslain velvoittamana viipymättä selvittää vaaran aiheuttaja sekä poistaa tai vähentää terveyden vaarantamiseen johtavat syyt.

Jos tutkinnan jälkeen katsotaan todennäköiseksi, että työpaikalla on syyllistytty työsuojelurikokseen, asian käsittely siirtyy yleiseen tuomioistuimeen. Jos työnantaja laiminlyö ilmoitusvelvollisuuden, hänet saatetaan tuomita rangaistukseen.

Maksettavat korvaukset

Työtapaturmasta ja ammattitaudista maksettavat korvaukset määräytyvät tapaturmavakuutuslain mukaan. Työntekijällä on lakisääteisen tapaturmavakuutuksen perusteella oikeus saada korvausta mm. sairaanhoitokuluista, ansionmenetyksestä, lisääntyneistä kodinhoitokustannuksista, kuntoutuksesta ja oikeus haittarahaan sekä kuolemantapauksissa oikeus hautausapuun ja perhe-eläkkeeseen. Vapaaehtoisten vakuutusten taso määräytyy sovittujen vakuutusehtojen mukaisesti. Työnantajan antamalla vakuutustodistuksella työntekijä saa sairaanhoidon ja tarvittavat lääkkeet ilmaiseksi.

Työympäristö

Työympäristön tulee olla turvallinen ja terveellinen kaikille. Työpaikalla tulisi kiinnittää huomiota muun muassa:

• sopivaan valaistukseen ja lämpötilaan
• terveelliseen sisäilmaan ja tehokkaaseen ilmanvaihtoon
• käytössä olevat laitteet ja varusteet soveltuvat tehtävään työhön ja niitä on turvallista käyttää
• henkilöstötilat ovat asianmukaiset.

Kaikki työympäristössä havaitut viat ja puutteellisuudet on korjattava mahdollisimman nopeasti.

Työnantajan on lisäksi aktiivisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvia haitta- ja vaaratekijöitä. Mikäli niitä ei voida kokonaan poistaa, tulee työnantajan arvioida niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.

Työpaikan ilmapiiriongelmat ja työpaikkakiusaaminen

Työpaikkakiusaaminen voi ilmetä monin eri tavoin. Se on huonoa työkäyttäytymistä. Työpaikkakiusaaminen on kuitenkin aina erotettava normaaleista ristiriitatilanteista. Työpaikkakiusaamiselle on ominaista se, että huono kohtelu on järjestelmällistä, pitkäkestoista ja se vaarantaa työntekijän terveyden. Kiusaamiseen tai seksuaaliseen häirintään voi syyllistyä joko esimies tai toinen työntekijä.

Työpaikkakiusaamiseen ja muuhun epäasialliseen käyttäytymiseen on syytä puuttua heti. Kiusaamisen tai epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutuneen työntekijän on ilmoitettava kiusaajalleen selkeästi, että tämän tulee lopettaa menettely. Asiasta tulee tehdä myös ilmoitus työnantajalle.

Todistettavuuden vuoksi ilmoitukseen kirjataan muun muassa

• miten epäasiallinen häirintä ilmenee,
• milloin sitä on tapahtunut ja
• kuka tai ketkä ovat siihen syyllistyneet.

Tarvittaessa voi ottaa yhteyttä myös työsuojeluvaltuutettuun tai luottamusmieheen. Jos kiusaaja on esimiesasemassa, asiasta on ilmoitettava tämän esimiehelle.

Esimiehen tai muun työnantajan edustajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin kiusaamisen tai seksuaalisen häirinnän poistamiseksi. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, ettei työntekijä joudu alttiiksi tapaturmille tai saa työn johdosta haittaa terveydelleen.

Työterveyshuolto on työpaikkakiusaamistapauksiin liittyvissä jaksamisongelmissa ratkaisevassa asemassa. Sen lisäksi, että se tekee arvion työntekijän terveydentilasta, siellä on kokonaisvaltainen kuva yrityksen työilmapiiristä. Myös työsuojeluviranomaiset voivat käyttää näitä tietoja.

Jos kiusaamisongelmaa ei kyetä ratkaisemaan työpaikalla, kannattaa asia saattaa aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen ja ammattiliiton käsiteltäväksi. Työsuojeluviranomaiset edellyttävät, että asiaa on ensin yritetty selvittää työpaikalla työnantajan tai yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa.