Digimyynnillä kasvua luoville aloille
Digitaaliset kanavat ovat ohittaneet perinteiset myyntikanavat, mutta luovat ja kulttuurialat eivät ole vielä onnistuneet hyödyntämään tätä kehitystä.
Gigle Oy toteutti Opetus- ja kulttuuriministeriön osin tukemassa OMA-hankkeessa (2023–2025) laajan selvitystyön, jonka kyselyyn vastasi yli 1000 luovan ja kulttuurialan tekijää ja heidän asiakastaan.
Vastaajilta kysyttiin mielipiteitä ja kokemuksia neljästä eri teemasta: Kysyntä ja tarjonta, Myyntiosaaminen, Asenteet sekä Digitaalisuus ja data. Kasvua luovan alan palveluille -raportti kertoo, että halua digimyynnin kehittämiseen on, vaikka resursseja ja osaamista puuttuu.
Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa
Palveluntarjoajilta kysyttiin heidän palveluistaan, asiakkaistaan ja myyntikeinoistaan. Palvelujen tilaajilta haluttiin tietää, mitä he tilaavat ja mistä kanavista. Vastauksissa tuli esiin monelle tuttu asia: palvelujen löytäminen on hankalaa, ja aina ei selviä, mikä tuote on eli mitä täsmälleen tarjotaan. Myös hintojen piilottaminen ärsyttää.
Valtaosalla myyjistä (84 %) on omia digitaalisia kanavia, kuten verkkosivu tai sosiaalisen median kanava. Vaikka palveluja etsittiin eniten hakukoneista, vain 11 % palvelun tarjoajista piti niitä merkittävinä myynnin edistämiskeinona.
Palveluja siis tarjotaan, mutta ostajat eivät löydä niitä tai saa niistä tarpeeksi täsmällistä tietoa. Myynti koetaan välttämättömäksi pahaksi, joka ei kuulu luovuuteen. Myyjistä vain noin 30% koki osaavansa myydä omaa työtään ja osaajat olivat yleensä itse opetelleet taidon.
Pitäisitkö taidetuokion kahvipalkalla?
Muutosta asenteisiin
Osaaminen monilla liiketoiminnan alueilla on luovilla aloilla heikkoa. Raportissa viitataan Disce-hankkeen tutkimuksen (2022 ), jonka mukaan perinteinen (rahakeskeisenä pidetty) yrittäjäidentiteetti estää luovan yrittäjäidentiteetin muodostumista.
Digitaaliseen myyntiin ja toimintaan suhtaudutaan kuitenkin myönteisesti ja merkittävä osa (77 %) palveluntarjoajista ajattelee, että rahasta puhuminen ei vie taiteelta uskottavuutta.
Luovilla aloilla taloudellinen toimeentulo vaihtelee suuresti eri toimijoiden kesken. Vielä nykyäänkin voidaan luovan alan taitajien olettaa esiintyvän jopa ilman palkkiota. Yli puolet kokee voivansa vaikuttaa omaan menestykseensä ja tuloihinsa. Osa vastauksista kuitenkin kertoo toivottomuudesta ja epäreiluuden kokemuksista.
Apurahojen merkitys työn mahdollistajana koetaan eri tavoin: Kolmannes kokee, että ilman apurahoja työ olisi mahdotonta, 40 % ei ajattele näin ja loput eivät osaa sanoa.
Data ja digitaaliset alustat
Kyselyssä tunnusteltiin mahdollisuutta automatisoida myyntityötä ja siihen liittyviä prosesseja teknologian tarjoamilla keinoilla. Noin puolet vastaajista kokee, että osaa palveluista voisi myydä digitaalisesti ilman ihmiskontaktia. Viidennes ei pidä sitä mahdollisena.
Suosituimmat kanavat myydä palveluita ovat: omalta sivustolta (61 %), somen kautta (48 %), digitaalisen alustan kautta (41 %) ja välittäjän tai ohjelmatoimiston kautta (37 %).
Suurin osa (85 %) suhtautuu myönteisesti myyntiin yhteiseltä alustalta, vaikkakin alojen monimuotoisuus tuo lisähaasteen. Kaikkea ei voi myydä samalta alustalta.
Lue koko raportti https://www.gigle.fi/selvitys
Halua on, osaamista ja resursseja puuttuu
Luovilla ja kulttuurialoilla tarkoitetaan tekijöitä, yrittäjiä, freelancereitä, taiteilijoita ja välittäjiä, jotka voivat omasta luovasta osaamisestaan käsin myydä palveluitaan ostajille: esityksiä, elämyksiä, työpajoja, konsultointipalveluja, muotoilupalveluja yms. Luovien alojen yhdistävä piirre on uniikki sisältö.
TEKSTI: Soili Hämäläinen
