Näin syntyy työpaikan hyvä henki
Töissä

Näin syntyy työpaikan hyvä henki

Kirjoittaja: Matti Lintulahti

Organisaation henki, niin hyvä kuin huono, syntyy jokaisessa työpaikan kohtaamisessa. Meistä jokainen voi vaikuttaa siihen, miten me kohtaamme toinen toisemme ihmisinä.

Jätä jälkeesi hyvä fiilis

“Kun tapaan työpaikallani ihmisiä satoja kertoja, vaikutan joka tilanteessa jollain tavalla toisen ihmisen fiilikseen. Voin joko pilata sen tai voin parantaa sitä. Sillä mitä sanoo ja mitä suustaan päästää, on iso merkitys. Kaikissa kohtaamisissa kannattaa miettiä: pilaanko vai parannanko toisen fiilistä.”

Näin sanoo Ari Rämö, Yksinkertaista johtamista – arvostaen ja Yksinkertaista johtamista – arjessa kirjojen kirjoittaja ja Sick Oy:n toimitusjohtaja. Yritys on menestynyt vuodesta toiseen Suomen parhaiden työpaikkojen arvioinnissa. Työntekijät viihtyvät hyvin ja sairauslomia on vähän. Rämön ajatuksia kannattaa selvästi kuunnella lisää.

“Jokainen kohtaaminen on erilainen, mutta se mikä niissä on tärkeää, on se, miten me päätämme kohdata toisen ihmisen.”

Rämön ajattelussa nimen omaan päättäminen on tärkeää.

“Koska emmehän me näitä asioita koskaan osaa täysin. Kun olemme väsyneitä ja stressaantuneita, unohdamme miten kohdata toinen hyvin. Ja silloin saamme aikaan toiselle huonon fiiliksen. Toisen kohtaaminen onkin jatkuvaa opettelemista eikä se tapahdu itsestään. Siksi on tärkeää, että me päätämme arvostaa toista ja haluta hänelle hyvää. ”

Arvosta, älä arvostele

Kun kohtaamme toisen ihminen työpaikan arjessa, Rämön mukaan me valitsemme joko arvostamisen tai arvostelun – suhtaudummeko toiseen positiivisesti vai negatiivisesti. “Kaikissa kohtaamissa meidän pitäisi huomata kummassa päässä tätä janaa olemme: arvostammeko toista vai arvostelemmeko toista.”

“Olen itse elänyt ja tehnyt töitä arvostelukulttuurissa, mikromanageerauksen alla. On aivan luonnollista, että ihminen jää kiinni arvostelukulttuuriin ja luulee että näin pitääkin toimia. Arvostelu on helppoa meille. Kerromme helposti omat ajatukset ja mielipiteet toisen ajatusten päälle sen sijaan että kuuntelisimme ja hyväksyisimme toisen ihmisen ajatukset ja ideat.”

“Toisen arvostaminen näkyy pienissä teoissa. Kuuntelemmeko hänen ongelmiaan, tervehdimmekö me häntä, pysähdymmekö me kahvikupin ääressä juttelemaan hänen kanssaan, hymyilemmekö me toisillemme. “

Rämön mielestä kaikki lähteekin liikkeelle siitä, että haluaa toiselle ihmiselle hyvää.

Ole aidosti kiinnostunut toisen ideoista

“Toisen arvostaminen on myös sitä, että ei tyrmää hänen ehdotustaan vain koska itsellä on erilainen näkemys. Aina kun joku tulee esittämään sinulle näkemyksiään, voit valita onko suhtautumisesi negatiivista vai positiivista. “

Seuraavalla kerralla kun kollegasi tulee esittelemään ideansa, kannattaa muistaa tämä Rämön vinkki: “Toisen esittämä idea kannattaa ottaa aina vakavasti, kysyä lisää ja lähteä yhdessä ratkaisemaan sitä. Kun ongelmat ratkaistaan yhdessä, koko jengi tekee työpaikalla parhaansa eikä vain pakollista.”

Ole läsnä ja kuuntele

Kiireessä on vaikea pysähtyä kuuntelemaan toista. Miten se käytännössä voisi onnistua?

“Esimerkiksi voimme laittaa kännykät kokonaan pois kokouksissa ja tapaamisissa. Ei siis vain pöydälle väärin päin, vaan kokonaan pois. Liian usein kännykkä vie meiltä huomion pois toisista ihmisistä.”

“Läsnä oleminen onkin pieniä asioita. Tervehtimistä. Pysähtymistä. Kuuntelemista.”

Rämön mukaan työpaikoilla kannattaa järjestää erilaisia tilanteita, joissa ihmiset pääsevät juttelemaan keskenään. Lisäksi organisaatioissa pitäisi ihmiset osallistaa kaikkiin asioihin strategian kehittämisestä arjen käytäntöihin.

“Kun osallistaa ihmisiä, työpaikasta tulee heidän näköisensä. Silloin ihmiset sitoutuvat ja kaikilla on parempi olla. Jos johto tajuaa tämän, kohtaamisia tulee enemmän. Sen sijaan että johto vetäytyisi keskenään strategiapäiville kokoushotelliin, voisivatko he sen sijaan jalkautua kysymään myyjiltä ja työtekijöiltä: hei mitä kuuluu, mitä haasteita sulla on, miten me voimme auttaa.”

Meidän pitää hyväksyä toinen sellaisena kuin hän on. Kun kohtaamme omasta mielestämme erilaisen ihmisen, meidän pitäisi päättää ajatella hänestä jotain positiivista, muuten ehkä asenteemme hänen erilaisuudestaan näkyy läpi.

Erilaiset persoonat työpaikalla

Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen, olet kirjoittanut kirjan Hyvät tyypit, temperamentti ja työelämä. Miten kohdata persoonaltaan erilaisia ihmisiä työpaikoillaan?

“Tutkimusten mukaan ihmisen persoonallisuus selittää hyvin vähän aikuisen ihmisen käyttäytymistä, korkeintaan kahdeksan prosenttia. Olemme silti nostaneet työyhteisöissä persoonallisuudet esiin tavalla, joka ei ole tarpeen.  Työpaikoilla on aina ollut ihmisiä, joiden persoonat ovat erilaisia. Siinä ei ole tapahtunut mitään muutosta. Miten sitten aikaisemmin otimme erilaiset persoonat huomioon? Työpaikoilla oli selvät säännöt ja hyvän käyttäytymisen tavat, ja niitä noudatettiin.

Erilaisten temperamenttien huomioiminen työpaikalla lähteekin liikkeelle työpaikan säännöistä, toisen kunnioittamisesta ja hyvästä käyttäytymisestä sekä siitä miten konflikteja ratkaistaan. Jos esimerkiksi joku niin sanottu vaikea persoona käyttäytyy huonosti, ei häntä pidä ymmärtää, vaan hänelle pitää sanoa, että käyttäydy kunnolla ja lopeta häiritsevä käyttäytyminen. Työpaikan sääntöihin sitoudutaan parhaiten, kun työntekijät laativat itse työpaikalla noudatettavat säännöt.

Työtä tehdään osaamisella ja ammattitaidolla, ei persoonallisuudella. Erilaisuuden huomioimisessa pitäisi puhua yksilön persoonallisuuksien erojen sijaan rakenteista: miten luodaan sellaiset työolosuhteet, että kaikki voivat siellä hyvin. Esimerkiksi maisemakonttori, jossa työntekijöillä ei ole omia työpisteitä, laskee työsuorituksen tasoa. Oman työpisteen puute on psykologisesti erittäin vahva viesti työnantajalta työntekijälle: et kuulu mihinkään, et ole tärkeä, olet vain liikuteltava väline. Vaikka ihminen mukautuu, maisemakonttori ei sovi laajan tutkimusten konsensuksen mukaan millekään persoonallisuustyypille.”