Miten luottamus syntyy?
Töissä

Miten luottamus syntyy?

Kirjoittaja: Emmi Laukkanen

Luottamus pitää työporukan koossa, lisää motivaatiota ja parantaa työpaikan ilmapiiriä. Se syntyy arkisissa kohtaamisissa ja horjuu salailusta.

Luottamus on ihmisten välisen yhteistyön perusta. Oletamme, että voimme luottaa työkavereihin, esimieheen ja työnantajaan – ja yritämme itse olla luottamuksen arvoisia.

Luottamuksella on merkitystä, koska se vaikuttaa työpaikan henkilösuhteisiin, ilmapiiriin ja tuottavuuteen. Ihminen antaa parhaansa, kun hänen ei tarvitse epäillä, vahtia tai olla vahdittavana. Hän voi keskittyä ydintehtäviinsä, ja hänellä on turvallinen olo työssään. 

”Luottamus on tunneperäistä liimaa, joka pitää porukkaa koossa”, kuvailee luottamusta tutkiva johtamisen professori Taina Savolainen Itä-Suomen yliopistosta.

Mitä rivakammin työelämä muuttuu, sitä enemmän luottamuksesta puhutaan. Työtä tehdään yhä useammin etänä ja sähköisesti viestimällä, tahti kovenee ja edessä on jatkuvasti uutta opittavaa. 

1. Luottamus vaatii rupattelua ja riskinottoa

”Hektiseksi muuttuneessa työelämässä ei ole aikaa kohdata ja rupatella samaan tapaan kuin aiemmin. Asioiden hoitaminen sähköisesti voi vaikuttaa esimerkiksi työniloon ja työtyytyväisyyteen”, Taina Savolainen sanoo.

Rupattelu ja avoimuus on tärkeää, koska luottamus syntyy vuorovaikutuksessa, kasvokkain usein luontevammin ja tehokkaammin kuin sähköisesti. Sen syntyminen vaatii riskinottoa – uskallusta ja halua luottaa toiseen silloinkin, kun hänen aikeistaan ei voi olla varma.

”On hyväksyttävä, että teemme työtä yhdessä muiden kanssa emmekä voi kontrolloida, vahtia tai edes ymmärtää työkavereitamme täysin. Voi tulla yllätyksiä ja pettymyksiä. Jos haluaa luottaa, on otettava se riski”, Savolainen sanoo.

2. Kiitos vahvistaa luottamusta 

Tutkimusten mukaan luotettavalla ihmisellä on hyvät aikeet. Hän on reilu, rehti, avoin ja pätevä. 

Osaamalla hommansa ja hoitamalla työnsä hän osoittaa muille olevansa luottamuksen arvoinen. 

Arjessa luottamusta voi vahvistaa hyvin pienillä teoilla. Esimerkiksi tervehtimällä ja sanomalla toisille säännöllisesti: Kiitos. Hoidit tämän hyvin.

”Palautetta tarvitaan eikä sen tarvitse olla mitään kummallista. Pieniä sanoja ja tekoja arjessa. Kun käyn yrityksissä, kiinnitän huomiota juuri pieniin asioihin, esimerkiksi siihen, tervehtivätkö ihmiset toisiaan ja hymyilevätkö he tervehtiessään.”

3. Luottamus on jokaisen vastuulla

Uudessa esimies-alaissuhteessa luottamuksen syntyminen edellyttää usein jonkinlaista tuntemusta: täytyy tietää jotain työstä tai toisesta. Jotta ihminen pystyy tekemään, mitä on sovittu, hänen pitää tietää, mitä häneltä odotetaan.

Esimies voi vaikuttaa työyhteisöön esimerkiksi osoittautumalla itse luottamuksen arvoiseksi ja luomalla avointa ilmapiiriä, jossa uskalletaan puhua ja ilmaista mielipiteitä. 

”Avoimuus yleensä maksaa itsensä takaisin. Jos uskaltaa olla rohkea ja panna itsensä peliin, saa takaisin myös muilta”, Taina Savolainen sanoo.

Luottamus on kuitenkin vastavuoroista: jokainen on vastuussa sen rakentamisesta. Osansa voi tehdä olemalla itse luottamuksen arvoinen, siis hoitamalla työnsä, toimimalla pelisääntöjen mukaan ja olemalla avoin ja reilu työkavereita ja esimiestä kohtaan. 

”Luotettava työntekijä pitää, minkä lupaa, ja hoitaa työnsä sovitusti. Esimieheltä taas odotetaan, että hän toimii asiallisesti, tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Ymmärtää vastuunsa luottamuksen rakentumisessa ja on valmis ratkomaan asioita”, Savolainen sanoo.

4. Keskustelu korjaa epäluottamusta

Luottamus on tunneperäinen asia. Koska ihmisten tunteet vaihtelevat, luottamuskin elää esimerkiksi henkilöstövähennyksiin liittyvien yt-neuvottelujen kaltaisissa muutostilanteissa. Epäluottamusta syntyy usein, kun neuvottelut ovat kesken ja epävarmuus kalvaa. Luottamuspula ei välttämättä kohdistu lähiesimieheen vaan työnantajaorganisaatioon.

Savolaisesta on tärkeää muistaa, että tällaiset yt-neuvottelut vaikuttavat myös niihin, jotka saavat pitää työnsä. Työmäärä voi lisääntyä ja hyvät työkaverit kadota ympäriltä. Vaikka itselle olisi käynyt hyvin, epäluottamuksen ilmapiiri ei korjaudu itsestään. Esimiehellä on tärkeä rooli työhyvinvoinnin palauttamisessa.

”Asiasta pitää puhua. Tuoda omia kokemuksia ja mielipiteitä esiin ja kuunnella toisia. Jos tilanne on tulehtunut, puheeksi ottaminen ja keskustelutilanteet tietoisesti organisoida.” 

5. Avoimuus lisää luottamusta 

Arjessa luottamusta horjuttavat sekä työhön että henkilösuhteisiin liittyvät asiat. Epäluottamus voi itää esimerkiksi väärinymmärryksistä, jos niitä ei käsitellä puhumalla.

Alaiset odottavat esimieheltä usein avointa viestintää: salailu, liika kontrollointi ja pomon epäpätevyys heikentävät työtekijöiden luottamusta. Esimiehen luottamusta taas rapauttaa se, että työntekijä ei tee työtään sovitusti, esimerkiksi lipsuu aikatauluista.

Luottamuspula näkyy usein ilmapiirissä. 

”Epäluottamuksen keskeinen merkki tai seuraus on se, että tietoa pantataan. Kun kyräily ja epäily jatkuu, se alkaa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja tuottavuuteen”, Savolainen sanoo.

Jotta luottamuksen murenemisen voi välttää tai korjata, on tunnistettava, mihin luottamus vaikuttaa ja mitä seurauksia luottamuspulalla on. 

”Epäluottamus ei yleensä korjaannu vaikenemalla vaan reilusti ja avoimesti puheeksi ottamalla. Siinä on se riski, ettei tilanne korjaannu, mutta silloin on ainakin tehnyt sen, minkä voi.”