Kilpaileva toiminta ja salassapitovelvollisuus

Työntekijän velvollisuuksiin kuuluu työsuhteen aikana pidättyä sellaisesta työnantajan kanssa kilpailevasta toiminnasta, joka ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Työntekijä ei siis saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka työn luonne ja työntekijän asema huomioon ottaen ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Säännös koskee myös tällaisen toiminnan valmistelua.

Kilpailevan toiminnan rajoittaminen ei tarkoita sitä, että työnantajalla olisi yksinoikeus työntekijän työvoimaan. Esimerkiksi osa-aikatyöntekijällä tai lomautetulla on oikeus ottaa muuta työtä eikä kilpailevan toiminnan kieltoa arvioida tällöin niin tiukasti. Myös sivutyön vastaanottaminen on mahdollista. Huomioon tulee kuitenkin ottaa työn laatu sekä työntekijän asema ja tehtävät.

Hyvän tavan vastaisuus

Pelkkä mahdollisuus vahingon syntymiseen ei riitä, vaan rajoitetulta toiminnalta edellytetään, että se ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Hyvän tavan vastaisuus on arvioitava tapauskohtaisesti.

Kysymys ei ole kielletystä kilpailevasta toiminnasta, jos työnantaja tietää kilpailevasta toiminnasta työsuhdetta solmittaessa. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia tällaisesta työsuhteen aikana.

Oikeuskäytännössä on työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona pidetty esimerkiksi

  • tilitoimiston työntekijän menettelyä, kun tämä oli työnantajaltaan salaa ryhtynyt äänettömäksi yhtiömieheksi kommandiittiyhtiönä naapurikuntaan perustettuun uuteen tilitoimistoon, jonka toiminta oli aloitettu (KKO 1984 II 131)
  • lomautetun työntekijän menettelyä, kun tämä oli tehnyt työnantajansa kanssa kilpailevan urakkatarjouksen ja saanut työn (KKO 1995:47)
  • Sen sijaan työntekijän työnantajansa kanssa kilpailevan yrityksen perustamisen suunnittelemista ei ole pidetty kiellettynä kilpailutekona. (KKO 1990:37.)

Kilpailevaa toimintaa koskevan säännöksen rikkominen voi johtaa työsopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen. Lisäksi työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle aiheuttamansa vahingon.

Vahingonkorvausvastuu koskee myös työnantajaa, joka ottaa työhön henkilön, joka on edellä kerrotuista syistä estynyt ryhtymästä työhön. Korvausvastuu edellyttää kuitenkin, että uusi työnantaja tietää työntekijän estyneisyydestä.

Liike- ja ammattisalaisuudet

Työntekijän velvollisuuksiin kuuluu olla työsuhteen kestäessä hyödyntämättä ja paljastamatta työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Jos tiedot on saatu oikeudettomasti kuten esimerkiksi työnantajan salaisiin tiedostoihin tunkeutumalla, salassapitovelvollisuus säilyy työsuhteen päättymisen jälkeenkin.

Liike- ja ammattisalaisuuksia voivat olla mm. yrityksen taloutta, liikesuhteita ja käytettävää tekniikkaa koskevat tiedot. Tiedolla tulee olla yritykselle liiketoiminnan kannalta aidosti merkitystä.

Tahallisesta yrityssalaisuuden rikkomisesta rangaistus

Työntekijän on periaatteessa itse oltava selvillä siitä, mitkä ovat laissa tarkoitettuja salaisia tietoja. Jos asiassa syntyy epäselvyyttä, kannattaa kysyä työnantajalta, miten julkinen annettu tieto on.

Tahallisesta yrityssalaisuuden rikkomisesta voi seurata rikoslain mukaan rangaistus, jos salaisuutta rikotaan hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa. Lisäksi salaisuuksien rikkomisesta voi seurata vahingonkorvausvelvollisuus.