Siirry suoraan sisältöön

Markkinoinnin ja luovien alojen palkkakyselyn 2023 tulokset

Erton ja Digmaritin palkka- ja työehtokysely toteutettiin syksyllä 2023. Tämä kysely on alan kattavin, sillä siihen vastasi 831 ammattilaista. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

Nainen katsoo etuviistoon

Oleelliset poiminnat:

  • Luovassa suunnittelutyössä mediaanipalkka 3800 euroa kuukaudessa.
  • Suhdanne heikkenemässä.
  • Vastaajista 37 % ennustaa liikevaihdon kasvua, vuonna 2022 kasvua ennusti 47 prosenttia.
  • Liikevaihdon laskua ennustaa 15 %, vuonna 2022 laskua ennusti 10 %.

Vastaajajoukko

Kyselyyn vastasi ajalla 11.10–31.10.2023 yhteensä 831 alan ammattilaista, joista 30 % ilmoitti työskentelyalakseen mainos-, media- ja viestintäyritys. In-house, yrityksen sisällä ilmoitti alakseen 36 % ja järjestön sisällä tekee töitä kaksi prosenttia. Julkisella sektorilla vastaajista on töissä viisi prosenttia, digimedia- ja digitoimistossa neljä prosenttia. Markkinatutkimus ja peliala työllistävät kumpikin noin prosentin vastaajista. It-konsultoinnin/ohjelmistokehityksen alalla tekee töitä 11 prosenttia. 

Vastaajista 45 %:lla oli yli 10 vuoden työkokemus ja yhdeksällä prosentilla enintään kaksi vuotta työkokemusta. Yli puolella (54 %) vastaajista pääasiallinen työntekopaikkakunta oli pääkaupunkiseutu. Tampereen, Oulun ja Turun alueella työskenteli 25 %.  

Työsuhde oli kestänyt 38 prosentilla enintään kaksi vuotta ja yli 10 vuotta 14 prosentilla. Lähes kolme neljästä (73 %) oli alle 46-vuotias, kuusi prosenttia oli vähintään 56-vuotias. 
Yleisin koulutuspohja vastaajilla oli ammattikorkeakoulututkinto (42 %) ja toiseksi yleisin ylempi korkeakoulututkinto (22 %).

Kysely toteutettiin Erton ja Digmaritin jäsenille lähetetyllä ja eteenpäin kollegoille välitettäväksi pyydetyllä sähköisellä kyselyllä. Vastauksia hankittiin myös yhteistyöllä MarkkinointiKollektiivin kanssa. Vajaa puolet (38%) vastaajista oli Erton ja Digmaritin jäsen. Digmarit ry on yksi Erton kuudesta jäsenyhdistyksestä.

Palkkataso ja palkan perusteet

Vastaajista 90 prosenttia on puhtaasti kuukausipalkkaisia ja viisi prosenttia saa kuukausipalkan lisäksi kuukausittain provisioita. Tilastollisesti merkitykselliset palkkatasot saadaan ilmoitettua tästä 95 prosentin vastaajajoukosta. Vastaajista 15 prosentilla palkka perustuu joko alakohtaiseen työehtosopimukseen (in-house työpaikat eri aloilla) ja 77 prosentilla palkka perustuu pelkästään työntekijän ja työnantajan kesken sovittuun palkkaan.

Noin kolmasosa (31 %) saa kuukausipalkan lisäksi harvemmin kuin kuukausittain maksettavaa bonusta/tulospalkkiota. Lähes puolella vastaajista (44 %) bonus perustui yrityksen tulokseen ja lähes yhtä monella (43 %) henkilökohtaisen suorituksen ja yrityksen tuloksen yhdistelmään. Henkilökohtaiseen suoritukseen bonus perustui vajaalla kymmenyksellä (8 %) vastaajista.

Palkkataso, alakohtaiset eurot

Markkinointi- ja viestintäalalta puuttuu kattava palkkatilasto. Erton ja sen jäsenyhdistyksen Digmaritin palkkakysely on kattavin alan tilasto Suomessa. Kaikki tehtävät ja toimenkuvat kattavan palkkatilaston julkaisemiseen kyselymme ei kuitenkaan vielä riitä. Julkaisemme seuraavat tiedot:

  • Kaikkien vastaajien kuukausipalkkojen keskiarvo oli 4 027 euroa kuukaudessa. Mediaani, eli keskimmäinen palkka, oli 3 800 euroa kuukaudessa. Alin neljännes ansaitsi alle 3 200 euroa kuukaudessa ja ylin neljännes vähintään 4 500 euroa kuukaudessa.
  • In-house, yrityksen sisällä alakseen ilmoittaneiden (36 %) kuukausipalkkojen keskiarvo oli 4 110 euroa kuukaudessa. Mediaani, eli keskimmäinen palkka, oli 3 900 euroa kuukaudessa. Alin neljännes ansaitsi alle 3 400 euroa kuukaudessa ja ylin neljännes vähintään 4 570 euroa kuukaudessa.
  • Mainos-, media- ja viestintäyritys alakseen ilmoittaneiden (30 %) kuukausipalkkojen keskiarvo oli 3 951 euroa kuukaudessa. Mediaani, eli keskimmäinen palkka, oli 3 600 euroa kuukaudessa. Alin neljännes ansaitsi alle 3 100 euroa kuukaudessa ja ylin neljännes vähintään 4 400 euroa kuukaudessa.
  • It-konsultointi/ohjelmistokehitys alakseen ilmoittaneiden (11 %) kuukausipalkkojen keskiarvo oli 4 226 euroa kuukaudessa. Mediaani, eli keskimmäinen palkka, oli 4 100 euroa kuukaudessa. Alin neljännes ansaitsi alle 3 500 euroa kuukaudessa ja ylin neljännes vähintään 5 061 euroa kuukaudessa.
  • Digimedia/digitoimisto alakseen ilmoittaneiden (4 %) keskiarvo oli 3 978 euroa kuukaudessa. Mediaani, eli keskimmäinen palkka, oli 3 800 euroa kuukaudessa.
  • In-house, julkinen sektori alakseen ilmoittaneiden (5 %) keskiarvo oli 3 707 euroa kuukaudessa. Mediaani, eli keskimmäinen palkka, oli 3 625 euroa kuukaudessa.

Palkkataso, ammattiryhmäkohtaiset eurot

Ammattiryhmä 1

Vastaajista kolmasosa (32 %) vastasi kuuluvansa kyselyn ammattiryhmään 1, jossa työn kuvaus on: tulosvastuu, suunnitteluprosessien käynnistäminen ja läpivieminen, asiakashankinta ja johtaminen. Esimerkiksi johtajat, päälliköt, konsultit, vetäjät.

Tässä ammattiryhmässä kuukausipalkkojen keskiarvo oli 4 946 euroa kuukaudessa. Mediaani, eli keskimmäinen palkka, oli 4 600 euroa kuukaudessa. Alin neljännes ansaitsi alle 4 005 euroa kuukaudessa ja ylin neljännes vähintään 5 500 euroa kuukaudessa.

Ammattiryhmä 2

Vastaajista yli puolet (58 %) vastasi kuuluvansa kyselyn ammattiryhmään 2, jossa työn kuvaus on: luova suunnittelutyö, tuotanto ja toteutus. Esimerkiksi luovat suunnittelijat, ad:t, graafiset suunnittelijat, copywriterit websuunnittelijat, käyttöliittymä- ja ohjelmistosuunnittelijat, verkkotuottajat, tutkimussuunnittelijat.

Tässä ammattiryhmässä kuukausipalkkojen keskiarvo oli 3 632 euroa kuukaudessa. Mediaani, eli keskimmäinen palkka, oli 3 600 euroa kuukaudessa. Alin neljännes ansaitsi alle 3097 euroa kuukaudessa ja ylin neljännes vähintään 4 100 euroa kuukaudessa.

Ammattiryhmä 3

Lähes kymmenys (8 %) ilmoitti ammattiryhmäkseen seuraavan kuvauksen (ammattiryhmä 3): tuotantoyhteydet, viimeistelytyöt, tuotannon valvonta ja tarkistukset, aikatauluvalvonta. Esimerkiksi muut suunnittelijat, tuotantoassistentit, yhteyshenkilöt, sihteerit.

Tässä ammattiryhmässä kuukausipalkkojen keskiarvo oli 3 480 euroa kuukaudessa. Mediaani, eli keskimmäinen palkka, oli 310 euroa kuukaudessa.

Alueellisia palkkoja jne.

Palkkatiedot ilmoitettu vain niistä ryhmistä ja alueilta, joissa vastaajajoukko tilastollisesti riittävä. Ammattiryhmien selitys edellisessä kohdassa. 

Pääkaupunkiseudun kuukausipalkat ilman provisiota:

  Ammattiryhmä 1 Ammattiryhmä 2
Keskiarvo 5 093 3 898
Mediaani 4 800 3 800
Vastaajien lukumäärä 122 179

Yli 200 000 asukkaan kaupunkien (Tampere, Oulu ja Turku ilman pk-seutua) kuukausipalkat ilman provisiota:

  Ammattiryhmä 1 Ammattiryhmä 2
Keskiarvo 4 643 3 388
Mediaani 4 448 3 400

Muun Suomen kuukausipalkat ilman provisiota:

  Ammattiryhmä 1 Ammattiryhmä 2
Keskiarvo 4 011 3 309
Mediaani 3 800 3 000

Vastaajien yleisimmät koulutustasot olivat ammattikorkeakoulu ja ylempi korkeakoulututkinto. Ammattikorkeakoulutettujen kuukausipalkkojen keskiarvo (ilman provisioita) oli 3 781 euroa kuukaudessa ja mediaani 3 600 euroa kuukaudessa. Ylemmän korkeakoulutukinnon suorittaneiden keskiarvo oli 4 297 euroa kuukaudessa ja mediaani 4 144 euroa kuukaudessa. 

Alan suhdannenäkymät

Vastaajilta kysyttiin kyselyssä, miten he arvioivat henkilöstön määrän ja toisaalta myynnin arvon kehitystä alalla.

Liikevaihdon nähtiin kasvavan tai pysyvän ennallaan. Henkilöstömäärän arveltiin pysyvän.

Kuva 1: Arvio henkilöstön määrän muutoksesta työpaikalla seuraavan kuuden kuukauden aikana. Vastaajista 62,6 % arveli sen pysyvän samana.

Henkilöstön määrän muutos Digmarit palkkakysely. Lisääntyy paljon 0,9 %. Lisääntyy 18,3 %. Pysyy samana 62,6 %. Vähenee 15,9 %. Vähenee paljon 2,3 %.
Kuva 2: Arvio myynnin arvon kehityksestä seuraavan kuuden kuukauden aikana.

Myynnin arvon kehitys Digmarit palkkakysely 2023. Kasvaa paljon 1,4 %. Kasvaa 35,5 %. Pysyy samana 48,2 %. Alenee 13,7 %. Alenee paljon 1,4 %.

Työssä jaksaminen oli 2023 aikana parantunut yhdellä kymmenestä (13 %), kolmasosalla (33 %) heikentynyt ja yli puolella (53 %) pysynyt ennallaan. Luvut ovat lähes identtiset vuoden takaiseen kyselyyn.

Yritystoiminta sivutoimista

Viidennes (21 %) vastaajista oli harjoittanut tai harjoittaa yritystoimintaa vuonna 2023. Lähes kaikille (18 % vastaajista) yritystoiminta on sivutoimista ja se tuo alle 10 prosenttia ansioista. Vastaajista 79 % ei harjoita yritystoimintaa lainkaan. Yritystulojen euromäärää ei kysytty.

Itsensä työllistäminen ja yksinyrittäjyyteen liittyvät haasteet ovat olleet vahvasti mukana Erton toiminnassa. Olemme tavoitelleet työntekomuotojen yhdenvertaisuutta. Julkisen vallan ei pitäisi asettaa mitään työntekomuotoa toista työntekomuotoa edullisempaan tai huonompaan asemaan. Osana tätä vaikuttamistyötä olemme mm. esittäneet itsensä työllistäjille oikeutta yhdenvertaiseen sosiaaliturvaan palkansaajan kanssa.  

Tämä voitaisiin toteuttaa esim. antamalla itsensä työllistäjälle oikeus ja mahdollisuus halutessaan vakuuttaa työnsä sekä palkansaajan työttömyyskassassa, että palkansaajan eläkejärjestelmässä.

Olemme muun ohella toimineet aktiivisesti palkansaajakeskusjärjestöjen rajat ylittävässä Itsensä työllistäjien Itset -ryhmässä ja mm. vierailleet eri puolueiden eduskuntaryhmissä nostamassa esille itsensä työllistäjien asemaan liittyviä lakiongelmia.  

Etätyö lisää tuottavuutta – Miksi sitä ei vakuutettaisi?

Neljä viidestä vastaajasta on sitä meiltä, että etätyö lisää tuottavuutta. 72 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että työnantajan tiloissa tapahtunut tapaturma on paremmin vakuutettu kuin etätyössä tapahtunut tapaturma.

Etätyö lisää tuottavuutta, parantaa työssä jaksamista ja vähentää työnantajan kustannuksia. 
Kaksi kolmesta vastaajasta (68 %) ei tiedä onko työnantaja vakuuttanut etätyön lisävakuutuksella.

Vastaajista 16 prosenttia (2022 kyselyssä 17 %, 2021 kyselyssä 12 %) ilmoittaa työnantajan ottaneen lisävakuutuksen etätyötä varten. 16 prosenttia kertoo, että työnantaja ei ole lisävakuuttanut etätyötä.

Erto suosittelee keskustelemaan työpaikalla etätyön vakuuttamisesta. Suosituksemme on, että jokaisella työpaikalla tulisi harkita lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen sisällä olevan vapaaehtoisen vakuutuksen ottamista (työtapaturma ja ammattitauitilain 199 §:n mukainen vapaaehtoinen vakuutus). Tämä vakuutus varmistaisi, että tapaturma olisi yhtä kattavasti vakuutettu työnantajan tiloissa ja etätyössä. Vakuutus kattaisi sekä terveyskulut että sairasajan palkat. Kysy vakuuttamistilannetta esimieheltäsi. 

Avoin keskustelu kannattaa. Työnantaja on usein asiaa selvitettyään päätynyt ottamaan lisävakuutuksen, joka sitten suojaa sekä etätyön että vapaa-ajan tapaturmat erittäin kattavasti. 

Muutamia kyselyssä saatuja avoimia vastauksia:

  • "Olen pitkäaikainen Erton jäsen ja olen ollut erittäin tyytyväinen."
  • "Kiitos informaatioista, koulutuksista ym. avusta. Pitkä suhde minulla Ertoon ja myös tyttäreni on Erton jäsen neuvostani."
  • "Hienoa, että osallistuitte STTK:n mielenosoitukseen!"
  • "Olen saanut teiltä paljon apua. Järjestämänne koulutukset ovat laadukkaita ja ajankohtaisia. Erityisesti toivoisin seuraavaksi koulutuksia tekoälystä."

Ole yhteydessä, me autamme!

Olethan yhteydessä lakitiimimme työsuhdeneuvontaan jos haluat kysyä omasta palkastasi tai työehdoistasi tai jokin muu asia mietityttää työhösi liittyen. Kaikki jäsentemme yhteydenotot ovat luottamuksellisia emmekä koskaan ole työnantajaan yhteydessä ilman suostumustasi.

 

Juri Aaltonen
Juri Aaltonen Juri on Erton puheenjohtaja. Hän on työtaistelu- ja työoikeuteen erikoistunut oikeustieteen lisensiaatti, joka harrastaa taloutta ja liikuntaa.

Jaa artikkeli:

Tutustu muihin artikkeleihin